› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusi / mänty sekametsä MT pohjalle

  • Tämä aihe sisältää 70 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten r.ritvar.ritva toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 70)
1 2 3 … 5 6 7

  • Kuusi / mänty sekametsä MT pohjalle

    Sent on: 2.4.2016, 20:47

    Minulla on ollut viime vuosina tapana uudistaa lahovikaiset MT pohjan kuusikot kuusi / mäntysekametsäksi. Rehevimmät osat kuviosta kuusta 2/3 ja loput mäntyä, vähemmän rehevät osat toisin päin. Taimia istutetaan vähintään 2000kpl/ha.

    Koivua en halua kasvattaa, joten olen päätynyt sekametsäratkaisuun juurikin tuon tyvilahon uusimisriskin takia. Idea on ensiharvennuksessa suosia kuusta, mikäli tyvilahoa ei löydy. Jos löytyy, niin tällöin painotetaan mäntyä. Lisäksi olen ajatellut em. sekametsätyypin olevan myös turvallisempi mahdollisten kirjanpainaja yms. tuhojen kannalta.

    Mitä riskejä näkisitte tuossa? Onko mahdollista, että ensiharvennuksen kantohinta olisi huonompi, kun korjuussa onkin kahta eri puutavaralajia yhden sijaan?

    Tekijä
    hogi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 8.4.2016, 12:01

    Mitä tuollaisilla puulajeilla tekee kun ei ole markkinoita. Tammi ja saarni on jänisten ja kauriiden herkkua ja kuinka niitä sitten etänä kasvatetaan kun jokainen taimi pitää suojata. Tervaleppä on taas sellainen että kun niitä tapeeksi laittaa niin niistä tulee tervaleppäkorpi ja se meni lakikohteeksi. Nuo etelä-suomen kohteet ovat sellaisen syynin alla että hyvä jos sieltä kohta mitään saa hakata. Vielä kun erikoispuita sinne mättää niin voi olla varma että vihreet siitä innostuu.

    Kyllä se mänty taitaa olla kuitenkin se järkevin puulaji niin kuin Pete sen päättelikin.

    pihkatappi pihkatappi 8.4.2016, 14:07

    Omakohtaisia kokemuksia savimaan männiköistä. Olin 4 vanha kun isäni istutti vanhat laitumet (savipeltoa) männyn taimilla, osallistuin tietysti innokkaasti talkoisiin. Tein noissa ensiharvennuksen noin 25 vuotiseen puustoon, jolloin poistin kaikki vänkkyrät ja alle jääneet. Ensiharvennuksesta toivuttuaan puusto kasvoi varmasti 15 mottia vuodessa. Toisen harvennuksen tein 36 vuotiaaseen, jolloin poistin kaikki puut, joista tuli kahta tukkia ja mitä mutkapuita oli jäljellä. Nyt on 600 runkoa suoria tukkipuita ja vielä joku alle tukkipuun kokoinenkin, hurja kasvu on puustossa romahtanut susipuiden poiston jälkeen, pitäisikin kairata että tapahtuuko siellä enää mitään. Kun tein harvennuksen vuonna 2008, oli tukin hinta niin hurja että yläharvennus oli vähintään kannattava, sanoisin pakollinen. Minulla on sellainen toive, että 55 vuoden kiertoajalla tuosta kuitenkin se 200 mottia hehtaarilta tukkia raapaistaan, voi olla että jää toveeksi.

    Sellainen erikoisuus tuossa oli, että taimia ei tarvinnut heinätä, eikä syöneet myyrät. Hirvet sitten vähän myöhemmin vikuuttivat ja tekivät niitä vänkkyröitä. Istutuskin tosin tehtiin paljasjuuritaimilla kyntöpalteeseen.

    Olen kyllä samaa mieltä MM:n kanssa. Erikoiset lehtipuut kelpaavat liian hyvin kaikille jyrsijöille ja lopuksihan ne erikoisuudet rauhoitetaan, jos sattuvat isoksi metsäksi kasvamaan.

    raivuri 8.4.2016, 16:35

    Toki erikoispuuhun liittyy tuo suojelun riski olennaisesti. Sitä voi kuitenkin välttää metsänhoidon suunnittelulla. Kuviot tulee pitää niin tarkasti hoidettuina ja nuoltuina ettei pinttynein vihreinkään voi väittää kohdetta luonnontilaiseksi. Toisin sanoen erikoispuuviljelmän tulee näyttää puupellolta ja suhteellisen tuoreita kantojakin on hyvä olla näkyvillä. Kuusialikasvosta en päästäisi juurikaan alle ettei vaan satu näyttämään citysuojelijan mielestä ”luonnontilaiselta”.

