Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Miksei raja voisi olla esim. 65 ? Silloin olisi säästöt vielä suuremmat. Jos tullee esim. keuhkokuume voi hyvin lenkkeillä sen pois. Liikunta ja ruoka olkoon lääkkeesi , niinhän se joku lekuri taisi sanoa jo kivikaudella Retu Kivisen aikoihin tai joskus niillä main.
Polttoaineen hinta jo yli 2 €. Liika viherryttämisinto EU;ssa ja Suomessa vaikuttaa jo selviytymiseen tavan maksuista monella. Ruotsissa ja Norjassa valtiolla on varaa maksaa avustusta sähkön hinnan extranoususta. Suomessa ei. Eikö punavihertävillä päättäjillä sovi ajatuksen juoksuun se tosiasia , että ilman talouden pyörimistä, ei onnistu ne uudet ja hienot suojelun lisäämistoimetkaan ? Ei ole mitään monimuotoisuuslisätuloja odotettavissa matkailun virkistymisen takia.
Vihreäkerho on varakkaiden kaupunkilaisten kultapossukerho älyttömine haaveineen. Vähävaraisia maaseudun asukkaita ei ajatella yhtään ja niitä siellä riittää. Sorretaan vain lisää.
Ei ole mitään monimuotoisuuslisätuloja odotettavissa matkailun virkistymisen takia.
Suomella on kyllä mahdollisuuksia nostaa luontomatkailun kansantuoteosuutta huomattavastikin. Ennen koronaa Kuusamon ja Lapin matkailu oli kovassa nosteessa. Myös vesistöt eli meren saaristot ja järvialue kiinnostavat ja niiden kaupallistaminen on vasta lähtökuopissa. Lapin kiinnostavuus saattaa hiipua siinä vaiheessa kun talvi on pimeä ja lumeton, mutta siihen menee vielä vuosikymmeniä – toivottavasti.
Lapissa on jo suojelualueita ym. retkeilyalueita n. 30 % koko pinta-alasta. Metsien lisäsuojelun tarve on tosiasissa ihan minimaalinen vaatimuksiin nähden. Melkein 50 % niistä ”liki 80% uhanalaisista metsätyypeistä” joita mainostetaan on pienialaisia monen eri tyypin lehtomaita.(vain n.2 % metsämaista on lehtoja). Loput uhanalaisimmista ei ole tavan metsämaita vaan metsäniittyjä, luhtaniittyjä, paisterinteitä, tunturipaljakoita, kalliorantoja jne. Metsien lisäsuojelulla niiden tilannetta ei voi parantaa. Vaan sitä ei kerrota julkisuudessa.
Hölmöä tämä diesel-autojen ajojahti. Ko autojen nykyaikaiset moottorit ovat polttomoottoreista vähäpäästöisimmät. Silti niiden käyttäjiin kohdistetaan vähitellen enemmän rasitteita kuin bensa-autojen käyttäjiin. Esim biokomponenttien sekoitevelvoite, joka dieselin osalta on kohta 30%. Nostaa hintaa reilusti. Bensalle ei tehdä mitään, kun ei ole teknisesti mahdollista. Vähintä, mitä sekoitevelvoitteen noston yhteydessä tulisi tehdä on poistaa dieselin käyttövoimavero. Sen kompensoimiseksi voitaisiin nostaa bensa-autojen käyttövoimaveroa. Sekoitevelvoite huomioidenhan bensa-autot ovat haitallisempia kuin diesel-autot.
Bensa-autojen päästövero on noussut jo n. 3 x:ksi vähän yli 10 vuodessa joten on se aisa jo hoidettu. Etyylisekoitus vähentää bensan päästöjäkin eikä muutenkaan ole yhtä paljon haittoja kuin vanhoilla nokivasaroilla on. Jos co2-päästöt on esim. 150 g/km, niin 10 000 km vuosiajomäärällä päästö on 1500 kg jonka päästökauppa-arvo olisi n. 45 € mutta päästöveroa meneekin n. 250 €/v. Ja sitäpaitsi – sen auton päästöjen kompensointiin riittää jo esim. alle 0,5 ha puuston vuosikasvu. Jos käy vaikka 1/2- vuoden ajan kusemassa puiden juurille asuintönön lähistöllä , niin auton päästöt on ~ kuitattu sillä puiden saamalla lisäkasvulla.
” Jos käy vaikka 1/2- vuoden ajan kusemassa puiden juurille asuintönön lähistöllä , niin auton päästöt on ~ kuitattu sillä puiden saamalla lisäkasvulla.”
Sehän se onkin ongelma, kun kaupunkilaiset kuseksivat vain rakennusten seiniin. Oppisivat kusemaan edes oikein.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 12,861 - 12,870 (kaikkiaan 24,574)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.