› Keskustelut › Tekniikka › kysymykset.

Viewing 10 replies - 111 through 120 (of 211 total)
1 2 3 … 11 12 13 … 20 21 22

  • kysymykset.

    Sent on: 1.12.2016 at 19:57

    Tagged: 

    Miksei meillä ole enää harvennushakkuille keveämpiä pienempiä hakkuu ja ajokoneita.

    Miten voi metsäkoneyrittäjä vahingon siirtää vakuutusyhtiölleen jonka kanssa minulla ei ole mitään tekemistä.Vakuutusyhtiö viestii,että he korvaavat pihan lampeen upponneen metsä-ajokoneen aiheuttamsta vahingosta, minulle liikenne vahingon perusteella.Jolloin saivat perusteeksi kunnostuslaskelman ja siitä korvataan 10%.Siis paikassa jonne ei ollut tarvetta mennä eikä yleistä liikennettä omalla pihalla ole.Aikoi vain oikaista pihanpoikki.Lumen alta luullen,että pienellä pihalla olisi peltoa.Tosin laiturilla varustettuna.Mielestäni yrittäjän on hoidettava asia kanssani ja hakea omasta vahinkovakuutuksestaan mitä sieltä itselleen on saatavissa.Tai sopia kanssani miten tämä hoidettaisiin keskenämme.Ainut ehtoni oli vain,että lampi kunnostetaan heidän taholtaanVahingosta kohta 9kk.vetkuttelu jatkuu.

    Vakuutus-oikeuteen on turha lähteä tarpomaan.

    Creator
    r.ritva
    Theme Tekniikka Tekniikka
  • Puuki 12.1.2017 at 15:12

    Pienkoneiden käyttö olisi hyödyllistä metsän kehityksen kannalta ensiharvennuksilla. Jos käytetään ns. haamu-uria ajokerratkaan ei välttämättä lisäänny leimikon sisällä.  Tuoton lisääntyminen seur. hakkuuseen mennessä on se etu, jonka merkitystä ei useinkaan oteta huomioon . Paras vaihtoehto olisi mo:n tekemä manu-hakkuu ja kapeammat ajourat salliva ajokone.

    Jätkä 12.1.2017 at 15:53

    Kapemmalla ajokoneella on vain yksi etu: se mahtuu kapeammasta puuvälistä. Tuntuu kun teitä joitakin kuuntelee, että ajouralla pitää olla tiheämmässä puita kuin palstalla.

    Jos kuusi – tai kahdeksanpyöräisessä hakkuukoneessa on 7,5 metrinen puomi, sillä pystyy 20 metrin ajouraväleillä ja haamu-uralla hakkaamaan normaalileimikolle hyvän hakkuujäljen.

    Ajouran tulee kuitenkin olla nelimetrinen, että ajokoneena voidaan käyttää täysikasvuista leveäpyöräistä ja-telaista ajokonetta, jonka kuljetuskyky ja pintapaineet mahdollistavat täysikokoiset kuormat. Silloin ei ajouria tarvitse rampata kuin kerran – kaksi ja vauriot jäävät jopa syntymättä.

    Olen kulkenut korjuusavotalla, jossa ajo on suoritettu joko Terrillä tai ”Harmi-tracilla” ja ne ovat rampanneet ajourat aivan paskaksi. Kapeat ne urat ovat kyllä olleet, jopa alle kaksi metrisiä puidenvälejä.

    Siis myös ajouraverkosto on suunniteltu päin persettä.

    r.ritva 12.1.2017 at 17:34

    Mielestäni mm.Pöyry on tehnyt maailmalla tutkimusta.Millaisia olivat menetelmät ainakin huolestuneisuutta asiasta aikoinaan ollut.

    suorittava porras 12.1.2017 at 22:47

    On monenlaisia unelmia . Toiset haluavat isoja monstereita tekemään nuoren metsän kunnostusta ja toiset eivät laskisi normaalia metsäkonetta harvennukselle .

