Keskustelut Metsänomistus Linkolan haastattelu hesarissa 2.12

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
  • Linkolan haastattelu hesarissa 2.12

    Mielenkiintoinen 80-vuotishaastattelu löytyy sunnuntaihesarista:
    http://goo.gl/0TjOX

    Paljon asiaa luonnon muutoksista ja tietoa Linkolan elämästä, lukemisen arvoinen juttu minun mielestäni.

  • hemputtaja

    Kuvahan vastaa sataa sanaa, vähintään. Siinähän ukko istui lahoavan , risukon edessä.

    Oli jotenkin surullinen ja painostava kuva.

    Muuten ja asian vierestä. E. Pakkasen ja M. Leikolan pikku kirjasessa ”Metsää, puuta ja kovaa työtä” on nimiösivulla kopio metsänarviosta, joka lienee tehty kauppaa varten. Komia on ollut leimikko 1890-luvulla Sulkavalla Linkolan talossa.

    MaalaisSeppo

    Linkola on näitä tosivihreitä, jotka kuuluisivat Virhreän puolueen kunniajäseniksi.

    Itsekin tunnen metsäpalstani läheltä muutaman henkilön, jotka sopisivat Vihreiden kunniajäseniksi. Kahdelle ei tule edes sähköä, kuten Linkolalle. Kulkupeleinä polkupyörä tai apostolin kyyti. Eli ovat vieläkin edistyneempiä kuin Linkola.

    Puutteena tietysti on, että asuvat maaseudulla, joka on Vihreän aatteen vastaista. Suosittelisin kuitenkin Vihreille, että tekisivät opintomatkan ko. henkilöiden luokse. Miksei myös Linkolan luokse, elleivät ole jo käyneet.

    Visakallo

    Nyky-Vihreillä ja Pentti Linkolalla ei taida olla mitään yhteistä.
    Vihreät haluavat lopettaa lähes kaikki maaseutuelinkoinot tavalla tai toisella. Ketä silloin maaseudulla enää asuisi?

    Raaka-Aarne

    Sellainen käsitys – eikä välttämättä niin kovin vääräkään – lienee vallalla ainakin tiedepiireissä, että ympäristönsuojelun kannalta paras tilanne olisi, että kaikki ihmiset sullottaisiin kaupunkeihin asumaan. Näin ollen tuo vihreidenkin oletettu kanta maaseudun tyhjentämisestä on ihan ymmärrettävä.

    Mitä hiilijalanjälkeen tulee, niin voi olla, että koko Suomen osalta se tulee vähitellen kutistumaan. Joku viisaampikin on muistini mukaan sanonut, että ainakin noin keskimäärin elintason ja hyvinvoinnin huippu tässä maassa on nähty. Vielä on paljonkin väkeä, joilla menee todella hyvin, mutta aina vain enemmän syystä tai toisesta köyhyysrajan alle pudonneita ja/tai jääneitä. Eli kaikkinainen kuluttaminen ja sen myötä ehkä saastuttaminenkin tulee vähenemään vääjäämättä, kun ei ole enää millä kuluttaa. Kääntöpuolena tässä asiassa tosin saattaa olla, että kun ihmisellä itsellään menee huonosti, häntä ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä ympäristölle tapahtuu.

    Raaka-Aarne

    A.Jalkanen

    On myös toisensuuntaisia tutkimustuloksia. Osoittavat että usein elämäntyyli landella on vähemmän luonnonvaroja kuluttava ja lisäksi siellä asuvilla on usein mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa lämmitykseen, toisin kuin useimmilla kerrostaloasukeilla, jotka eivät pysty juurikaan vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan.

    Pähkäilijä

    Kerrostalo on voi olla paljon energiatehokkaampi kun okt jossa jokainen seinä on ulkoseinä ja lämmityskustannukset per osake on paljon pienemmät samoilla neliöillä kerrostalossa. Samoin jos kauppaan ja töihin voi mennä ajamatta sataa kilometriä päivässä kävellen pienentää sekin kummasti hiilijalanjälkeä.

    Maaseudun torpat (jollaisessa itsekin asun) tarviavat tuplaten enemmän lämmitystä verrattuna nykymääräysten mukaisiin rakennuksiin joten kovin energiatehokkaasti ei mennä mutta sen takia ei kehtaa investoida liiemmin uuteen asuntoonkaan kun tässä voi vielä muutaman vuosikymmenen asustella suht koht edullisilla kustannuksilla. Kauppaan + 20 km sivu, jos kävellen kävisi oishan se ekologista…

    A.Jalkanen

    Kyllä voi olla, mutta suurin osa vanhoista kerrostaloista ei ole kovin energiatehokkaita. Katsotaan vaikka yliarvostetun Tapiolan alueen elementtirakentamisen kokeiluilla aikaansaatuja ”harakanpesiä”.

    Sivukylillä asuvat eivät useinkaan lentele halpalennoilla viikonlopuiksi Keski-Eurooppaan. Kyse on elämäntyylistä. Täällä kehyskunnissa työmatkat ovat usein yhtä pitkät kuin teillä maalla. Päälle harrasteet joihin mennään usein autolla julkisen liikenteen hitauden vuoksi.

    hemputtaja

    ### On myös toisensuuntaisia tutkimustuloksia. Osoittavat että usein elämäntyyli landella on vähemmän luonnonvaroja kuluttava ja lisäksi siellä asuvilla on usein mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa lämmitykseen, toisin kuin useimmilla kerrostaloasukeilla, jotka eivät pysty juurikaan vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan.

    Lähetetty: 14 h, 32 min sitten
    Lähettäjä: A.Jalkanen ###

    Se on muuten jetsulleen noin. Sikäli on huonontunut, että vanhat laidunnustavat ovat poistuneet, toistaiseksi. Toisaalta saavat viherhutun keittäjät hommia kun monimuotoisuuden nimissä käyvät raivaamassa auki vanhoja laitumia.

    Tuo kaupunkiin sullojien ehdotelma on pyllystä. Mistähän se ruoka tulee. Söisivät toisiaan? Epäilen myös melkoiseksi luonnon tuhoksi. Vähintään lähiympäristö kupataan tyhjäksi peruskalliota myöten. Muurahaispesien ympäriltä löytyy joskus hyvä malli seurauksista.

    Vähäväkisen Suomenkin imeskelee vähitellen tyhjäksi pääkaupunkiseutu. Onhan täällä vielä luontoa, ei sen puoleen, mutta millaista.

    A.Jalkanen

    Kiinnittäkääpä muuten huomiota Linkolan tarkkoihin lintuhavaintoihin (metsänarviot puolestaan Metlalla luotettavammat): metson ja teeren kannat pudonneet murto-osaan, samoin maatalouden kulttuuriympäristön muutos hävittänyt peltojen, niittyjen ja hakamaiden linnustoa.

    Leevi Sytky

    Eero Alen: ”Linkolan soutajan päiväkirja”. Onko luettu? Jos ei, niin ostamaan se. Saa pokkarina. ( Google )

    Ps. Jos on henkilö nuuka, niin hakee sitten em. kirjan kirjastosta. Ekologisella kyydillä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)