› Keskustelut › Metsänhoito › Männikön voimakas harvennus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 10 11 12

  • Männikön voimakas harvennus

    Sent on: 10.10.2023, 09:20

    Merkitty: 

    ”Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun.”

     

    Tuossahan tuo tuli selvästi todettua ettei se metsä paranna kasvuaan paranna harvennuksin.

    Lähde:
    Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen.
    Hynynen, Jari; Saramäki, Jussi

    LUKE

    Tekijä
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.10.2023, 09:28

    Mutta metsänkasvattaja ei pyri maksimoimaan biomassaa eli kuutioita vaan metsästä saamaansa tuloa suhteessa uhrattuihin panoksiin. Se on selvä että noin voimakas ensiharvennus on riskipitoinen ja viittaa siihen että aiemmin on tehty virhe: kasvatettu metsikköä liian tiheänä. Enskaan kannattaa mennä männylläkin järkevissä tiheyksissä, eli pudottaa runkoluku viimeisessä taimikonhoidossa optimaaliseksi ko. kasvupaikalle ja alueelle.

    Tomperi 10.10.2023, 09:35

    Tuohan tarkoittaa että runkotiheys ois ollut jotain tuhannen luokkaa, jne….  Onkohan turkimuksin samalla tavoin todennettu ohjeiden mukaisen harvennuksen vaikutus?

    Ja sitten molemmista esimerkeistä lskettas mukaan eurotkin?  Millaisella harvennusmallilla kasvu paranee, se kiinnostaa, kuinka suuri on harvennuksen vaikutuksesta kasvunalenema ja kuinka kauan kestä jne….   Eikös sitä kannattavuutta juuri haettu voimaikkailla ensiharvennuksilla?

    suorittava porras suorittava porras 10.10.2023, 09:55

    Kuinkahan monta liian voimakasta enskaa on tehty pelkästään sen vuoksi ,että olisi saatu kemera-ehdot täyttymään? Järeillä kohteilla valtapuita reilusti pois ja hoikemmilla rukuja pinoon määrätavoitteen saavuttamiseksi. Kun lopputulos ei ole kestänyt tarkastelua , on vikapääksi ilmoitettu ahne hankkeen toteuttaja .

    Pelkästään biologisin perustein toimimalla tulisi paljon vähemmän murheita hakkuiden voimakkuuden suhteen ja saavutettaisiin paras mahdollinen tuotto koko kasvukierron aikana.

    Toki ,jos mo on ajautunut likviditeettikapeikkoon , on otettava metsästä kaikki ,mitä irti saadaan ja voidaan muuttaa rahaksi. Nykytilanteessa on olemassa suuri vaara ,että edellä mainittu vaihtoehto yleistyy. Lamassa ei lueta lakeja.

    Panu Panu 10.10.2023, 10:33

    Tapion Taskukirjan mukaan harvennus vähentää kasvua aina. Mutta ainakin hieskoivun osalta olen nähnyt tutkimuksen, jossa harvennus paransi kasvua.

    Voimakkaassa harvennuksessa voi olla ideaa silloin kun haetaan alikasvosta kuten Sahalassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.10.2023, 10:42

    Tietenkin yksittäisten jäävien puiden kasvu paranee harvennuksen jälkeen, mutta hehtaarikohtainen kasvu pienenee joksikin aikaa.

    Tapion harvennusmalleja kannattaa vilkuilla, ne perustuvat tutkimukseen. Kuten on muutamaan kertaan aiemminkin keskusteltu, männikkö saa olla alussa tiheä, mutta ennen enskaa liikatiheydestä on päästävä – taloudellisista syistä.

    Tulevan Metka-tuen ehdot on onneksi määritelty nyt niin, että niissä on maksimimäärä jäävän puuston runkoluvulle eikä minimimäärä poistuvalle puustolle.

    Puuki 10.10.2023, 10:48

    <p>Lievä kuusikon harvennus (25% pois PPA:sta) paransi kasvua erään tutkimuksen mukaan.</p><p>Metsän tuotto ja kokonaiskasvu ei kulje käsikädessä.   Koneellisen th:n tutkimuksen mukaan paras tuotto (3%:n laskentakorolla) saatiin kuusikoissa n. 1400-1500 kpl/ha th:n jälkeen. Männiköissä 1300-1400 kpl taimia th:n jälkeen.  Ajoissa tehty riittävä taimikonhoito   nopeuttaa järeytymistä tukkipuuksi.</p>

    mehtäukko 10.10.2023, 10:55

    ”…ettei metsä paranna kasvua harvennuksin..” ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

    Harvennukset on tehtävä ensinnäkin oikea-aikaisesti, laatua vaalien ja oikeaan tiheyteen. Se ei ole liian harva tai nuukaillenkaan tehty. Luonnonpoistuma olisi ilman harvennuksia 30-40%. Mutta kun kierto-aika lyhenee ja tukkimäärä kasvaa, syyt on selvät.

     

    Tomperi 10.10.2023, 11:13

    ”Kuten on muutamaan kertaan aiemminkin keskusteltu, männikkö saa olla alussa tiheä, mutta ennen enskaa liikatiheydestä on päästävä – taloudellisista syistä.”

     

    Sepä se, noin on helppo todeta mutta läväytäppä taloudellinen laskelma, kun niitä on vaikea maallikon löytää,asiantuntijan esittämiä tarkoitan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.10.2023, 11:38

    Puukilla olikin jo euroja mutta minäkin läväytän:

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/riskien-hallinta-metsataloudessa/paatoksenteko#section-292

    mehtäukko 10.10.2023, 12:38

    ”…Alussa tiheä”… tarkoittaa perkaukset rojusta ja vasta 5-7 metrissä taimikkoharvennus pariin tuhanteen. Eh 13-15 metrin pituusvaiheessa (elävä latvus!) ~ 1200. Enkä vaivaudu rätinkeihin, kun tutkimuslaitokset ja ekonoomit ovat joutaneet niitä räknätä…AJ:n linkki on hyvä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 10 11 12