› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusimetsien ensiharvennus apuhavennuksena?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Kuusimetsien ensiharvennus apuhavennuksena?

    Sent on: 26.1.2014, 22:04

    Mietin viikonlopun aikana puisevia asioita. Tuumiskelin Tapion vielä toistaiseksi voimassa olevia suosituksia, Metsänvartijan ohjeita apuharvennuksista, koneharvennusten kustannuksia, kuusikoita, tukkiprosentteja sekä tietysti, metsän taloudellista tuottoa.

    Tasarakenteisten kuusikoiden omistajat pyrkivät yleensä mahdollismman suureen tukkiosuuteen. Ensiharvennukset tuottavat useimmiten pelkästään kuitupuuta, mutta niitä pidetään metsän jatkokehityksen kannalta käytännössä välttämättömänä. Toisaalta jos ensiharvennus tehdään konetyönä, kannattavuussyistä voi hakkuu siirtyä myöhemmäksi, jolloin harvennuksen optimiajankohta voi olla jo ohitettu.

    Mitä jos ensiharvennus tehtäisiin apuharvennuksena, ja vasta tämän jälkeen siirryttäisiin koneharvennuksiin?

    Apuharvennus olisi ’normaalia’ ensiharvennusta lievempi, mutta antaisi kuitenkin puille lisätilaa kasvaa järeämmäksi koneharvennusta varten. Koska apuharvennus on lievä, sahatyöhön kuluu vähemmän aikaa kuin normaalienskassa.

    Apuharvennus voitaisiin tehdä normaalia ensiharvennusta aiemmin, jonka jälkeen kasvu kohdistuisi parhaisiin runkoihin jo varhaisessa vaiheessa. Tällöin ensimmäisessä koneharvennuksessa voitaisiin kenties saada jo tukkia.

    Luulisin, että tiheän kuusikon ensiharvennuksessa kaadettavien puiden valinta lienee konemiehille välillä jonkin verran arpapeliä. Vaikka nykykoneissa valot ovat hyvät, pimeässä ja lumituiskussa kauimpana koneesta kaadettavia runkoja ei neulasseinän takaa vain ole mahdollista nähdä hyvin. Sahamies on yleensä liikkeellä päiväsaikaan, ja hänellä on mahdollisuus tutkia runkoja monelta kantilta ja tehdä valinta riitävän tiedon perusteella. Jäljelle jäävän puuston laatu olisi parempaa kuin ’kone-enskassa’.

    Jatkuu seuraavassa viestissä…

    Tekijä
    silencio
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 27.1.2014, 19:13

    Kaivurilaikutus on todella hyvä muokkausmenetelmä.

    Varsinkin juuri P-Karjalassa, on tullut nähtyä uudistusaloja esim. Tuupovaarassa.

    Männyn ja r-koivun tainta hirvittävä määrä, sekaan jos vielä istuttaa jalostettua kuusta niin todella mittavat metsät tulossa ja kustannustehokkaasti.

    jees h-valta 27.1.2014, 19:20

    Jos männyn ja koivun tainta hirvittävä määrä jonka kyllä uskon niin miksi sitten ollenkaan kuusta?
    Eikö kustannustehokkuus vielä parane jos jättää sen kuusen kokonaan pois?

    metsänvartija 27.1.2014, 19:26

    Kyllä se lyhyellä jänteellä paranee.

    600 laatu kuusta loput mäntyä/r-koivua. Männyt voi pystykarsia ja r-koivusta saa myöskin laatutyveä.

    Sekametsiköt kasvaa tutkitun tiedon mukaan parhaiten.

    Puun takaa 27.1.2014, 20:04

    Mihin tutkimukseen metsänvartija tässä viittaa?

    metsänvartija 27.1.2014, 20:06

    Kari Mielikäisen tutkimuksia sekametsiköiden tuotoksesta.

    pihkanaama 27.1.2014, 21:11

    Tuollaista vähän yli 20-v kuusikon apuharvennusta olin tänään aloittelemassa. Kyseessä on noin 1ha kuvio, jossa on noin 2400 puuta pystyssä, eli taimikon hoito on tehty liian lievänä.
    Otan lähtökohtaisesti alle jääneet kuuset ja ylispuuksi päässeet koivut pois. Koivua ja mäntyä kuviolle jää noin 10% sekapuustoksi.
    Lähtökohta näyttää selvästi ylitiheästä. Pyrin jättämään noin 1500-1600 puuta jäljelle varsinaista ensiharvennusta varten. Tänään sahattu koeala näytti kyllä mielestäni erittäin hyvälle tuon jälkeen.
    Puut ajan metsästä pois kelkalla/mönkijällä, jolloin kovin leveitä ajouria ei tarvitse tehdä.
    En varsinaisesti tähtää kuusikon kasvatuksessa tähän, vaan pyrin harventamaan taimikot riittävän sopivaan tiheyteen. Ostopalstojen kohdalla vaan nuo työvaiheet on tehnyt joku toinen aikanaan. Mukavaa puuhaa tuo silti on vaihteeksi.

    raivuri 27.1.2014, 21:31

    Niin jesse en sanonut tehneeni noin, vain suunnitelleeni kokeilua. Jos joku sopiva pikkupala tulee uudistettavaksi niin sielä voisi kokeilla.

