› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusimetsien ensiharvennus apuhavennuksena?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Kuusimetsien ensiharvennus apuhavennuksena?

    Sent on: 26.1.2014, 22:04

    Mietin viikonlopun aikana puisevia asioita. Tuumiskelin Tapion vielä toistaiseksi voimassa olevia suosituksia, Metsänvartijan ohjeita apuharvennuksista, koneharvennusten kustannuksia, kuusikoita, tukkiprosentteja sekä tietysti, metsän taloudellista tuottoa.

    Tasarakenteisten kuusikoiden omistajat pyrkivät yleensä mahdollismman suureen tukkiosuuteen. Ensiharvennukset tuottavat useimmiten pelkästään kuitupuuta, mutta niitä pidetään metsän jatkokehityksen kannalta käytännössä välttämättömänä. Toisaalta jos ensiharvennus tehdään konetyönä, kannattavuussyistä voi hakkuu siirtyä myöhemmäksi, jolloin harvennuksen optimiajankohta voi olla jo ohitettu.

    Mitä jos ensiharvennus tehtäisiin apuharvennuksena, ja vasta tämän jälkeen siirryttäisiin koneharvennuksiin?

    Apuharvennus olisi ’normaalia’ ensiharvennusta lievempi, mutta antaisi kuitenkin puille lisätilaa kasvaa järeämmäksi koneharvennusta varten. Koska apuharvennus on lievä, sahatyöhön kuluu vähemmän aikaa kuin normaalienskassa.

    Apuharvennus voitaisiin tehdä normaalia ensiharvennusta aiemmin, jonka jälkeen kasvu kohdistuisi parhaisiin runkoihin jo varhaisessa vaiheessa. Tällöin ensimmäisessä koneharvennuksessa voitaisiin kenties saada jo tukkia.

    Luulisin, että tiheän kuusikon ensiharvennuksessa kaadettavien puiden valinta lienee konemiehille välillä jonkin verran arpapeliä. Vaikka nykykoneissa valot ovat hyvät, pimeässä ja lumituiskussa kauimpana koneesta kaadettavia runkoja ei neulasseinän takaa vain ole mahdollista nähdä hyvin. Sahamies on yleensä liikkeellä päiväsaikaan, ja hänellä on mahdollisuus tutkia runkoja monelta kantilta ja tehdä valinta riitävän tiedon perusteella. Jäljelle jäävän puuston laatu olisi parempaa kuin ’kone-enskassa’.

    Jatkuu seuraavassa viestissä…

    Tekijä
    silencio
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 27.1.2014, 11:36

    Metsuri motokuskin kanssa samoilla linjoilla. Kun moottorisaha-harvenuksen puut ajetaan ajokoneella tien varteen, niin tulee samalla ajourat moto-harvennusta varten paikoilleen.

    metsänvartija 27.1.2014, 12:55

    Apuharvennuksilla poistetetaan ei tukkipuuksi kelpaamattoman aines. Järeys/laatu poisto kriteereinä.

    Jos korjuu onnistuu omatoimisesti välttää ajoura tappiot ja korjuu vauriot.

    R-luku ohjeena 1000-1200 r/ha. Näin tuotos vain tukkia ja koko kasvuala tuottaa puuta täystihenä.

    Ensiharvennuksen tulot ovat mitättömät, lisäksi tulevaisuuden tukkipuut poistetaan urilta e-puuna/kuitupuuna. Toisessa harvennuksessa lähtee jo tukkia mutta harvennustukin hinta on mitätön verrattuna päätehakkuu tukin hintaan. Lisäksi menetetään arvokasvua. Hyviä ”osakkeita” myydään alennuksella.

    Viljelykuusikon korjuu on vaurioiden takia ongelmallista. Pintajuuristo, lunta vähän, näkyvyys huono mutta hakkuutähteitä tulee sen sijaan runsaasti.

    Hyvälaatuiset tien varressa (ajomatka alle se 300 m) olevat kuusikot kannattaa hoitaa itse apuharvennuksin. Näitä huippukuvioita löytyy ja niihin kannattaa panostaa.

    Negatiivisena piirteenä on ettei harvennushakkuutuloja tule, mutta ne realisoituvat sitten erittäin hyvinä päätehakkuu tuloina.

    Onneksi viljelytaimia poistuu luontaisesti vaikka viljetiheys olisikin 2000/ha. Optimitapauksessa riittää risusavotta ja sen jälkeen vain antaa kasvaa päätehakkuuseen.

    Näitä MERA-kauden kuusikoita tulee kierrettyä omatoimisesti aina kun niitä tien varressa näkee. Osa liian tiheitä, osa sopivan harvoja harvennusvapaaseen viljelymetsien metsänhoitoon.

    raivuri 27.1.2014, 16:59

    Vierastan ajatusta kuusikoiden apuharvennuksista. Siinä vaiheessa ollaan jo myöhässä. Sopii taimivaiheessa hieman ylitiheäksi jääneisiin ja epäonnistuneisiin kuvioihin. Männiköissä sen sijaan käytän tätä paljon. Tiheänä aluksi ja sitten apuharvennus ennen konetta.

    Kuusikot kannattaa hoitaa jo 5 metrin pituudessa harvemmiksi, koska oksien kanssa ei tule ongelmia. ”Apuharvennuksen” voi hoitaa silloin. Kuusikoissa ehdoton maksimi viimeisessä taimikonhoidossa 2000/ha. Onnistuneissa taimikoissa voi hyvin ottaa kaikki hieman huonolaatuiset pois.

    raivuri 27.1.2014, 17:08

    Päässä olen pyöritellyt ajatusta 1000 taimen kuusikoista nyt kun e-puu menee kaupaksi. 3 metrin pituuteen asti pidettäisiin täysin puhtaana lehtipuusta. Sen jälkeen annettaisiin 5 vuotta kasvaa. Raivattaisiin hyvät koivut jättäen, jos harvaa niin muutakin voi jättää.
    Siitä sitten kasvatettaisiin 30 vuotiaaksi. Harvennus kevyt e-harvennus, turhat pois. 40 vuotiaana voidaan hakata mahdolliset vanerikoivut pois ja jokunen kuusikin. Sitten kuusikon päätehakkuuta odotellessa. Maltilliset perustuskulut, luonto hoitaisi loput. Vaatii metsänomistajan hereillä oloa.

    Kokemusta noin harvaan istuttamisesta kellään?

    jees h-valta 27.1.2014, 17:53

    Mielestäni raivuri toimii loistavasti ja jopa vieläkin harvempana jos alkuun myös kasvattaa lehtipuuta joukossa luontaisesti. Mutta puhtaana varmasti sopiva määrä.

    jees h-valta 27.1.2014, 18:39

    Pitää muistaa että koivuthan menee menojaan eikä häiritse kuusen kasvua ensimmäisen kymmenen-viidentoista vuoden aikana joten koivua voi kasvattaa myös ylispuutyyppisesti jolloin ensiharvennuksen e-puukertymän saa paljon kovemmaksi. Ehkä hiukan voi joutua aikaistamaan ensiharvennusta mutta siitähän ei haittaa ole.

    suorittava porras suorittava porras 27.1.2014, 18:49

    Koivut menne tosiaankin menojaan , mutta tekevät samalla tuhojaan kasvatettavassa kuusikossa . Ylispuukoivuille ehdoton ei.

    nimim.” tänäänkin muutaman sata koivun raiskaamaa kuitukuusta kaatanut” …eikä olleet viimeiset laatuaan sillä palstalla,,,

    hatelo 27.1.2014, 18:54

    Ollaan kokeiltu 1000 kuusen taimen istutusta kaivurilaikutettuun maahan. Hemmetin hyvä metsä nyt 10 v myöhemmin. Viisi metrinen hyväkasvuinen kuusikko, välissä rauduskoivua ja mäntyä. Kuviot raivattu pariin kolmeen kertaan. Viime kerralla keväällä kaadoin kaikki selkeästi isommat koivut. Nyt on keväällä työohjelmassa 17 ha aukot ja niistä noin 7 ha uudistan luontaisesti rauduskoivulle. Erinomainen siemensato koivulle tulossa, kaivuri kävi jo tammikuun alussa, saa tulla metsän laidat vaikka männylle. Menetelmä meidän vaaraseuduilla idioottivarma.

    jees h-valta 27.1.2014, 18:57

    Kuten raivuri totesi on oltava hereillä. Ja siihen ei suorittavan SUURI yhtiö hoitotoimissaan edes pyri. Niille on aivan sama muutaman sadan hehtaarin lievä tuhoutuminen. Ja kuusen kasvatushan kyseiselle firmalle ei istu kuin joinkuin huonosti.

    metsänvartija 27.1.2014, 19:08

    Tuo 1000 tainta/ha tulee on hyvä ja toimiva malli.

    Helpoin tapa metsänhoitoon, raivaus vain ja päätehakkuu.

    Kuuset järeytyy hyvin, 1000 m3/ha ei ole Suomessa mikään mahdottumuus parhailla kasvupaikkatyypeillä.

    Tukki % 70 ja kuusitukille 60 €/m3=42.000 kuitu/energia siihen päälle se 6000 €, yht; 48000 €-verot.

    Ihme on jos ei rupea kiinnostamaan viljelykuusikon kasvatus.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5