› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusi / mänty sekametsä MT pohjalle

  • Tämä aihe sisältää 70 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten r.ritvar.ritva toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 70)
1 2 3 4 5 6 7

  • Kuusi / mänty sekametsä MT pohjalle

    Sent on: 2.4.2016, 20:47

    Minulla on ollut viime vuosina tapana uudistaa lahovikaiset MT pohjan kuusikot kuusi / mäntysekametsäksi. Rehevimmät osat kuviosta kuusta 2/3 ja loput mäntyä, vähemmän rehevät osat toisin päin. Taimia istutetaan vähintään 2000kpl/ha.

    Koivua en halua kasvattaa, joten olen päätynyt sekametsäratkaisuun juurikin tuon tyvilahon uusimisriskin takia. Idea on ensiharvennuksessa suosia kuusta, mikäli tyvilahoa ei löydy. Jos löytyy, niin tällöin painotetaan mäntyä. Lisäksi olen ajatellut em. sekametsätyypin olevan myös turvallisempi mahdollisten kirjanpainaja yms. tuhojen kannalta.

    Mitä riskejä näkisitte tuossa? Onko mahdollista, että ensiharvennuksen kantohinta olisi huonompi, kun korjuussa onkin kahta eri puutavaralajia yhden sijaan?

    Tekijä
    hogi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä pätkät 4.4.2016, 21:57

    Ei kuivalle kankaalle kannata istuttaa edes mäntyä. Kevyt, varovainen äestys ja konekylvö korkeintaan. Kuivahko kangas on jo ihan eri juttu.

    jees h-valta 4.4.2016, 22:21

    Puuntakusen edelliseen että varmasti Etelä-Suomen koivun tilanne hinnaltaan onkin heikompi kuin koko maan. Mutta eikös tämä keskustelupalstakin ollut koko maan metsänomistajien keskustelufoorumi?
    Että kait me sillä sentään mennään?

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 4.4.2016, 22:28

    Vaikka hirviä onkin yli oman tarpeen niin minä en istuta kuusta mihinkään. Pellon metsityksessä olen käyttänyt hiukan kuustakin, kun mänty meni kovin mutkikkaaksi.
    Jos hirville antaa periksi niin hetken päästä niitä on niin ettei kuusenkaan uudistus onnistu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo Visakallo 5.4.2016, 05:20

    Ihan miten vain Jesse.
    Voidaan toki mennä koivun osalta koko valtakunnan mukaan.
    Entä kuusen osalta?
    Käytetäänkö siinä Harjavallan kasvu- ja hintakäyriä, vaiko vähän laajempaa aluetta?

    pihkatappi pihkatappi 5.4.2016, 07:37

    Silloin kun itse istutin omia koivikoita (92 ja 97), oli koivu ja mäntytukin hinta sama ja kuusitukin hinta alempi näistä. Tuon hinnan lisäksi OMT-pohjalla puulajivalintaa ohjasi heinäämisen pelko, koivut nousivat ilman heinäystä, kuusen kanssa ei olisi onnistunut. Nyt kuitenkin näyttää siltä että koivun kanssa tuotoksessa häviää, kun koivutukin hinta on laskenut ja kuusitukin hinta noussut ja kuten taitaa olla selvää, mottituotos on lähelle sama ja tukkisaanto olisi lähes varmuudella kuusen eduksi. Ja kyllä hirvet ovat tehneet tyvimutkia yhteen koivikkoon.

    Gla Gla 7.4.2016, 11:34

    Periaatteessa kuusen ja männyn sekaistutus on mielestäni hyvä ajatus varsinkin karkeamman pään mt:llä. Uskon monimuotoisuuden merkityksen korostuvan metsien terveyden tilassa ja sehän sekä vähentää, että tasaa riskejä. Lahovikaisessa kohteessa tulisi kuitenkin tietää, mistä lahosta on kyse. Jos taimia laitetaan 2000 kpl suhteessa 50/50, juurikääpää ei tuolla menetelmällä vielä torjuta. Maaperässä on päätehakkuun jäljiltä saastuneita kantoja, niiden juuret ulottuvat usean metrin etäisyydelle kannosta. Tällöin 2,25 m ruutuun istutettavista taimista useampikin osuu vanhan kannon juuriston alueelle. Kun joka toinen taimi on kuusi, riski taimien sairastumiseen on suunnilleen yhtä iso kuin pelkkää kuusta istutettaessa. Metlan simuloinneissa todettiin sama asia. Aiheetta on käsitelty tällä palstalla toisaalla, josta löytyneee myös linkit Metsätieteen aikakauskirjan artikkeleihin.