    Ja niitä koivuja ei todellakaan päästettäisi raiskaamaan kuusia. Ei olisi ylispuut tarkoituksena. Se on sinällään hyvä menetelmä, mutta ei sovellu isommille aloille epävarmuuden takia. Nimenomaan se, että saisi koivut pidettyä kurissa ja korkeintaan vain vähän kuusten yli. Ylispuiden jälkeinen kuusikko ei ole ikinä ko. kasvupaikan lähellekään laadukkain ja paras mahdollinen puusto.

    Jos istutan kuusta niin ei sen päällä kannata koivuja pitää. Eriasia jos luonto antaa kuuset ja kierto nopeutuu 10 vuotta.

    Gla Gla 28.1.2014, 03:20

    Edelleen apuharvennusten hyöty tavanomaiseen kasvatusketjuun verrattuna jää minulle epäselväksi.

    mv: ”Apuharvennuksilla poistetetaan ei tukkipuuksi kelpaamattoman aines. Järeys/laatu poisto kriteereinä.”

    Kuten myös taimikon hoidossa ja ensiharvennuksella.

    mv: ”Jos korjuu onnistuu omatoimisesti välttää ajoura tappiot ja korjuu vauriot.”

    Mönkijälläkö puut metsästä ajetaan pois? Ensiharvennuksessa avataan ajourat, mutta päätehakkuuvaiheen tukkisaantoon tuo ei vaikuta yhtään mitään. Kakkosharvennuksen jälkeen puusto alkaa olla niin harvaa, että ajourien alle ei merkittävää määrää puuta jää. Lisäksi ajourien reunoilla puut kasvavat paremmin kuin ajourien väleissä, joten kasvutappio on teoreettista pinta-alaakin pienempi. Jo ensiharvennusvaiheessa tappio on alle puolet pinta-alasta ja tappio puuston varttuessa vain pienenee.

    mv: ”R-luku ohjeena 1000-1200 r/ha. Näin tuotos vain tukkia ja koko kasvuala tuottaa puuta täystihenä.”

    Päätehakkuuseen tuolla tiheydellä?

    mv: ”Ensiharvennuksen tulot ovat mitättömät, lisäksi tulevaisuuden tukkipuut poistetaan urilta e-puuna/kuitupuuna. Toisessa harvennuksessa lähtee jo tukkia mutta harvennustukin hinta on mitätön verrattuna päätehakkuu tukin hintaan. Lisäksi menetetään arvokasvua. Hyviä ”osakkeita” myydään alennuksella.”

    Ajourilta poistuvasta puusta kommentoinkin jo, mutta kannattavuuslaskelmassa myös aika on merkittävä tekijä. Kassavirran nopeutuminen parantaa kannattavuutta. Laske huviksesi, mikä on 30 vuoden kohdalla kuitupuusta saadun rahan määrä esim. 3% korolla päätehakkuuvaiheessa.

    mv: ”Viljelykuusikon korjuu on vaurioiden takia ongelmallista. Pintajuuristo, lunta vähän, näkyvyys huono mutta hakkuutähteitä tulee sen sijaan runsaasti.”

    Luontaisessa kuusessa juuristo on pinnallisempi kuin viljelykuusikossa. Lisäksi hakkuutähteiden suuri määrä on vain hyvä asia.

    metsänvartija 28.1.2014, 12:37

    MV;n apuharvennus/valiorunko malli on mitattu ja kehitelty pitkän ajan tulos.

    Jos yleinen viljely-taimikonhoito-2 harvennusta-päätehakkuu tuntuu paremmalta siitä vain.

    Tätä mallia MV toteuttaa B-kuvioilla.

    Kannattaa muistaa myös metsänhoitoon liittyvät muut näkökohdat, luonnossa oleminen ja puuston jatkuva ”vartioiminen”.

    Valitettavasti puunkorjuunvauriot ovat todella rumia maastossa ja puustossa.

    Nyt tie on vapaa metsänhoidossa vaikka mihin.

    raivuri 28.1.2014, 14:28

    Jesse:
    ”Jos männyn ja koivun tainta hirvittävä määrä jonka kyllä uskon niin miksi sitten ollenkaan kuusta?
    Eikö kustannustehokkuus vielä parane jos jättää sen kuusen kokonaan pois?”

    Periaatteessa näin. Tämä onnistuu asutuksen, peltojen, teiden yms. vieressä todella hyvin. Itsellä on hirvilaitumilla onneksi vain yksi palsta. En uskalla siellä uudistamista rehevillä mailla jättää vain koivun/männyn varaan. Tuolla on laitettu 1400-1600 kuusta maahan. Vt:tä siellä ei onneksi ole edes viittä hehtaaria, joten niistä ei tule suuria ongelmia.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5