Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Ajotapa ja nopeus vaikuttaa paljon enemmän tot. kulutukseen kuin autolle laskettu keskikulutus .
Akkujen hinnat on muuten lähteneet nousuun, kun akkumineraaleista alkaa olla pulaa. Luultavasti ei erityisen halpoja akkuautoja tule tulevaisuudessakaan myyntiin, ei ainakaan Suomessa.
Maanmittauslaitos on julkistanut palvelun jossa voi vertailla vanhoja ja uusia ilmakuvia. Joku kommentoija oli jo löytänyt viitteitä metsätalouden muuttumisesta avohakkuuseen keskittyväksi. Toinen kommentoija huomautti että puuston määrän vertailu voi viedä harhaan mikäli vanhojen kuvien erotuskyky on huonompi kuin uusien kuvien. Palvelu ei ole vielä kattava, eli kuvia tulee oletettavasti lisää.
Esimerkkikuvista näkee ainakin hyvin miten kaupunkipaikoissa pellot ja metsät on hakattu rakentamisen tieltä. Meren rannoille tullut maata ja metsää lisääkin .
Puuston määrä lisääntyy viivellä, mutta kasvatusmetsien kasvu lisääntyy aikansa eksponentiaalisesti, kun vanhoja huonosti kasvavia metsiä uudistetaan, sehän on selvä.
Eräs kommentti: ”Metsätalouden vaikutukset selviä. Ei ihme, että metsä- ja suolajeista nykyään sadat ovat uhanalaisia ja metsätalous merkittävin uhanalaisuuden aiheuttaja Suomessa. ”
Mikä mahtaisi olla esim. vuoden -46 tilanne vastaavilla kriteereillä määriteltynä? Silloinko ei sadat lajit olisi olleet uhanalaisia vai mitä sisältyy tuon kommentin kirjoittajan mielipiteeseen, kun käyttää ilmaisua ”nykyään sadat ovat uhanalaisia”.
Entä miten on todettu, että metsätalous on merkittävin uhanalaisuuden aiheuttaja Suomessa? Mikä osuus on muilla maankäyttötapojen muutoksilla, esim. metsien raivaus pelloksi ja edelleen peltojen salaojitus, kemikalisoituminen, muut päästöt jne. Yleinen hokema tuo metsätalouden vaikutus on, mutta perustuuko se johonkin muuhun kuin ko. hokemaan? Ja jälleen kerran vedän esiin Hollantikortin. Siellä on hävitetty metsistä muistaakseni 83%, mutta luonto ei ole romahtanut. Suuri määrä ihmisiä siellä elelee paljon tiheämmässä kuin täällä. Toki arvomaailma esim. huumeiden käyttön suhteen on vinoutunut, mutta muuten kai terveenä siinä missä muuallakin.
Gla, hyvä lista sinulla. Hokema perustuu mm. siihen että Suomen maapinta-alasta valtaosa on metsää. Jos laskettaisiin uhanalaisuus per maankäytön pinta-ala tulos voisi näyttää hieman toiselta.
Eli kun hakataan metsät pelloiksi ja rakennusmaaksi, metsien merkitys luonnon monimuotoisuuden suhteen vähenee? Kun loput 17% metsistä on jollain tasolla suojeltu, metsien vaikutus luontoon on tapissaan ja asiat ok. Kelpaa siinä kuukkelin metsälöstä toiseen lennellä, ellei satu verkko eteen.
Minä olen lukenut vain lyhyen matematiikan, joten en tätä yhtälöä tajua. Onneksi Brasilian sademetsissäkin homma on hallussa, kun metsien hävitys ei luontoa tuhoa.
Metsissä on paljon enemmän lajeja kuin muista elinympäristöissä ja siksi sieltä löytyy myös iso määrä uhanalaisia. Kuitenkin suhteellisesti suuremmassa ahdingossa ovat maatalousympäristön ja tundran lajit. Korjaavia toimia pitää tehdä kaikissa ympäristöissä.
Mutta kun metsä on hakattu pelloksi tai Mannerheimintieksi ja metsän eliöiltä elinympäristö lopullisesti tuhottu, lakataan olemasta huolissaan menetetyn metsän ympäristövaikutuksista ja ollaan huolissaan olemassa olevan talousmetsän ympäristövaikutuksista? Sitten Yle haastattelee jotain biologia, jonka mielestä on luontoarvoille erittäin suuri merkitys sillä, että säästetään pihoilla kukkaset jättämällä nurmikko leikkaamatta. Tällä hetkellä pölinästä päätellen ainakin voikukkia on jäänyt runsaasti leikkaamatta.
Minun lyhyellä matematiikalla tuosta ajattelutavasta tulee vastaukseksi suuruusluokkatason epäyhtälö. Ja sillä joka siitä huolimatta asioita noin ajaa, täytyy olla joku auringonvaloa kestämätön agenda.
Minusta kannattaisi pitää esillä se, paljonko metsän hävitys 83% suuruusluokassa vaikuttaa ympäristöarvoihin verrattuna meidän talousmetsien vaikutukseen.
Anneli. Lasketko metsätalouden kilometrikustannukset tuloksi ja ALV:t vielä päälle? Malliin Joo vaan.
Polttoainekustannus lienee muuttuvista kustannuksista keskihintaisella käyttöautolla noin 1/3 :s osa. Kiinteät kustannukset ovat erikseen.
Jeessin autoilussa on kuitenkin sellainen skene (myönnetään) – että Pösön hina / arvo vääjäämättä laskee, on nyt jo lähellä 1/2 uushankintahinnasta, kun taas Letukka-rahjuksen hinta pysyy, taikka nousee pikkuhiljaa.
Katsoin Paikkatietoikkunasta vanhoja ilmakuvia kotikyliltä. Jos vertaa vaikkapa vuoden 1948 kuvia nykypäivään, niin jos mikä oli lisääntynyt, niin metsät! Sen aikaisista pelloista ja niityistä kun ei nyt ole jäljellä kuin pieni murto-osa, ja myös avosuot ovat nykyään metsiä. Metsäteitä on toki tehty aika paljon, mutta eipä niiden alle kovin paljoa ole metsää jäänyt. Hieno palvelu, että vanhat ilmakuvat ovat vapaasti katsottavissa:
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään