Planterin kanssa samaa mieltä. Jos metsänomistaja tietyssä tilanteessa tuijottaa ja odottaa liikaa Kemeraa, on suuri vaara, että varhaishoito lykkääntyy. Kemeraan kannattaisi tehdä lisää kannusteita tai  säädöksiin väljennyksiä varhaishoidon osalta. Kaksiosainen varhaishoito voisi sopia hyvin ainakin omatoimisille.

Kaikkiaan metsänomistajiin pitäisi saada iskostettua myös ajatusta, että raivuuta kannattaa tehdä tai teettää myös ilman Kemeraa.

Ei käy kateeksi Kemeran kirjoittajien työ. Budjetti on annettu ja silti pitäisi osata ottaa huomioon monta asiaa. Kaikkiaan Kemera on kyllä kehittynyt oikeaan suuntaan.

Tuki on vaarallinen työkalu. Se voi vääristää todellisuutta. Näin on käynyt monella yhteiskunnan alalla.

Verotuet ?

https://yle.fi/uutiset/3-9691412

Metsäpuolen tuet on pieniä ja valtiolle tuottavimmasta päästä. Mm. v:n -15 nmh:n tukiuudistuksessa ensiharvennuspuun hinta laski heti tuen verran. Kuka siis sai tuen ? Yritystukea on monenlaista.

Maataloustuen suurimpia saajia on erilaiset yritykset ja yhteisöt.  Toki olisi hyvä jos ilman tukia voisi ko. hommaa kaikki tehdä koko EU:n alueella vaan kun ei kaiketi voi. Nyt kun ruoan hinta kohoaa katovuosien seurauksena, voi ajatella sitäkin mistä ( ja millä hinnalla) saa sellainen maa ruokahuoltonsa, jossa ei ole omaa maataloutta. Maailmalla on  esimerkkejä maista, joissa oma maatalous on  syystä tai toisesta loppunut tai siirtynyt ulkomaalaisten suuryritysten haltuun. Ne on kehitysmaita joissa on useimmissa nälänhätä.

Asumistuilla tuetaan mm. rakennusliikkeitä ja vuokrafirmoja. Kojamo saa lisäksi verotukea jakamiinsa osinkoihin.  Yritystukien karsiminen ei onnistunut koska kukaan ei halua tietenkään luopua niistä. Joitain pohjoisen kuljetustukia on jo aiemmin karsittu ; osin siksi puun hintakin on laskenut.  Esim. Ruotsissa tuetaan pitkän matkan kuljetuksia paljon enemmän.

Lisäksi : Myös muilla puolueilla kuin res.ind. vihaamalla ex-maalaisliitolla ja vas. ammattiyhdistyseliitillä on omat ”rahantekokoneensa” tottakai olemassa.

Metsäoppilaitosten opetusohjelmia pitänee alkaa muokkaamaan Metsälehden keskustelupalstan antamien suuntaviivojen mukaan.

Täällä on niin vankkumattomat mielipiteet kaikkiin asioihin, että olisi kai syytä ottaa ohjenuoraksi valtakunnallisiin ohjelmiin.

Se, että ne ovat niin mullistavia lähes joka aiheessa, on ainakin minulle yllätys, koska kaikki väittävät mielipiteensä olevan ihan empiiriseen kokemukseen perustuvia ja pitkältä ajalta.

Tyypit, jotka väittävät olevansa ammattilaisia metsäalalla, jauhavat suorastaan mullistavia menetelmiä ja tekniikoita. Esim Evon metsätyökoulu on vuonna 1964 aloittanut koulutuksen, mutta vieläkään eivät siellä käytössä olevat systeemit ole kehittyneet samalle tasolle kuin suurella osalla palstan ehdottomia ammattilaisia.

Se, että on kolmekymmentä vuotta riehunut metsässä ilman mainittavia työsaavutuksia, ei suinkaan ole todiste korkeasta ammattitaidosta. Se, että on vuosikausia sahannut niin perusteellisesti samalla sahalla tehtaan säädöillä, ei myöskään vakuuta ammattitaidosta.

Yksi huomattava osatekijä ammattimetsurin hyvään työsuoritukseen päivästä toiseen on kunnollinen ruokahuolto. Metsäoppilaitosten kouluttajien joukossa on myös energiatarpeen tyydyttämiseen perehtyneitä henkilöitä, joilla on täysin erilaiset reseptit kuin palstan tosijehuilla. Nuo ohjelmat perustuvat kyllä ravintotalouden tutkimuksiin kymmenien vuosien ajalla.

Myös se, kun joku laittaa kuvan metsästä, jossa on kuvaajan mielestä oikein hienosti tehdyn työn jälki ja minunkin mielestäni kuvaa suurentamalla se siltä näyttää, niin eikö joku NERO ala sieltä avohoitopaikastaan arvostelemaan pilatusta työstä! Kyllä jotain tietoa-taitoa-ja asennetta sellaiselta puuttuu, mutta tarvitseeko sen heti paljastaa?

Tuntuu, että ei olla katsottu koko kuvaa, taikka ainakaan ymmärretty, mitä kuvassa on näkyvissä.