› Keskustelut › Metsänhoito › Kymmenien miljoonien metsävahingot

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6

  • Kymmenien miljoonien metsävahingot

    Sent on: 1.11.2013, 14:37

    Metsänomistajat Suomessa menettävät kymmeniä miljoonia euroja vuosittain hirvien aiheuttamiin vahinkoihin, jos sovellamme Ruotsissa Rikskogstaxeringin tekemää selvitystä omiin metsiimme.
    Ruotsalaisen selvityksen mukaan hirvet aiheuttavat siellä vuosittain noin miljoonan kiintokuution kasvutappion arvoltaan n. 200 milj. SEK. Vielä suurempi menetys tulee hirvien puustolle aiheuttamista laatutappioista, joiden arvoksi lasketaan n. 300 milj. SEK.

    Talonpojan matematiikalla laskien ( ruotsalaisten hirvikanta on n. 230 000 ja Suomen 115 000 eli Suomen hirvikanta on noin puolet Ruotsin vastaavasta) puolitamme Suomea varten Ruotsissa lasketut vuosittaiset menetykset. Näin laskien kasvutappio nousee n. 11,5 milj. euroon ja laatutappiot n. 17 milj. euroon eli yhteensä melkein 30 miljoonaan euroon. Laskelmissa käytin tämän päivän keskikurssia (1 € = 8,7963 SEK).

    Parin viimevuoden aikana metsänomistajille maksetut hirvivahinkokorvaukset (1,2 – 1,9 milj. euroa) näyttäisivät kattavan todellisista vahinkomääristä vain murto-osan.

    Liikennevahinkojen kustannuksia tai määrää ei lukemassani jutussa käsitelty, mutta toisaalta löysin tiedon, jonka mukaan v. 2010 Ruotsissa ajettiin yhteensä 7227 hirvikolaria. Pitkä rivi miljoonia on pyörähtänyt noitakin rytinöitä maksettaessa…

    Tekijä
    6tukki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 3.11.2013, 09:37

    Männiköiden ensiharvennukset ovat jo pitkään olleet hankalia myytäviä.
    Jos ne eivät ole kesäkorjuukelpoisia, niin tilanne on kaikkein huonoin.
    Ainoa keino, minkä metsänomistaja voi tehdä, on omilla toimillaan mahdollistaa kesäkorjuu. Kaikilla kohteilla se tietenkään onnistu.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 3.11.2013, 10:25

    Todellisia vahinkoja voi toistaiseksi vain arvailla. Siitä huolimatta holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen välittömät tuhot ovat vähintään miljardiluokkaa.

    e-h esitteli lukijoiden kuvissa 40 vuotta sitten istutetun koivikon päätehakkuuta, jossa jokaisesta rungosta tuli 200 euron kuutiohintainen tyvipölkky. Lisäksi sahauskelpoinen välipölkky ja vielä vaneriksikin kelpaava.

    Viimeisen 40 vuoden aikana on pahoja kuusenjuurikääviköitä holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen vuoksi jouduttu istuttamaan tuhoontuomitusti uudelleen kuusen juurikääviköiksi miljoona (1000000) hehtaaria, joista jokainen hehtaari olisi rauduskoivulla tuottanut vähintään 500€ vuodessa ilman tuota laidunnusta. Nyt tuotto on raskaasti miinuksella. Bonuksena nuo patologiset miljoona hehtaaria ovat laukaisseet ketjureaktion, joka näkyy massiivisina kuusenkirjanpainajatuhoina.

    Der Steppenwolf

    metsänvartija 3.11.2013, 12:24

    Leppä kunniaan, maannousema-alueelle luontaisesti leppä.

    Leppää parempaa puuta ei olekkaan, nopea kasvuinen, uudistaminen helppoa sekä kasvatus ja antaa typpeä ilmaiseksi.

    suorittava porras suorittava porras 3.11.2013, 12:30

    Montakohan miljoonaa taimikkohehtaaria tuottaisi aikanaan saman saman summan (500 € ) jos ne olisi ajallaan perkailtu suositustiheyteen ? Jopa tuo koivikon (=koivun valtaama havupuutaimikko) saattaminen sopivaan kasvatustiheyteen näyttää onnistuneen varsin kehnosti , vaikka lumi ja hirvet ovat urakassa vähän auttaneetkin .

    metsänvartija 3.11.2013, 12:39

    Karuilla peräpohjolan mailla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mänty.

