Männikön voimakas harvennus

Tämä aihe sisältää 115 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 kuukautta sitten mehtäukko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 115)

1 2 3 … 9 10 11 12

Männikön voimakas harvennus

Sent on: 10.10.2023, 09:20
Merkitty: ensiharvennus mänty

”Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun.”

Tuossahan tuo tuli selvästi todettua ettei se metsä paranna kasvuaan paranna harvennuksin.

Lähde:
Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen.
Hynynen, Jari; Saramäki, Jussi

LUKE

Tekijä
Tomperi

Theme Metsänhoito

mehtäukko 14.10.2023, 16:11

”…Tähän optimiin ei päästä, koska ostaja haluaa puuta enemmän kerralla…” En kyllä sanoisi noin. Kysymys on kokonaisuuden järkevästä hallinnasta, jossa ainakin kuviokoot ja kohtuulliset tuotokset puussa ja rahassa pelaavat. Pikku nökkösillä puu-auton pankolla ei se ole toteutunut.

e-salo 14.10.2023, 17:14

Vuokilan kirjassa käsitellään myös harvennuksen voimakkuutta. Suora lainaus:

”Voimakas harventaminen tarjoaa jäljelle jääville puille etenkin hoitovaiheessa selvästi parantuneet kehitysedellytykset. Lievät, näpertelevät harvennukset eivät sitä tee, vaan niiden puustoa elvyttävä vaikutus on vähäinen”.

Siinä oppilaitoksessa jossa aikanaan kävin mottikoulun oli Tehdaspuun metsänhoidossa työskennellyt mies opettajana. Muistiini jäi hyvin kuinka hän hyvin perusteli (kuten jätkäkin edellä) miten Enso-Gutzeitin 2500 kpl/ha taloudellisesti huono jos pidetään kiinni siitä että latvukset eivät pääse supistumaan.

suorittava porras 14.10.2023, 18:39

Eipä ne taimet Finsilvan puolellakaan nojaile toisiinsa. On tilaa luontaisillekin taimille ,jos niitä sattuu siunaantumaan. Jostakin syystä hirvivahingotkin ovat olemattomia. Hyvin kasvava taimi ei maistu nelijalkaisille.

Taimikon lähtötiheyden ollessa alle 2000/ha selvitään kahdella harvennuksella . Kertymääkin syntyy keskimääräistä enemmän eikä tarvitse missään vaiheessa pelätä latvuksen liiallista supistumista . Pelivaraa korjuun toteuttamisessakin on reilusti.

Olisi saatava yksityisellä puolellakin kurssi muuttumaan ,jottaa päästään eroon tilanteesta ,jossa harvennukselle on mentävä ennen aikojaan epäkelpojen toimintatapojen seurauksena.

arto 14.10.2023, 22:15

Ei ainakaan meillä päin kukaan harventele alta 100l runko poistumalla metsiään.

pihkatappi 15.10.2023, 05:23

Hankintahakkuuna noita enskoja olen tehnyt mielekkäissä kohteissa. Ja 1800 – 2200 kpl/ha on normi tavoitetiheydet minullakin taimikonhoidossa. Omassa taapelissa lankuissa on alle 3 mm vuosilustot ja kyllä tuo tasainen parin millin lusto hirsitöihinkin kelpaa. Mulla on tietysti eri tarpeita kun monella muulla, älkää ottako mallia, vaan toteuttakaa omia unelmianne.

mehtäukko 15.10.2023, 08:55

Eikö tärkeintä olisi hoitotoimenpiteissä huolehtia vaan siitä, että kasvatettaville taimille ja puustolle järjestetään ”optimi” olot? Luonto hoitaa loput.

Jos esim. männyn oksikkuudesta ei kannata välittää, koska laatulisiä ei nyt tipu, eikö se ole lyhytnäköistä taktiikka kierto-aikaan peilaten? Peltoviljelyn 1:n vuoden jaksossa on täysin toinen asetelma.

Tomperi 15.10.2023, 11:39

Sellaisia kohteita ei pitäisi olla että motolla ei pysty tekemään kuitupuuta, tällaiseen kohteeeseen eräs metsäyrittäjä joutui, joutui muuttamaan kuitupuuhakkuun energiapuu hakkuuksi, motolla. Sitä se yhteiskunnan tuki teettää, kuka muuten tommosta ois joutunut ekemään?

pihkatappi 15.10.2023, 11:41

Samaa olen miettinyt, tämän päivän puheissa korostuu laatu. Suomalainen kestävä puu tunnetaan. Kuitenkin raakapuu markkinat toimii toisin, tukki on tukkia kunhan on suora, paksuus ja määrä on laatua, lusto saa olla vaikka sentin vahvuista. Koivutukin kysyntä hyvä esimerkki siitä, että ainakin puulaji kannattaa valita olosuhteiden mukaan ja ehkä se havutukin laatukin jossain vaiheessa korostuu taas puukaupassa. Sahalla valmis tavara kuitenkin lajitellaan ja hinta vaihtelee laadun mukaan.

A.Jalkanen 15.10.2023, 11:46

Männyn laatu riippuu hirvien vioituksista tyvitukin osalta mutta ylempänä ei. Tukkirungon kokonaislaatu tulee lähinnä oksien määrästä ja paksuudesta, niiden karsiutumisen ajankohdasta ja luston leveydestä. Jos pyrkii rehevän pään männyn kasvupaikalla vähän yli 2000 tiheyteen ja karummassa päässä vähän alle 2000 tiheyteen, onko silloin saavutettu tasapaino enskan konekorjuuna suorittamisen ja männyn laadun suhteen?

pihkatappi 15.10.2023, 11:50

Niin meillä kun on 2500 runkoa/ha, puiden minimi etäisyys on 1,5 m ja enskassa poistuman keskikoko 50 litraa. Pystyy noita silkavia mäntyjä moto hyvin hakkaamaan kuiduksi ja varmaan on hakattu paljon huonompia järeämpiä leimikoita motolla pilvin pimein. On se puun suoruuskin hakkuussa vaikuttava tekijä, 100 litrainen puusto, jossa jokainen poistettava on paksuoksainen ja mutkainen tai moni haarainen voi viedä aikaa enempi mottia kohti.