Keskustelut Metsänhoito Männyn konekylvö vs käsinkylvö

  • Tämä aihe sisältää 83 vastausta, 30 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten AvatarJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 83)
  • Männyn konekylvö vs käsinkylvö

    Merkitty: 

    Mikko Riikilä kirjoitti Metsälehdessä 9/2017 sivu 14:

    Konekylvö on edullisin ja parhaan tuloksen antava menetelmä.  Siemenet sattuvat aina tuoreeseen kivennäismaahan.

    Käsinkylvölle on vaikea keksiä järjellistä perustetta…”

    Ollaan harrastettu konekylvöä vuosina 2011-16 aika moneen, yleensä puhtaaseen mäntymetsään, tehtyyn aukkoon.  Joskus kylvö on onnistunut hyvin, joskus melko hyvin.  Mutta on sitten useampia tapauksia, ettei tulos ole ollut  Mikon lupaama.  Joskus on heinä nitistänyt sirkkataimet.  Joskus ei kuitenkaan ole havaittavissa mitään silmin nähtävää syytä huonoon taimettumiseen.

    Olen myös harjoittanut aiemmin käsinkylvöä erilaisilla apuvälineillä (viimeksi kylvösauva) edellisenä syksynä laikutettuihin kohteisiin.  Niissä taimettuminen on onnistunut yleensä erittäin hyvin ja omien (epätieteellisten) havaintojeni mukaan taimien kasvuun lähtö on ollut nopeampaa kuin konekylvössä.  Meillä on toki erittäin kiviset ja mäkiset moreenimaat ja lajittuneilla maalajeilla tasamaalla tulos voisi olla toinen.

    Siis meikäläisen havaintojen perusteella käsinkylvö laikkuihin antaa varmemmin halutun tuloksen.  Siinä pystytään peittämään siemenet.  Ne eivät luultavasti ole niin alttiit kuivumiselle kuin pinnalle puhalletut ja taimet saavat paremman lähdön.  Mahdollinen sadekuurokaan  ei niin herkästi vie siemeniä mennessään.  Eivätkä peipot tai muut linnut löydä. niitä.

    Millaisia kokemuksia on muilla?  Ja siis Mikolle tiedoksi, että kyllä käsinkylvölle voi keksiä järjellisiä perusteita.

     

  • tamperelainen tamperelainen

    Hienojakoisilla mailla rouste tuhoaaajoittain suuren osan sirkkataimista.Näillä mailla männyn istuttaminen ainoa  varma uudistamiskeino.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voiko heinittyvän maapohjan jotenkin tunnistaa etukäteen? Entä routiminen: missä maalajissa kannattaa vaihtaa männyn kylvöstä istutukseen?

    Jätkä

    Rouste nostaa taimen ylös ja katkoo juuret, on se taimi sitten millainen tahansa. Ainoa keino hiesumailla olisi, että isketään taimet muokkaamattomaan maahan. – Pitkäteräisellä PUTKELLA – eli syvälle – ja sammal / jäkälä paakun päälle.

    metsä-masa metsä-masa

    Pitkä kevät on konekylvön ja muokkauksen hankala jakso, koska tiet on pehmeitä ja painorajoitusten alla ym. koneita ei saada siirrettyä työmaalle. Kumminkin yrittäjä on talvella sopinut xxx määrästä työmaita, jotka on ollut kylvöalueita.

    Kylvön onnistumisen kannalta juhannus on se takaraja jolloin siemen ehtii vielä itämään ennen helteitä. Käytännössä silloin on vaarana, että sovitut työmaat ollaan viemässä läpi kuivuudenkin kustannuksella. Vahingon kärsiä on tietysti metsänomista, jos valvoja ei järjestele työmaita toisin.

    Pahimmillaan tätäkin kuivaan maahan kylvön onnistumista katellaan ja ihmetellään mikä meni vikaan,  ”oliko yrittäjä ammattitaitoinen, oliko laitteissa puutteita vai menikö työmaiden ketjutus pieleen ” ?

    Jätkä

    Myös syyskylvöä pidetään hyvänä vaihtoehtona. Lokakuun puolesta välistä eteenpäin, niin kauan kuin muokkausjälkeä tulee äkeellä tai miksei muullakin. Siemen ei saa itää, mutta se kastuu ja on keväällä valmiina lähtöön.