    Metsähallituksen suurilla hoitoalueilla on tilaa hirville tallustaa, vahingotkin ovat varmasti sitä luokkaa.

    Järvi-Suomen rehevillä mailla vaihtoehdoksi jää vain tuo leppä/ r-koivua luontaisesti ja paljon.

    mehänpoika 17.11.2014, 17:42

    Ammatti Raivoojalle:
    Tästä avauksesta löytyy summittaista arviota hirvien metsätaloudelle aiheuutamista menetyksistä Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa hirvien aiheuttamat kasvu- ja laatutappiot olivat muutama vuosi sitten Ruotsin laskentatavan mukaan laskettuna lähes 30 milj. euroa vuodessa. Siis yli 2-kertainen vahinko mitä MMM:n alainen metla on laskeskellut.

    Myös vuotuisten hirvikolareiden määrä Ruotsissa oli v. 2010 lähes 2-kertainen Suomeen verrattuna eli 7227. Oletan, että myös valkohäntäpeura- ym. kolarit ovat tilastossa mukana.

    Tällaisety vahingot eivät pysty olemaan vaikuttamatta molempien maiden talouteen kielteisesti.

    Korvauksilla on merkitystä vain muutamien metsänomistajien osalta. Kokonaisuuden kannalta ne ovat vain haitaksi hirvikannan säätelyjärjestelmän uusimiselle. (karkasi)

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 17.11.2014, 17:53

    Mehänpoika voisi ensiksi kertoa paljon teollisuudelta on jäänyt puuta ostamatta hirvien. Kasvutappiota voi puissa olla mutta miten sille voi antaa mitään rahallista arvoa jos sitä puuta ei kukaan osta? Niin kauan kun Suomessa kasvaa enemmän puuta kuin sitä kulutetaan niin sitä menetettyä rahaa ei ole olemassa missään. Nuo miljardien tuhot on naurettavia väitteitä, että teollisuus olisi muka ostanut miljardilla puuta jos sitä vaan olisi kasvanut.

    UPM:llä on omissa metsissä paljon rästissä hakattavaa ja taitavat pyrkiä myymään metsiä kun eihän täällä tarvita puuta kun koneet suljetaan. Teollisuuden kannattavuudelle saattaa tulla pienistä laatuvioista mitättömiä tappioita mutta nää luvuthan on ihan tuulesta temmattu ilman vankka perusteita.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 17.11.2014, 18:06

    On kolme henkilöä a b ja c. Sitten on ostomies, jolla on budjetti ja tarve ostaa kahdelta henkilöltä puuta. Henkilön c metsä tuhoutuu. Nyt hän väittää, että tuhoa tuli x määrä rahaa. Kenen taseessa tuo x määrä rahaa on, jotka c väittää menettäneensä?

    Tässä on varmasti jotain mitä minä en vaan ymmärrä, liekö tyhmyyttä tai jotain.

    mehänpoika 17.11.2014, 18:23

    Ammatti Raivoojalle:
    Siinäpä se pulma onkin. c:n vahinko ei näy kenenkään taseessa sillä hetkellä. Se katosi kuin pieru Saharaan. Ei näkö eikä kuulohavantoa. Suomalaisella rahalla korvatut hirvivahingot (kaatolupamaksut) siirtyvät samassa valtiossa vahinkoa kärsineen pussiin mutta ovat poissa metsästäjiltä. Kasvua ei taaskaan tapahtunut.

    Vasta kun tuhosta on kulunut noin 20 vuotta ja risat, puulajista ja maapohjasta riippuen, alkaa taseissa näyttämään miinusta. Metsänomistaja menettää puunmyöntituloja, motomies korjuutyön palkat, kuorma-autoilija kuljetustulot, teollisuus kilpailukykyisen raaka-aineen ja yhteiskunta näiltä kaikilta verotulot. Oletetaan, että metsänomistaja on aktiivimetsänomistaja ja metsät siten käytön piirissä (70 %).

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 17.11.2014, 18:27

    Tässä meillä onkin perustuvan laatua oleva näkemysero siitä, että miten voi menettää puunmyyntituloja jos ostajia ei ole?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6