    Omalla tilalla noita on sopivilla paikoilla, lähinnä vanhoilla pelloilla, niityillä ja rannoilla, kasvateltu jo pitkään jonkin verran. Ei ole vielä yhtään suojeluun joutunut. 45-vuotiaasta hehtaarin tervalepiköstä tosin keskusteltiin koska näytti liian luonnontilaiselta. Laitoin nurin keskustelua seuranneena viikkona. Tästä viisastuneena tulen nuo pienet kuviot pitämään tarkemmin hoidetun näköisenä ja kantoja näkyvissä. Homma on siis melkoista puuhastelua ja puutarhanhoitoa pienien kuvioiden kanssa, mutta onnistuessaan hintakin on kohdillaan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 8.4.2016, 16:52

    Mihin ne lepät meni?

    raivuri 8.4.2016, 17:17

    Moneen eri osoitteeseen. Erikoispuun ongelma on juurikin hajaantunut kysyntä.
    Osasta sahataan tarpeet kolmen vuokramökin uusiksi lauteiksi. Osa menee eräälle yritykselle, joka tekee ja remontoi saunoja sekä sisustaa. Osa tukeista puolestaan meni kahdelle eri puusepälle. Tukeiksi kelpaamattomat huonolaatuiset sekä järeydeltään riittämättömät kuidut energiapuuksi. Erikoispuiden kasvattaminen on verrattain helppoa, mutta niiden hyvään hintaan myymiseen tarvitsee olla hyvät ja moninaiset kontaktit puualan yrittäjiin, koska ostajat ovat pieniä ja ostettava määrä vaihtelee suuresti.

    En mainitse nimeltä, koska en koe olennaiseksi ja asiaan kuuluvaksi yksityiskohtien tai hintojen levittelyä yritysten ollessa melko pieniä pk-yrityksiä eikä metsäalan jättiläisiä.

    raivuri 8.4.2016, 17:18

    Mutta se ei kuulu tähän ketjuun, joten se siitä aiheesta.

    Jätkä pätkät 8.4.2016, 22:06

    ”Mihin ne lepät meni?
    Lähetetty: 5 h, 8 min sitten
    Lähettäjä: Ammatti Raivooja ”
    Ainakin me ollaan jo niin lähellä rannikkoa, että on kohtalainen kysyntä kuorettomasta leppähakkeesta savustajille.
    Myös leppätukista sahattu sahanpuru on hyvässä arvossa, mutta vain harmaaleppä käy.

    hogi 9.4.2016, 21:34

    Kysyin parilta ostomieheltä tätä kysymystä ja molemmat pitivät ideaa hyvänä. Ei kuulemma ainakaan tällä hetkellä vaikuta ensiharvennuksen hinnoitteluun, vaikka korjattavana olisi MÄ/KU sekametsä.

    Tuli ketjun aloittamisen jälkeen hankittua reilu 30ha lisämaapalsta, jossa on uudistamatonta (viime keväänä hakattu) alaa 2,5ha. Maaperä on minulle hyvin erikoista, päällä noin 50cm turvetta jonka alla karkeaa hiekkaa/soraa. Pohja on koko tilalla luokiteltu MT:ksi. Kuuset näyttävät jurovan tai olevan aika vaaleita, luulen sen johtuvan kymmenisen vuotta sitten tehdystä ojituksesta (jossa lahoava turve sitoo typpeä). Ajattelin kokeilla tuonne samaa, mänty/kuusi sekametsää vaikka hirvituhoriski tällä alueella on todennäköinen. Metsäsuunnitelma olisi tuonnekin suositellut pelkkää kuusta.

    Pete 11.4.2016, 09:12

    Hogi, neulasnäytteen ehtii vielä ottaa ja se kannattaa. Kuvailusi perusteella typpeä on todennäköisesti hyvin runsaasti ja kellertävä sävy johtuu liian vähäisestä kaliumin määrästä.

    Kunnossa oleva kuivatus ei sido typpeä vaan päinvastoin mobilisoi sitä. Se taas johtaa epätasapainoon typen ja kaliumin suhteen.

    Voi kyseinen kohde oli toki niin karukin, että mitään ravinteita ei oo runsaasti. Tuskin kuitenkaan jos siitä hakattiin jonkinlainen tukkimetsä.

    Gla Gla 11.4.2016, 10:01

    Ostit Hogi pari päivää sitten palstan, jossa on aiemmin hakattu 2,5 ha kuvio, mutta jossa kuuset ovat huonossa kunnossa. Mistä tuo vaikutelma tulee, reunametsistäkö? Jos katsot päätehakkuussa säästyneitä alikasvoskuusia, niistä tuskin kannattaa pitkälle meneviä päätelmiä tehdä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 70)
1 2 3 … 5 6 7