› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusen alikasvos männikössä

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 45 total)
1 2 3 4 5
  • Gla 6.7.2023 at 11:55

    Jovain: ”Jos männikön alta nouseva kuusikko luokitellaan jaksottaiseksi metsänhoidoksi. Sen mukaan myös muut alta nousevat metsät, taimistot ovat jaksottaista metsänhoitoa. On ristiriidassa luontaisen metsänhoidon kanssa.”

    Parempi tosiaan pysyä erossa luokituksista. Jaksottainen ei ota kantaa siihen, onko se luontaista vai keinollista.

     

    Jovain 6.7.2023 at 13:12

    On edelleen ristiriidassa noudatettavan luokituksen kanssa. Jos jaksottainen ei ota kantaa, onko luontaista vai keinollista ja luontaiselta luokitus kuitenkin vaaditaan. Eikö olisi parempi luopua hoitomuotojen luokituksesta ja yhdistää hoitomuodot. Ennen aikaan niitä ei ollut erikseen, vaan hoidettiin metsää hoitomuodoista riippumatta. Eriyttäminen toteutui vasta sen jälkeen. Tiedä sitten mikä olisi hyväksi. Onhan tämä poikkeuksellista hoitaa metsää erikseen ja aiheuttaa ylimääräistä niin puukaupalle kuin metsänhoidolle.

    A.Jalkanen 6.7.2023 at 13:37

    Mikä oli ylimääräistä Jovain? Käytetään luontaista uudistamista silloin, kun siihen on edellytykset. Metsänviljelyä käytetään, kun on ennakoitavissa että luontainen ei toimi, tai halutaan taimikko varmasti ja nopeasti, tai on odotettu taimia mutta niitä ei ole tullut tarpeeksi. Plus edellisten yhdistelmät. Ei ole monimutkaista.

    Jovain 6.7.2023 at 14:55

    Jaksottaisen tulkinnasta näyttää olevan kysymys. Ylimääräistä on, että ns.  jatkuva kasvatus luokitellaan ja käsitellään erikseen. On typerää ja aiheuttaa ylimääräistä kuten puukauppaan ja metsänhoitoon?

    mehtäukko 6.7.2023 at 19:13

    Typeräähän tuo jonnin joutava vanuttelu on, kun systeemit ovat aivan selvät. Ylimääräinen on luonnollista puukaupassa, kun mo itse haluaa korjuun vaikeusasteita. Sehän maksaa ja on kantohinnasta pois. Metsänhoidossa samoin,- valintakysymys.

    Jovain 6.7.2023 at 21:41

    Mehtäukon kannattaa jatkaa huoltotaukoa siellä tallintakana, sillä vanhasta perisynnistä voi olla kysymys. Aikanaan metsänhoitoa ei eriytetty, samasta puukaupasta ja hoitomuodosta oli kysymys ja hyvin sopivat samaan metsään.  Metsänhoidon eriyttäminen toteutui vasta myöhemmin.

    mehtäukko 7.7.2023 at 04:58

    Jaa että antakaa rauhassa lotrata ja vaatia tilastoja…Mitään konkreettistahan ei ole tuo tuutti tuottanutkaan.

    pihkatappi 7.7.2023 at 09:32

    Me joskus myytiin pylväspuita. Pisimmät pylväät oli 22 metriä, latvasta 18 cm, muistaakseni Imatran voiman pylväitä. Oli sillon kuulemma 10000 markan pölkkyjä metsän hakkuuta suorittavalle firmalle. En kuitenkaan kasvata jatkossa mäntyjä 200 vuotiaiksi yli 30 metriseksi mammuuteiksi, 400 – 800 litraa lienee motolle sopiva koko haarukka, jolloin konetyön tuottavuus on hyvä ja kiertoajan taloudellinen tulos usein järkevä. Tulevia markkinoita on kuitenkin vaikea ennustaa.

    Jätkä 7.7.2023 at 13:28

    pihkatappi. Ei sinunkaan tarvitse päätäsi vannehtia ”Liian järeiden ja pitkien” mänty-pylväspuiden kanssa.

    Kahtasataa vuotta sinun ei tarvitse odotella niiden kehittymistä, Takaan, että potkaiset tyhjää jo useita vuosikymmeniä ennen kuin männyt viettäisivät 200-vuotispäiviään.

    Päijänteen pituus – ja leveysasteiden tuntumassa sellaisiakin mäntyjä on kasvanut ja se on mahdollista edelleenkin, vuosia siihen ei kylläkään kulu niin paljoa,  alkaa sata – sataviisikymmentä vuotta riittää, kun puut ovat lehtomaisessa notkossa, jonka kummallakin puolella rehevät rinteet nousevat useita kymmeniä metrejä notkon pohjan yläpuolelle.

    Siinä vaiheessa, kun ne ovat rinnantasamitaltaan yli 60 cm ja pituutta yli kolmekymmentä metriä, ovat puut varmasti arvokkaimmillaan seistessään pystyssä kasvualustallaan. Olemme tuoneet metsästä rekkakuormittain mäntyjä, jossa tavoitejäreys on ollut: parinkymmenen metrin korkeudesta täyttää vielä 45 cm kertaa 45 cm aihion vaatimukset. Sellaisia tumppejä kasvaa edelleenkin esim hautausmailla jne, eikä ikää ole edes sataa vuotta. Pituutta niihin ei ole kertynyt edes kolmeakymmentä metriä, koska sijainti on sellainen, että pilvet estävät pituuskehityksen. ( Lammilla tehtiin 32 – 34 metrisiä pylväitä, niiden korjuussa piti huomioida kaatumis-paikka ja -suunta hyvin tarkkaan. maaston takia piti hyvin paljon käyttää vinssiä,jonka vaijeri oli n. 250 metriä pitkä)

    Jos vieläkin tarvitaan todella järeitä puupylväitä, ne on kannattavinta tehdä samoin kuin on tehty valtamerilaivojen mastot, eli liimaamalla. Ei tarvitse tuhota huippulaatuisia pylväspuita, kun halvemmalla saa jopa laadukkaampia pylväitä , jotka ovat millilleen tavoitelluissa mitoissa.

    A.Jalkanen 7.7.2023 at 17:28

    pilvet estävät pituuskehityksen Miten?

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 45 total)
1 2 3 4 5