    Kapean käyttöalueen koneet tuottavat vain tappiota . Niiden aika on ollut ja mennyt . Viimeisempänä esimerkkinä on Fixteri- systeemin ajautuminen umpikujaan , samaan johon Bioenergy ja Chipset aikoinaan ja vuorollaan joutuivat . Sama on edessä pelkkiin ensiharvennuksiin suunnitelluilla koneilla . Tosin aiheeseen liittyvät uutisotsikot ovat pienemmät . Metsänomistajien on viimeistään nyt alettava hyväksyä ajatus , että sekä aukot,että harvennukset korjataan samalla kalustolla .

    Tolopainen 13.1.2017 at 05:39

    Sellaisia koneita ei voi tulla, joilla ensiharvennus hakkuu ja korjuu kuusikoissa voidaan tehdä ilman vairioita maan ollessa sula ja lumeton. Kun nykyaikaisilla koneilla tehdään harvennushakkuita vaurioita tulee aina, mutta paljonko ja mikä on lopputulos, se on täysin kuljettajien ammattitaidon varassa. Lisäksi metsänomistajan viitseliäisyydessä, onko käynyt tekemässä ennakkoraivauksen, silloin voisi jo suunnitella tielinjat ja kaadella ohuemmat räipät valmiiksi pois. Taitaa olla harhaa tuo, että omistajaa ei tarvita tekemään töitä raivaussahan kanssa metsässä. Jos teettää ennakkoraivauksen metsurilla ei  ensiharvennuksen puiden myynnistä saatava tulo riittä työpalkkaan. Taas tule vastaan kannattavaisuus, eli jos aikoo myyntituloa saada, joutuu käyttämään omaa työpanosta. Toisaalta plus tuloksesta joutuu antamaan kolmanneksen valtiolle, kun puunjalostusarvosta muutenkin suurin osa menee muille elinkeinoille, tässä tulee motivaatio-ongelmia omistajalle.

    Eli tullaan siihen, että miksi kuusia istutetaan niin paljon, että osa niistä joudutaan korjaamaan keskenkasvuisina ilman taloudellista tulosta, parempi olisi istuttaa vähemmän ja hoitaa tarvittavat harvennukset raivaussahalla ja päätehakkuu koneilla. Jos ajatellaan, että metsän omistaminen on taloudellisesti kannattavaa omistajalle, eikä tavoittena ole halvan kuitupuun tuottaminen metsäfirmalle, nykyiset toimintatavat vaativat uudelleen arviointia. Huono taloudellinen tulos pilalle ajettu metsämaa, ei pahemmin innosta, niitä ajauria saa katsella lopunikänsä ja vielä omassa metsässä.

    Puuki 13.1.2017 at 07:04

    Kyllä se niin vaan on että ne suuret koneet kuuluisi päätehakkuille ja myöhempiin harvennuksiin.  Kuitupuun hintakehitys on ollut jo pitkän aikaa siihen suuntaan, että ei ole ihme kun kunnollinen metsänhoitokin jää monelta helposti  tekemättä. Pienemmät metsäkoneet on suosittuja varsinkin länsinaapurissa, jossa ensiharvennuspuun hinta on samalla tavalla alle kasvatuskustannusten kuten täälläkin. ~5,5 metrin ajouraa vaativat koneet vie viimeisenkin kannattavuuden ensiharvennuksissa.

