› Keskustelut › Metsänhoito › Mäntyjen kasvu hiipuu

Viewing 10 replies - 91 through 100 (of 135 total)
1 2 3 … 9 10 11 12 13 14

  • Mäntyjen kasvu hiipuu

    Sent on: 18.12.2022 at 08:17

    Tagged: 

    Mäntyjen kasvu hiipuu:”Luke julkistaa raporttinsa metsien kasvun hiipumisen syistä keskiviikkona 21. joulukuuta. Selvityksessä käydään läpi niin säätilojen vaikutusta kuin hakkuidenkin roolia.”

    Näin kirjoitti tämän päivän Hesari, Suomen johtava metsälehti.

    Jään mielenkiinnolla odottamaan….

    Creator
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 24.12.2022 at 06:04

    Aurinkovoimalat ja vety on tulevaisuuden energialähteitä.   Tuulimyllyt on liian kalliin sähön tuottajia ja haittaa luontoa.  Siirtymävaiheessa bioöljyt yms. mukana jotta toiminta ei pysähdy.

    Metsät kasvaa entistä paljon nopeammin kuin vielä  joskus 30-40 vuotta sitten.  Mätästykset ja jalostetun alkuperän taimet ehkä suurimpana syynä kasvun muuttumiseen.   Harvennuksia pitää tehdä entistä lyhyemmän kasvuajan välein.    Kuusen taimillakin  rk-ikä on nykyään n. 5 v, kun se oli 90-luvun alussakin vielä 9-11 v.

     

    pihkatappi 24.12.2022 at 08:03

    Kasvua heikentävät tekijät tärkeys järjestyksessä: Soistuminen eli/tai vesitalouden laiminlyönti, jatkuva kasvatus, hoitamattomuus, lannoittamattomuus, suojelutoimet. Noita virheitä minimoimalla puuston kasvu paranee taas uudelle tasolle. Kaikki vihreiden aikaansaannokset pienentävät puuston kasvua ja sitten kohta vasta ollaankin huolissaan.

    A.Jalkanen 24.12.2022 at 08:44

    Soistuminen, hyvä havainto. Ojat kunnostetaan tulevaisuudessa omalla rahalla mutta Metkassa saa suunnitteluun korvausta. Pitäisi osata tunnistaa ne kohteet joissa puusto ei haihduta tarpeeksi. Vaikka rahkasammalien kasvusta , kairaamalla näyte puusta tai veden noususta ojissa. Silloin tarvitaan harvennuksen tai avohakkuun jälkeen ehkä korjaussarja:  tuhkalannoitus,  ojien perkaus, naveromätästys tms. Sammaloitunutkin oja voi vetää riittävästi joten ojien ulkonäkö ei kerro koko totuutta.

    Lannoittamattomuutta ja suojelutoimia en osaa pitää virheinä.

    pihkatappi 24.12.2022 at 09:21

    Jos puustoisen suon tuhkalannoituksen sijaan poistetaan puut ja tukitaan ojat, eli ennallistetaan iso puuston kasvupotentiaali nollaan suojelualaksi, tehdään moninkertainen tyhmyys.

    puutuomas 24.12.2022 at 17:19

    Keskieuroopasta kulkeutuvat päästöt muuttuvat otsoniksi täällä pohjois lapissa uv säteilyn vaikutuksesta.  Siitä johtuu että pohjoislapin erämaissa on aurinkoisina päivinä monesti huono ilmanlaatu otsonin takia ja se taitaa tutkijoiden mukaan vahingoittaa havupuiden neulasia josta tietenkin kasvu kärsii, mutta eihän täällä kohta enään saa hakata mitään että sillä ei ole metsätalousmielessä vaikutusta elämään.

    Siihenkin löytyy selvää tutkimustietoa miksi otsoniksi muuttuminen tapahtuu vasta alueilla jossa ei ole päästöjä omasta takaa.

    Reima Muristo 24.12.2022 at 20:57

    Kansakoulussa opettivat että otsonia kehittyy mäntymetsissä, siitä johtuen kuulemma keuhkoparantolat oli aikoinaan mäntymetsissä. Olikohan puppua.

    Kurki 24.12.2022 at 23:48

    https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/ajankohtaista/havumetsan-mannyn-tuoksun-ja-otsonin-yhdistelma-paljastui-hiukkaspaastojen-superlahteeksi

    AJ: Lannoittamattomuutta ja suojelutoimia en osaa pitää virheinä.

    Metsähallitus on ennallistanut 64 000 ha heikosti kasvavia ojitusaluieta, josta voi laskeä CO2-päästöjä +17 Mtonnia. Lisäksi nämä soistetut alkavat suona tuottaaa metaania lyhytaikaisella 72-ekv-kertoimella, joka on 2-kertainen piempiaikaiseen 34-kertoimeen nähden, jolle luonnon soiden päästöt ovat laskettu ja jotka ovat +3…+12 ekv-tn/ha/v riipuen suotyypistä.  Vesilammikot suon pinnassa on se pahin suotyyppi.

    Ennallistamisessa ei ole mitään järkeä ilmastonmuutoksen kannalta, kun näistä uusista soista tulee suuri päästölähde.

    Metsäkatoala on ollut 2010 luvulla Suomessa vuosittain keskimäärin noin 14 000 ha. Metsäkadosta on aiheutunut vuosina 2013 …2019 vuosittain noin 3,7 milj. t CO kasvihuonekaasu päästöt, joka on noin 6 % Suomen kokonaispäästöistä.

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/551722/luke-luobio_31_2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Rukopiikki 26.12.2022 at 13:18

    Hellekesien 18 ja 19 jälkeen näytti tosiaan siltä että männyissä oli yleisesti yksi neulaskerta normaalia vähemmän. Panin tämän merkille.

    Se jos on nähnyt Kemijokivarressa hyväkasvuisia kuusen taimia ei ole ihme. Rovaniemen ja Kemin väli on lehtokeskusaluetta jossa on Lapin läänin rehevimmät ja parhaimmat metsänkasvumaat. Niitä saa muualta lapista tuleva ihmetellä. Tyypillinen lapin metsämaa on karu kuivahko kangas.

    A.Jalkanen 26.12.2022 at 13:21

    Onko se kuuluisa Lapin kolmio juuri siinä missä Rukopiikki tietää lehtoja. Puhutaan absoluuttisista kuusimaista joilla mänty kärsii sienitaudeista.

    Rukopiikki 26.12.2022 at 13:26

    Kyllä se siinä taitaa olla.

Viewing 10 replies - 91 through 100 (of 135 total)
1 2 3 … 9 10 11 12 13 14