Keskustelut Metsänhoito Kuusi / mänty sekametsä MT pohjalle

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 70)
  • Kuusi / mänty sekametsä MT pohjalle

    Minulla on ollut viime vuosina tapana uudistaa lahovikaiset MT pohjan kuusikot kuusi / mäntysekametsäksi. Rehevimmät osat kuviosta kuusta 2/3 ja loput mäntyä, vähemmän rehevät osat toisin päin. Taimia istutetaan vähintään 2000kpl/ha.

    Koivua en halua kasvattaa, joten olen päätynyt sekametsäratkaisuun juurikin tuon tyvilahon uusimisriskin takia. Idea on ensiharvennuksessa suosia kuusta, mikäli tyvilahoa ei löydy. Jos löytyy, niin tällöin painotetaan mäntyä. Lisäksi olen ajatellut em. sekametsätyypin olevan myös turvallisempi mahdollisten kirjanpainaja yms. tuhojen kannalta.

    Mitä riskejä näkisitte tuossa? Onko mahdollista, että ensiharvennuksen kantohinta olisi huonompi, kun korjuussa onkin kahta eri puutavaralajia yhden sijaan?

  • A.Jalkanen

    Miksi et uudistaisi välillä koivulle?

    tamperelainen

    Koivu on mäntyä alttiimpi hirvituholle.Koivutukin hinta yli10e mottia kohti huonompi,tosin kiertoaikakin lyhyempi.Koivurungoista tuo tukkisaanto mielestäni jää esim kuusirunkoa pienemmäksi
    Ei ole esittää mitään laskemia,edes toisten tekemiä,mutta mututuntuma,että koivunkasvatus tuottaa huonoiten.Tulee paljon halpaa kuitua
    P.S Joillakin ostajilla mänty.- ja kuusikuidun saa pistää samaan pinoon

    Korpituvan Taneli

    Tuollaisen viljelyn riskeinä on juuri tuo kahdenlaiset kuitu- ja tukkikasat ja niiden vaikutus hintaan ja ostohalukkuuteen.
    Voi olla myös vaativampi työ tälläisen taimikonhoito ja harvennus.
    Mitä sanovat asiaan metsurit ja motokuskit?
    Sopii kai ainakin omatoimiselle mo:lle, joka tietää mitä tekee, kun ainakin raivaussaha hommat tekee itse.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    torppari

    koivua tulee luonnostaan jos muokattu..raivauksessa voi valita. moniko meistä tietää / on katsomassa viidenkymmenen vuoden kuluttua mikä puu on arvossaan

    raivuri

    Samaa on tullut itsekin harrasteltua lahokohteilla ja soveltuvin osin muuallakin. Mänty kasvaa todella hyvin ja laatuakin löytyy rehevän maan sekapuuna jos on muuta seassa. Tosin en noille kohteille ole mäntyä juuri istuttanut vaan se tulee yleensä luontaisesti siemenpuiden ja jättöpuiden kautta. Taimikonhoidossa voi sitten yleensä valita rehevyyden ja laadun mukaan mitä jättää enemmän. Joskus oikein reheviin paikkoihin tulee koivuakin jätettyä. Teen pääosin taimikonhoidot itse. Tosin ei metsurikaan valittanut yhdellä kuviolla kun idean selitin ja hyvä tuli. Ensiharvennuksia teen myös itse, mutta osa tehdään isoilla koneilla. Kasoja tietenkin tulee ja tavaralajikohtainen hehtaarisaanto pienempi. Se taas tarkoittaa, että tällä mallilla kasvatettaessa motolla harvennettavan kuvion koko tulisi olla vähintään kolme, mielellään neljä, hehtaaria.

    savo’ttamies

    Viimeksi ilmestyneessä Metsälehdessä oli juttu 50 vuotiaan, nyt päätehakatun,koivikon historiasta ja kasvusta siltä ajalta.
    Jutussa oli kyllä varmaan tarkoituksella jätetty pois tärken , metsän taloudellinen tuotto pois.
    Olisi voinut verrata viljeltyyn vastaavaan mänikköön tai kuusikkoon.
    Komeaa koivua kuvissa , silti tukki % vai 60 päätehakkuussa.

    Visakallo

    Totta, koivikko häviää havupuille myös kiertoaikaisessa kokonaiskuutiomäärässä.
    Näissä jutuissa kannataisi olla aina mahdollisimman rehellisiä ja tasapuolisia.

    Petkeles

    Koevulla suap piäomalle kaaheen koron kun vettää lyhyvellä kiertoaijalla hankintakuijuks. Vuan havupuilla suap kaaheesti rahhoo ku vuan kehtoo oottoo.

    Anton Chigurh

    Juurikkalan 500 mottia:

    ”…Koivun kasvattamisella on maaperää parantava vaikutus, sillä koivun lehdet ja hakkuissa syntyvät hakkuutähteet parantavat ravinteisuutta… …Uudistaminen koivulle on myös ainoa vaihtoehto tervehdyttää kuusikossa maannousemasienen pilaama maaperä…”

    Todella nerokasta istuttaa kuusenjuurikäävikköön uudelleen kuusta. On olemassa myös männynjuurikääpä.

    Ovathan ne hirvikärpäsetkin niin mukavia.

    Joogalentäjät (kuusta kuusen jälkeen) on syytä välillä tiputtaa maan pinnalle.

    Jätkä

    On melko selvä juttu, että kun metsää kasvattelee esim 130 vuotta, niin siellä on puuta enemmän kuin vaikkapa koivua samanlaisella kasvualustalla puolta lyhyemmässä ajassa.
    Tavalliselle metsänomistajalle ei liene kovin merkittävää, kuinka hyvin metsä antaa kuutioita, kun itse on ollut tuhkauurnassa seitsemänkymmentä vuotta.
    Ei pitäisi yleistää kiertoaikaa, kun se on eri puulajeilla aivan erilainen, vai mitä Jesse?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 70)