    Etusivu

    Metsalehti/Keskustelut/
    Aihe/Viestiketju/?topicId=945

    Gla Gla 7.4.2016, 11:35

    Kantojen nosto on eräs keino hallita juurikäävän ongelmia. Siitä saatu tieto on kuitenkin osin ristiriitaista ja epävarmaa. Nostossa juuria jää maaperään, joten tauti ei kokonaan poistu, saatta jopa levitä kuljetuksesta putoilevien juuren kappaleiden myötä. Maahan jäävien juurten koko kuitenkin pienenee, joten niiden lahoaminen nopeutuu huomattavasti kokonaisen kannon n. 40 vuodesta. Tällöin uskon 50/50 suhteella olevan sekametsän ennusteen paranevan huomattavasti. Pienten taimien kasvaminen saastuneisiin juuriin hidastuu, jona aikana saastuneet ohuet juuret ehtii lahota ja maaperä puhdistua. Lisäksi jos päätehakkuuseen kasvatetaan molempia puulajeja, mahdollisten lahojen kuusten lisäksi osa tukeista on toivottavasti tervettä mäntyä. Kuusen laho-% voi siis olla iso, mutta kokonaisuudesta kertyy silti kohtuullinen kansa tukkia. Toisaalta männyn juurikääpä voi olla kuustakin isompi ongelma.

    Onko kantojen nosto muuten viisasta, se on toinen juttu, enkä ala sitä tässä yhteydessä pohtia.

    Se, että jättää puulajivalinnan ensiharvennukseen, on mielestäni itsepetosta. Otetaanko kuvion historia 20-30 vuoden kuluttua oikein huomioon, kun siihen ei ammattilaisten suunitelmissa tälläkään hetkellä aina kiinnitetä huomiota? Lisäksi omistaja saattaa olla vaihtunut tai muisti pätkiä ja ehkä mahdollisesti puulajien hintasuhteetkin vaikuttaa valintoihin historiaa enemmän. Lisäksi ensiharvennusvaiheessa laho ei välttämättä ole paljastunut ja vaikka olisikin, vaikuttaako se motokuskin saamiin ohjeisiin kesken hakkuun?

    Timppa 7.4.2016, 16:54

    Luin kerran tutkimusta, jossa käsiteltiin kuusi/mäntysekametsää. Tutkimuksen mukaan mäntyjen ympäröimät kuuset kasvavat paremmin kuin kuusten ympäröimät kuuset. Sinänsä aivan loogillista, koska tuollaisessa sekametsässä saa maanpinta enemmän valoa ja lämpöä ja totta kai kuusetkin enemmän valoa.

    Tutkimuksen mukaan tuollainen metsä kasvaa siis enemmän kuin pelkkä yhden puulajin metsä.

    Meillä on kiviset maat, joissa mitkään muokkaustoimet eivät onnistu hyvin. Ollaan muutama vuosi äestetty ja kylvetty männynsiemen ja seuraavana vuonna istutettu 1000-1200 kuusta etenkin paikkoihin, joihin ei ole äestys tuottanut tulosta. Minusta tällä konstilla päästään hyvään ja erittäin riskittömään tulokseen. Pelkkä männyn kylvö saattaa epäonnistua paikoitellen heinän vuoksi. Paikoin maasto voi olla niin karua, ettei kuusi kasva kunnolla.

    Ei siis harjoiteta männyn istutusta, joka on kallista ja saattaa johtaa siihen, että männyt pääsevät etukasvuisiksi ja niistä tulee oksaisia susipuita. Kylvö tuottaa keskimäärin niin paljon taimia, ettei tätä vaaraa ole.

    Pete 8.4.2016, 09:29

    Kävelin eilen läpi yhden reilun 6ha (käsittely)kuvion Etelä-Suomessa, joka on suurelta osin savimaalla. Todennäköisesti MT:n rehevämpää osaa. Pääosa kuviosta on istutettu rauduskoivulle mättäisiin, mutta osa on kuusella ja myös mäntykuvio löytyy.

    Istutuksesta on aikaa 25 vuotta. Kuviolta hakattiin silloin järeä kuusivaltainen puusto.

    Näistä selkeästi paras oli se mäntykuvio. Ei sekään näyttänyt laadultaan huippuhyvältä, mutta männyt ovat suoria ja aivan selkeästi järeämpiä kuin koivut ja kuuset. Rauduskoivu ei viihdy savimaalla ja huonommilla osilla tukkia ei ole tulossa lainkaan. Osa on ihan ok. Istutuskuuset näyttävät hyviltä, mutta ovat vasta nyt pääsemässä kunnon kasvuvauhtiin.

    Ensiharvennus tehdään nyt kesällä jos kelit ovat kuivat. Maaperä on hyvinkin savensekaista, mutta se kantaa kuivalla säällä oikein hyvin. Kuivatus on kunnossa ojitusmätästyksen ansiosta. Mäntytjen osalta ensiharvennus on hieman myöhässä. Luontainen kuusi on tulossa koivikon ja männikön alle.

    Tämä olisi kannattanut istuttaa männylle koko kuvio. Laatu on riittävää ja järeytyminen ylivoimaista kuuseen ja koivuun verrattuna.
    Koivua harvennetaan kuviolta todennäköisesti alle 30mottia/ha ja männyn poistuma tulee olemaan yli 60mottia/ha

    Puulajivalinta on tarkkaa puuhaa. Pelkkä kaavamainen ”mäntyä vain vt:lle” ohje ei riitä. Savimaat ovat hankalia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.4.2016, 09:38

    Rehevälle savimaalle voisi onnistua erikoispuun kasvatus: tammi sekä rantojen asukit saarni ja tervaleppä?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 70)
1 2 3 4 5 6 7