    Siihen ollaan menossa, että taimia ei kannata istuttaa enää läheskään jokaiselle istutusalueelle  tavalliseen tiheyteen.

    kuusessa ollaan 13.1.2017 at 08:13

    Pienempien hakkuukoneiden hinta ei ole suhteessa niiden kokoon. Sama tekniikka, hieman vähemmän kiloja. Ongelma ei ole hakkuu, vaan lähikuljetus, sen ratkaisua ei ole ruotsissakaan ratkaistu, pienet kehitetyt telakuormatraktorit on katoamassa valmistajien kaaduttua. Ja Malwan kaltaisten pienten pyöräkoneiden ongelma on maanpinnan jauhautuminen jopa viisinkertaisten ajokertojen myötä. Sama juttu maataloustraktoreilla…

    Ruotsissa tilanne on se, että siellä myydään paljon metsänomistajille yksinkertaisia, osittain miestyöhön perustuvia koneita. Erilaiset traktoriprosessorit on suosittuja, vain suuremmilla, metsällä elävillä tiloilla on mahdollisuuksia ostaa varsinainen harvesteri. Eli perustuu omatoimisuuteen.

    Suomessa ongelman tuottaa se, että meidän metsätilojen koko on noille kaikille liian pieni, lisäksi pääosa metsänomistajista on epäkiinnostuneita varsinaisen työn teosta. Mutta, kuulin taannoin että nyt niidenkin myynti on nousussa, onko sitten n.30 000 € koneen hankinta(ilman traktoria) järkevää, jos verrataan 1000 € moottorisahaan? Lisäksi pitää olla metsäperävaunu kuljetukseen…

    sata 18.1.2017 at 19:57

    R.Ritva ”Miksei meillä ole enään harvennushakkuille keveämpää hakkuu ja ajokoneita”.

    Kyllä meille yritettiin saada 80-luvulta alkaen varsinkin ns. isäntälinjan ajokoneita.

    Tämä osottaui mahdottomaksi ensisijassa työsuojelulain ansiosta. Oma osuutensa oli myös sillä, että kehittelyyn tarvittavia avustuksia ei herunut. Avun hyväksyntään tarvittiin poikkeuksetta Metsätehon ( metsäfirmojen rahoittama organisaatio) hyväksyntä ja heidän kantansa oli ”emme tarvitse” ja se olipiste.

    Työsuojelijat asettivat samat vaateet hyttiä koskien kuin isoille koneille. Mitään tilapäiskäyttöä he eivät tunnustaneet. Nämä vaateet nostivat kustannukset pilviin.

    Toisin oli Ruotsissa, valitettavasti.

    Jätkä 18.1.2017 at 22:46

    sata:kin ajeli Kannuksessa Hondan puutarhajyrsimellä propseja, taisi olla jopa viisikin kaksimetristä koivupölliä rattailla, kun oli kuva napattu.

    Meillä oli puistossa hevossavotta järjestettynä Perhon hevos-koulutuksen oppilaille ja hevosille. Nehän tuli parireet mukana ja rahit niiden päällä.

    Hevosmiehet oli pikkutyttöjä, kuorma oli sata: n kokoinen ja hevosia ohjailtiin suupielestä taluttamalla. Hevosopettaja ei nähnyt siinä mitään heikkoutta.

    Kun aikuinen mies kantaa parin sadan metrin päästä pöllit nopeammin pinoon kuin tuo kuljetin, niin kyllä toopekin tajuaa, että ei kyllä kannata.

    sata 18.1.2017 at 23:32

    Jätkälle tiedoksi, että kaikella on alkunsa.

    Jatkossa kun Honda sai telat ja12 hv. moottori sekä hydrauli kuormaimen oli tutkimuksen suurin kuorma 3.4 m³ keskiarvo 1.4 m³.

    Aluksi oli Honda sitten tuli Pontus, ensin Nivalasta myöhemmin Yli-Härmä.

    Tiedoksi Jätkä, että minä en terveisiä kuskannut. Moottorikelkalla Sodankylässä yksi mies ja minä, ajomatka 400 m. tuntituotos yli 7 m³/h. Julkaistiin aikoinaan Pirkassa.

    Pistänet poika paremmaksi..

Viewing 10 replies - 111 through 120 (of 211 total)
1 2 3 … 11 12 13 … 20 21 22