Keskustelut Metsänhoito Kuusikoiden kasvu yllättää

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 237)
  • Kuusikoiden kasvu yllättää

    Eteläsuomalaiset kuusikot yllättävät nykyään kasvullaan.

    Omia kuvioita tälta talvelta:

    37 vuotiaan kuusikon kolmas harvennus, poistuma harvennuksissa 180 mottia ja pystyssä noin 250 mottia. Päätehakkuu todennäköisesti noin kymmenen vuoden kuluttua jolloin kuviolla puuta reilu 400 mottia. Kuvion maapohja on lehto (entinen pelto)

    45 vuotiaan kuusikon päätehakkuu, Omt, tuulituhojen takia. Puuta lähtenyt harvennuksen kanssa yhteensä 420 mottia hehtaarilla, myös entinen pelto.

    Oma mielipiteeni on että kuusi kyllä kasvaa eteläsuomessa päätehakkukokoon noin 45-50 vuoden iässä kuhan hoidosta huolehditaan kunnolla. Istutus, taimikonhoito ajoissa, ensiharvennus riittävän ajoissa (noin 20 vuoden iässä ), toinen harvennus noin 30v iässä.

    Mitäs mieltä raati on kuusen tehokasvatuksesta eteläsuomessa?

  • Kuusiuskova

    Meillä on aina istutettu noin 2300-2500 tainta hehtaarille ja mennään kolmen harvennuksen taktiikalla. Nykyään ensiharvennus tulee eteläsuomessa yllättävän nopeasti, viimeistään 20 v iässä.

    Jätkä

    Täytyy myöntää, että nuoret viljelykuuset kasvavat – väitän , että moninkertaisesti ennenaikaisiin alikasvuskuusista harvennettuihin kitukasvuisiin kuusikoihin verrattuna.

    Kun ne aliskasvuskuuset tuottivat kuutioita joskus jopa neljä mottia /ha, niin noilla rotukuusilla päästään – uskomattomiin jopa viisinkertaisiin kasvuihin samalla kasvualustalla.

    On lapsellista esitellä paria – kolmea lähes tukkikokoista kuusta, joista yhdessä jopa kuori punertaa, kun muut kuuset lähistöllä (suurin osa) on atraimenvarreksi sopivia, etukasvuiset ehkä uittokeksiin varreksi….

    Gla Gla

    Luontaisen puuston etu on kustannuksissa. Kun vielä Jessen kuuset kasvaa hyvin, ero viljelykuusiin ei moninkertainen ole.

    Alikasvosasemassakin kuuset voi kasvaa kohtuullisen hyvin, mutta ei kuusikon alla.

    jees h-valta

    Sattuuko Jätkä muistamaan että ne 18%:in vuosikasvut olivat juuri näiltä aloilta? Eli suksi rotutaimines suolle! Kai niistä luontaisista saa hyviä lähtöön kunhan näkee vaivan että hakee ne kasvuun eikä vain urakalla raivaa silmäklasit huurussa. Kuusikko josta kuvia otin kestää kyllä koko alaltaan vertailun sun ratuvalioihisi. Nyt vain ne koko alan puut otetaan sieltä varmasti melko pitkälti samoin esiin kuin alkukuvissani. Taimikon tarkka hoito ja oikea ajoitus harvennuksiin niin tulos on parasta luokkaa.

    Kuusiuskova

    Kyllä luontainen taimikin kasvaa ku vaan saa kasvutilaa, on meilläkin luontaisesti syntyneitä kuusikoita. Parhaimmat kasvavat istutuskuusikoiden tahtia.

    Jätkä

    Jeessi ei vaan suostu uskomaan, että oikein pienet taimet kasvavat jopa 200 %  / v. Se on tuo prosenttilasku sellaista, että sitä ei joka puotipuksu ikinä opi.

    Sellaisen taimikon hehtaarikasvu voi silti olla vain muutaman kymmenen litraa vuodessa monena vuotena, varsinkin jos se juroo, kuten nuo sinunkin alikasvoskuuset ovat juroneet 40 vuotta, kun ovat kasvaneet pituutta sentin/ v.

    Kun neljänkymmenen sentin taimi kasvaa pituutta viisi senttiä, on sen lisäkasvu kaikkineen varmaan 20 %, vaan ethän sinä sitä tajua!

     

     

    Gla Gla

    Ihan sama, vaikka kasvaisi 300%. Sillä on merkitystä, että kuvassa nähdään tulos vajaat 30 vuotta päätehakkuun jälkeen. Ilman viljelykustannuksia on Jessellä hyväkasvuinen kuusikko. Käytä prosentteja mielummin kannattavuuslaskentaan.

    jees h-valta

    Koivujen alla kasvaa paras kuusiaines ja kun koivut poistetaan silloin päältä kun kuusi tavoittaa koivun alaoksat on taivas auki kuusen kasvaa ja se kiittää kyllä hyvässä maaperässä näköjään mielettömästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei se rotutaimi ihan huuhaata ole. Esitin hiilinieluketjussa ja Hesarissa hieman liioitellun väitteen, jonka realistisuudesta en oikeastaan tiedä: jos metsien nykykasvu olisi perustaso, meillä on kaksi vaihtoehtoa eli siitä voidaan lähteä alaspäin neljännes siirtymällä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen tai ylöspäin neljännes siirtymällä jalostettuun siemenainekseen. Lopputulos menetelmien välillä olisi siis suurimmillaan 50 %. Kun tämä kerrotaan Suomen metsäpinta-alalla päädytään miljoonien puukuutiometrien eroihin kokonaiskasvussa. Miettimistä Ilmastopaneelille?

    jees h-valta

    Ihan hyvä näkemys A.J:lla. On siinä paremmassa vaihtoehdossa ainakin hiukan enemmän hakkuuvaraa eikä tarvii hyökätä metsänomistajien kimppuun kaikenkarvaisilla museointipyrkimyksillä. Tuo jalostettu siemen hiukan mietityttää, onko se muuta kuin parhaista yksilöistä kerätty käpysato. En ole kuullut että kuusen siementä jollain tavoin manipuloitaisiin.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 237)