› Keskustelut › Metsänhoito › Kymmenien miljoonien metsävahingot

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6

  • Kymmenien miljoonien metsävahingot

    Sent on: 1.11.2013, 14:37

    Metsänomistajat Suomessa menettävät kymmeniä miljoonia euroja vuosittain hirvien aiheuttamiin vahinkoihin, jos sovellamme Ruotsissa Rikskogstaxeringin tekemää selvitystä omiin metsiimme.
    Ruotsalaisen selvityksen mukaan hirvet aiheuttavat siellä vuosittain noin miljoonan kiintokuution kasvutappion arvoltaan n. 200 milj. SEK. Vielä suurempi menetys tulee hirvien puustolle aiheuttamista laatutappioista, joiden arvoksi lasketaan n. 300 milj. SEK.

    Talonpojan matematiikalla laskien ( ruotsalaisten hirvikanta on n. 230 000 ja Suomen 115 000 eli Suomen hirvikanta on noin puolet Ruotsin vastaavasta) puolitamme Suomea varten Ruotsissa lasketut vuosittaiset menetykset. Näin laskien kasvutappio nousee n. 11,5 milj. euroon ja laatutappiot n. 17 milj. euroon eli yhteensä melkein 30 miljoonaan euroon. Laskelmissa käytin tämän päivän keskikurssia (1 € = 8,7963 SEK).

    Parin viimevuoden aikana metsänomistajille maksetut hirvivahinkokorvaukset (1,2 – 1,9 milj. euroa) näyttäisivät kattavan todellisista vahinkomääristä vain murto-osan.

    Liikennevahinkojen kustannuksia tai määrää ei lukemassani jutussa käsitelty, mutta toisaalta löysin tiedon, jonka mukaan v. 2010 Ruotsissa ajettiin yhteensä 7227 hirvikolaria. Pitkä rivi miljoonia on pyörähtänyt noitakin rytinöitä maksettaessa…

    Tekijä
    6tukki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 18.11.2014, 11:15

    Se voi olla, että arviointitapa ei ole pätevä mutta sieltä hirvituhoja ei voi mitata täysmääräisinä, joten tappio per maanomistaja jää alle tuon 42e.

    Ja tuosta koko summasta voi vielä vähentää 25% mikä on varmaan sopiva hirvikanta hirvenvastustajan mielestä. Nehän me lasketaan pakolliseksi luonnontuhoksi kun ei kait kukaan ehdota hirvien täystuhoa.

    Timppa 18.11.2014, 15:07

    Meidän yhteismetsällä on eri-ikäisiä männiköitä muutama sata hehtaaria. Kun niitä arvioi, niin kaikenikäisissä on laatuongelmia enemmän tai vähemmän. Jopa 100-vuotiaissakin metsäpalon jälkeen syntyneissä esiintyy lenkoutta. 1970-luvun paljasjuuritaimissa huolimattomasta istutuksesta johtuvaa tyvimutkaa paikoin todella paljon. Mitä kaikkia ongelmia pannaankaan hirvien syyksi.

    Nuoremmissa 15-25-vuotiaissa metsissä ongelmia ei normaalisti ole, jos taimettuminen on onnistunut kunnolla. Jos taimettuminen on tapahtunut eriaikaisesti, niin myöhemmin syntyneet ovat kyllä vaarassa joutua hirvien suihin. Silloin metsä jää harvaksi. Harvaksi se jäisi muutenkin, sillä ne jälkijättöiset männyt kuolisivat kuitenkin. Toisaalta lenkoutta ei tällaisissa paikoissa esiinny.

    Kuten moneen kertaan on todettu, niin lehtipuuvesakon poistaminen riittää normaalitapauksessa siihen, että kunnon taimikkoon jää riittävä määrä tukeiksi kasvatettavia taimia vaikka hirvet joskus vierailisivatkin. (toki poikkeuksiakin tietysti löytyy)Tietysti se perkaus edesauttaa taimikon kehitystä muutenkin.

    Vaikea on siis mennä sanomaan sitä paljonko todellisuudessa on sellaisia tapauksia, joissa vahinko on todella merkittävä. Muistettava on sekin, että hirvet syövät myös lehtipuuvesoja ja vatunvarsia, mikä vähentää perkaustarvetta ja nopeuttaa kuusten kasvua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.11.2014, 16:45

    Suomessa VMI, valtakunnan metsien inventointi. Pahimpien vahinkojen suuruusluokka näkyy sieltä. Toinen tietolähde ovat lupamaksuvaroista tilitetyt hirvituhokorvaukset vuosittain (vuodet eivät ole aivan vertailukelpoisia, kun ehdot ovat muuttuneet.)

    jhn6610 18.11.2014, 18:14

    On kelvannut luonnonkuusen tupsutkin hirvelle. Mhy-mies väitti että peura asialla. Hirven papanat vieressä. Kuusia raavittu hengiltä, juuresta ½metriin niin silloin peura. Näin syksyisin keltaisen nauhan läpi ja 3-4metrisiä mäntyjä poikki:hirvi. Hyvin pelaa muovinauha. Biltemasta keltamusta. Muovin haju. Kilometrin päässä ruokinpaikka ja lahtivaja. 90-luvulla metsämiehet esittivät että koska ammuttavaa ei ole kun vanha polvi ampui kaiken, niin nyt ollaan ampumatta. Juu, on kanta ilmestynyt ja kasvanut. Ruokinta ohjaa lähelle. Kohtuuton kannanmuutos.

    Kahvinporot vieny palstalle. Jänis ja pyy on hajun suojassa? , mutta ilves ja hirvi vierastaa. Saisi hakea vasat. Ristiriitainen etu.