    Ensimmäisiä kylvöjä tehdessäni käytin siemenet vuorokauden verran haaleassa suovedessä, jossa ne sen aikaisen metsätalousneuvojan mukaan virkosi hyväksi ja iti ripeästi.

    tamperelainen tamperelainen

    Olin keväinä 1964-66 kylvämässä mäntyä.Silloin laikutus tehtiin kuokalla.Siemenet kasteltiin suovedellä,ne taisi oikein turvota.Pomo mainosti,että nämä kylvökset itävat aina 100%;sti.Kylvölaitteena oli 1/2litran Koskenkorvapullo,korkissa oli reijitys

    Olen käynyt tuloksia katsomassa ja hyvät metsät saatiin aikaiseksi

    Reima Ranta

    Asia ei ole niin yksinkertainen kuin Riikilä antaa ymmärtää. Kalliita siemeniä ei välttämättä kannatta huiskia minne sattuu.

    Hyvä käsin kylvö edellyttää, että viitsii perehtyä asiaan ja tutkii taimettumista. Se kylläkin vaatii viitseliäisyyttä ja kiinnostusta asiaan. Väitän muutamien satojen hehtaarien kylvökokemuksella, että saan puolella konekylvön siemenmäärästä käsin kylväen paremman lopputuloksen. Aikaa hehtaarin kylvämiseen menee reipas tunti, joten työlleen saa mielestäni paremman korvauksen kuin metsänhoidossa yleensä.

    Se on totta, että kylvö on tehtävä juuri muokattuun maahan. Sade tiivistää maan, joka haittaa taimettumista. Se mihin siemenet laitetaan vaikuttaa huomattavasti lopputulokseen. Erot ovat jo ensimmäisen kesän jälkeen merkittäviä. Parhaiten taimet lähtevät kasvuun kivennäismaan ja reunakohdissa, jossa turvettakin on vähän vielä kivennäismaan päällä.

    Minusta mäntymetsän taloudellisesti järkevä uudistaminen kannatta lähes poikkeuksetta tehdä kylväen. Lopputulos on istutusmetsää laadukkaampi ja huomattavasti taloudellisempi. Tärkeää on, että maanmuokkaus tehdään olosuhteiden vaativalla voimakkuudella.

    Joku oikein heinittynyt alue saattaa olla poikkeus Ja senhän näkee jo ennen uudistamista. Eihän se heinä sinne tyhjästä salamana synny.

    Talouden näkökulmasta tilanne vain on sellainen, että valtaosassa Suomea istutusinvestointia ei saa koskaan korkoineen takaisin jo hyvinkin maltillisella korolla laskettaessa. Kaiken lisäksi tuotot ovat sukupolvien päässä tuntemattomassa tulevaisuudessa.

     

    Jätkä

    Jotkut vanhat kierät isännät kertovat kylvävänsä vain kolme siementä paikkaansa, mutta pyrkivänsä 5000 ruikkausta pistämään. Silloin on mielestäni äestys paras muokkausmuoto. Sillä kun ajetaan parin metrin välein ja se tekee kerralla 225 sentin välein tuon jäljen, niin onhan siellä hyviä kylvökohtia kosolti.

    Hehtaarin ala vaatii 5 km kävelyä, joten se litomiseen ei kyllä tunti riitä, eli ruiski siemeniä suunnilleen vauhdissa.

    On melko varmaa, että VT:lle istutetuista männyntaimista ei saa ikinä sijoitustaan takaisin, kun nykyisin inflaatiokaan ei riitä korjaamaan puun hinnan laskua.

    Reima Ranta

    Kävelyä on alle puolet jätkän viidestä kilometristä. Kun kulkee kohtaa, josta kone on mennyt, niin reitti on melkein risuistakin vapaa ja siitä kylvää kumpaankin vakoon. Mitään laitteita eikä kumartelua tarvita kun homman opettelee.

    Siemenpullo toiseen käteen ja taskusta merkkausnauha roikkumaan, jolla voi merkitä jo kylvetyn. Hiljaista kävelyä 2 km/h.

    Homma ei toimi liian kuumalla ilmalla (siemenistä sulaa pihkaa käteen), ei sateella (siemenet  tarttuvat kylvökoneeseen eli käteen) , eikä kovalla tuulella (siemenet eivät osu haluttuun kohtaan)

    Tolopainen

    Tuo kävely koneen jäljillä on täysin turhaa, konekylvöä parempaan tulokseen ei pääse. En tiedä mitä siement maksaa, kun niitä oli valmiina varastossa, mutta ei niitä voi enää vähempää mennä käsinkylvössä, 4ha kylvämiseen koneella niitä kului mielestäni aivan mitätön määrä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 83)