suomessa maaperä on ollut altis puuston kasvulle ja sammalten kasvulle lähes kymmenen tuhatta vuotta, …# pitkäaikainen varasto#, onko joku löytänyt pitkäaikaisen varaston muualta kuin paksuturpeisten soitten pohjalta?

Mikä hiilivarasto siellä turvesuon pohjalla on?

Onko tämä Tomperin tutkimaa tietoa?

Maaperän hiilen pitkäaikaisvarastoja pähkäiltiin jossain kokouksissa 20 vuotta sitten kun olin töissä khk-inventaariossa. Ilvesniemikin oli mukana. Korreloivat kyllä maanpäällinen ja -alainen, mutta ei varmaan kovin suoraviivaisesti. Mietittiin sitäkin että maaperän hiilivaroissa ei ole nähty samanmoista kasvua kuin maanpäällisissä, mutta ei myöskään alenevaa trendiä, mitä jotkut innokkaat avohakkuiden arvostelijat tarjoavat.

Jos ajattelee mitä puun tarvitsee panostaa maan alle, niin vain sen verran mitä se tarvitsee pystyssä pysymiseen ja ravinteiden ja veden hankintaan. Maan päälle tarvitaan myös tukirakennelmat neulasille ja lehdille ja kuljetuskoneisto aineille. Tilanteesta riippuen panostetaan kasvua sinne päin missä on sillä hetkellä huutavin tarve.

Timppa: Siis juurisyy Pohjois-Suomen mäntyjen kasvun hiipumiseen on sellutehtaan puuttuminen.

Juuri näin. Koko Oulun ja Lapin läänin alueilla, kun auton ikkunasta katsoo tienreunan metsiä, ne lähes kaikki ovat liian tiheitä. Jos halutaan kääntää kasvun alasuunta, niin metsiä pitäisi hakata rajusti, vaikka se veisi hakkuusäästöt miinukselle. Kasvun alenemaan on tultu nyt 20 viimeisen vuoden aikana, kun puulle ei ole ollut riittävästi kysyntää. Onneksi pohjoisessa puun tarve nousee Kemin ja Oulun tehtailla. Puuta niille kyllä riittää

Mitenkäs se sellutehtaan puuttuminen on syynä kun metsät hakataan nytkin jo liian pienenä niin että niistä ei juuri tukkia lähde. Kasvun alenemaan on tultu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana siksi että ei ole ollut enää uudistettavaksi harsittuja metsiä ja on alettu hakata aukoiksi nuoria metsiä ja harvennettu liian harvaksi.

Jalostetun alkuperän käyttöön liittyy riskejä. Ei ole tiedossa onko esimerkiksi yleistyneeseen tervasrosoon syynä se että jalostettu alkuperä olisi sille alttiimpi. Näinhän voisi olla.

Kohtuus se pitää olla mitä metsien kasvultakin vaaditaan. Eiköhän tuota puuta riitä nykyisellä ja vähän taantuvallakin kasvulla.

Mitä noilta puita sahannut niin paljon on lylytyveä.

Paljasjuuritaimet olivat hunoja ja auraualuilla taimet tyvitukin matkalla vaihtavat latvaa herkästi, jos ravinne-epätasapainoa ei korjaa lannoituksella. Mutta sitten kyllä kasvavat enemmän kuin yhden tukin.Mitä viime kesänä ajelin Ounasjoen vartta niin kyllä siellä komeita kangasmänniköitä oli 20 m pitkää ja kuution puita. Eihän metsät etelämpänäkään paljon sen kummenpia ole.