    Jos ensi vuonna maatalous jää vähille tuille, saattaa tulla piikki tarjontaan ennenaikaisesta hakkuusta. Eikä karsittu rankakaan tunnu kelpaavan. terv rannikolta

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 18.11.2014, 21:25

    On syntynyt hirvituhokupla. Hirvituhot ovat verrattavissa asuntokuplaan, jossa pankkien taseissa asuntojen arvot on täysmääräisinä vaikka asunnonostajia ei ole eikä rahaa kenellekään niitä ostaa. Tällaisia kuplia on ollut viimeaikoina e. Irlannissa ja Espanjassa. Asuntoja on kasvatettu yli tarpeen ja asuntojen hinnat on laskenut, josta on sitten kirjattu luottotappioita. Sama homma hirvituhojen kanssa, jossain muualla puun arvo laskee jos hirvi alueilla onnistutaan. Hirvi tuhojen kasvutappioiden arvo on 0€. Ylimääräinen puu ei kelpaa tälläkään hetkellä edes energiapuuksi. Tulot vain jakautuvat epätasaisemmin hirvien takia. Maanmuokkauksesta ja istutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat vain tulonsiirtoja rikkailta köyhille, josta kansantalous vain hyötyy. Kroisos menisi ylimääräisillä rahoilla Thaimaahan tai ostaisi Saksalaisen auton kun taas metsurilla on sitten varaa ostaa oltermannia Virolaisen edamin sijasta.

    mehänpoika 19.11.2014, 06:36

    Ammatti Raivoojan tarinat ovat kuin ”leikatusta lampaan päästä”. Tuolla talouden pidolla ei kukaan tai ketkään pitkälle potki. Loppuu siinä matkustusvarat myös vapaamatkustajina toimivilta hirvimiehiltäkin.

    6tukki 19.11.2014, 15:59

    Jotta hirvivahinkojen arviointi ei jäisi ihan mutu-tuntuman varaan, laitan oheen mm. Ruotsin metsätutkimuslaitoksen (Skogsforsk) 28-vuotta kestäneen tutkimustyön loppuyhteenvedon hirven aiheuttamista kustannuksista. Tutkimustyössä saavutettuihin tuloksiin voi yleispiirteittäin tutustua googlettamalla skogsskadorkostnader i Sverige ja ja valitsemalla otsikkolistalta ”Älgen kostar Sverige 23 miljarder varje år”. Tutkimus antaa hirvivahinkoihin liittyen monia mielenkiintoisia detaljitietoja, mutta tilan puutteen takia hyödynnän vain vuosittaisia kustannuksia suhteutettana metsäalan tuotteiden vientiin.

    Yksi ruotsalaisen tutkimuksen tärkeimpiä tietoja oli hirvivahinkojen aiheuttama puun tuotosmäärän lasku suhteutettuna koko maan metsäalaan. Tutkimuksen mukaan hirvivahingot aiheuttavat metsän kasvulle (suhteutettuna koko Ruotsin metsäalaan) 15 % kasvutappiot. Vuonna 2010 Ruotsin metsätuotteiden vienti oli 130 miljardia Sek. Ilman hirvivahinkoja metsätuotteiden arvo olisi ollut 153 miljardia SEK. Suomen metsätuotteiden viennin arvo v. 2010 oli 10,7 mrd euroa. Jos hirvivahinkoja ei olisi ollut lainkaan olisi viennin arvo voinut olla 12,3 mrd euroa (siis 15 % suurempi).
    Näitä lukuja katsellessa ei voi muuta kuin toivoa pienempää hirvikantaa (toivon todella, että olen ymmärtänyt tekstin väärin).

    Timppa 19.11.2014, 16:53

    6tukille.
    Ainakin meidän metsistä myydään tukkipuuta, joka on ylittänyt hirvituhovaaran silloin, kun Suomessa oli vain muutama hirvi. Voitaisiin myydä paikoin kyllä hehtaariltan enemmän, jos aikanaan ei olisi harsittu metsiä. Siis pääsääntöisesti tukkipuuta ei tule kauppaan yhtään enempää oli Suomessa 0 tai 200000 hirveä. Tulevaisuus voi toki olla toinen, mutta puhuttiinkin nykypäivän tilanteesta.

    Toinen asia on se, että hirvistä kuusen kasvulle on lähinnä positiivinen vaikutus, joten Ruotsissa mäntytuhojen pitäisi olla totaaliset. Miten sieltä sitten kuitenkin pystytään viemään jatkuvasti paljon Suomea enemmän puuta.

    Huvittavia nämä tilastot.

    mehänpoika 19.11.2014, 18:06

    Kannattaa lukea huolella nimimerkki 6tukin viesti sivulta 5, viesti 9. Minä en yhtään ihmettele Ruotsin osalta hirvivahinkojen aiheuttamia metsäteollisuuden viennin arvon menetyksiä.

    Suomen osalta olen perännyt samanlaisia tutkimuksia, mutta niitä ei ole ainakaan julkistettu. Ilmeisesti niitä ei ole tutkittu tai tutkimustuloksia on salattu. Olisi voinut päitä putoilla ministeriössä metsästyksen ylimmältä johdolta.

    Timppa 19.11.2014, 19:06

    Miten muuten se on selitettävissä, että Suomen metsien puuvaranto ja vuosittainen kasvu ovat jatkuvasti suurentuneet vaikka hirvikanta on kasvanut ja hakkuut lisääntyneet?

    Yksinkertaisesti ajatteleva tilastotieteilijä voisi siis havaita positiivisen korrelaation metsänkasvun ja hirvikannan kasvun välillä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6