Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Johonkin on raakaöljy meristä häipynyt, vaikka sitä on sinne joutunut miljoonia tonneja.
Ilman hattoja ei tietenkään, lähinnä eläimille ja kaloille on aiheutettu kuolemia miljoonittain.
Metsäkoneissa piti jossain vaiheessa alkaa käyttää hydrayliikassa rypsiöljyä, jonka käyttö tuli sangen kalliiksi koneurakoitsijoille. Varsinkin Metsähallituksen sopimuspapereissa taisi olla ehdoton vaatimus Bioöljyistä, jotka sitten särkivät pumppuja ja moottoreita.
En tiedä, onko sopimukset ja öljyt edelleen samanlaisia, mutta palstan konemiehet tietänevät paremmin nykytilanteen.
Teräketjuöljynä rypsiöljyn käsittelyohjeissa oli kylläkin varoitus: Vältettävä ihokosketusta, joten ei se ihan ruokaöljylaatua tainnut olla.
Minä olen Visakallo pääasiassa ottanut puheeksi pyöräilyn ja kun pyöräilyyn liittyvän kommenttini jälkeen omasi laitoit, tottahan oletin sen olevan minulle kohdistettu. Tauosta päätät itse, mutta jokin aika sitten iloitsit siitä, kun kommenttisi saa keskustelijat hereille. Sanoithan jopa pyrkiväsi välillä ravistelemaan. Siten en nyt ihan ymmärrä reaktiotasi. Mutta täytyy kai itsekin skarpata ja koittaa käyttäytyä paremmin.
Öljystä Tolopainen on osittain oikeassa. Toki öljy vesiä pilaa, mutta etenkin lämpimissä olosuhteissa öljy hajoaa yllättävän nopeasti ja siten luonto aikanaan myös toipuu vahingoista. Kylmässä tilanne on erilainen, siksi Jäämeren alueesta on aihettakin olla huolissaan.
Käsitteenä luonnontuote tms. on kyllä aika vaarallinen, kun yleensä se yhdistetään positiivisiin mielikuviin markkinoinnissa. Tuottaahan luonto myrkkyjä jatkuvasti. Kasvi voi käyttää sitä tuholaisten torjuntaan ja oma juttunsa on esim. myrkyllisten sienten vaikutus ihmiseen. Ja toisaalta maaperästä pumpattu öljykin on toinen asia. Ei turvesuon humustakaan pidä järveen uittaa, vaikka miten luonnontuotetta olisi. Samentumisen lisäksi kuluttaa happea vedestä ja siis vahingoittaa järven tasapainoa. Luonto on tietyille materiaaleille ja aineille paikkansa määritellyt. Kun joku asiat järjestelee uusiksi, se on ongelma. Ei aine sinänsä.
Bioöljy saattaa tarvita jäänestoa sekaan, jotta toimisi pakkasessakin. Pirtua voisi varmaan käyttää niin ei olisi teräketjuöljynäkään liian haitallista ainakaan muuten kuin sisäisesti nautittuna.
Kuumuudesta olen kuullut ja nähnyt olevan haittaa, en kylmyydestä. Kaippa nuo valtamerkit ovat jo paljon paremmiksi kehittyneet verrattuna alkuaikojen ongelmiin.
Letkut, tiivisteet, pumput ja moottorit kestävät kohtuudella, jos ne on jo valmistajan toimesta valittu Biohajoavalle öljylle sopiviksi.
Koneiden valmistajat ovat ilmeisesti pesseet kätensä takuuasioiden suhteen sillä, että edellyttävät käytettävän juurikin määrättyjä öljymerkkejä ja -laatuja ainakin takuuajat.
Alkoholin käyttö ulkoisesti on ”alkoholin väärinkäyttöä”, kyllä se on yleensä tehty sisäiseen käyttöön.
Siellä jokaisessa kohdassa on numeroarvio ja lisäksi vapaa sana. Laitoin itse loppuun seuraavan ukaasin, kun kysyttiin mikä hanke listoilta vielä puuttuu: ”Puuntuotannon ja muiden metsien ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen. Erityinen kipukohta metsänomistajille on hirvieläinkantojen säätely, jossa ei oteta riittävästi huomioon metsänomistajien ja muiden sidosryhmien huolia. Liian korkeat hirvieläinkannat johtavat mm. seuraaviin haittoihin: kasvu- ja laatutappiot puuntuotannossa, petoeläinkantojen kasvu, hirvikärpäset ja punkit, liikenneonnettomuudet, puulajivalikoiman ja sitä kautta monimuotoisuuden kapeutuminen, puulajin vaihdon vaikeutuminen juurikääpäalueilla. Näiden yhteiskustannus on vuositasolla on varovasti arvioiden ainakin sadan miljoonan euron luokkaa.”
Jos kysymyksiin vastaa vain antamalla numeroita, menee mielestäni pieleen. Aihe voi olla tärkeä tai sitten ei, riippuu mitä asioita nimikkeen alla painotetaan. Siksi pyydän jokaista hirvieläinpolitiikasta huolestunutta vastaamaan avoimiin kysymyksiin. Hirvieläinkannalla on vaikutusta useammassa kysymyksessä. Se, että vain pitää jotain tärkeänä, ei kerro kysymyksen tekijälle mitään. Saattaapa joku vielä ymmärtää, että metsästyksen roolia eli saalisvarmuutta pitää parantaa.
Siihenkin voisi ottaa kantaa ,miksi taimikon varhaisperkaus ei kaikkia kiinnosta . Perkaamattomuus on kannanotto halulle pitää hirvikanta korkealla. Niin kauan ,kun taimokonhoitorästit kasvavat ,on täysin mahdotonta hallita hirvikannan kehitystä .
”Taimikon varhaishoidon työmäärät ovat selvästi viimevuotista pienemmät. Metsäkeskuksen kemeratilastojen mukaan varhaishoitoa oli tehty syyskuun puoliväliin mennessä noin 15 000 hehtaarilla, kun viime vuonna vastaavalla jaksolla töitä oli tehty 26 000 hehtaarilla.
”Toivottavasti alkuvuoden tilastot eivät kerro kaikkea, ja töitä tehdään vielä reippaasti syksyn aikana. Kemeravaroja on edelleen runsaasti käytettävissä tälle vuodelle”, hankehallinnon asiantuntija Yrjö NiskanenMetsäkeskuksesta kertoo.
Tälle vuodelle käytössä olevasta koko 56 miljoonan euron kemerapotista on käytetty vasta 40 prosenttia. Varhaishoidon kemeratukia on maksettu tänä vuonna 2,4 miljoonaa euroa.
Viime vuonna varhaishoitoa tehtiin kaikkiaan 49 000 hehtaaria. Tarve on kuitenkin suurempi, Niskanen muistuttaa, yksityismetsissä liki 100 000 hehtaaria.”
Siitä vain kirjoittamaan strategiaan taimikonhoidon tärkeydestä, kukaan ei estä, eikä kyse ole huonosta asiasta. Sitä kuitenkin pyydän, että lopettaisit tuuban jauhamisen taimikkorästien vaikutuksesta tavoiteltavaan hirvieläinkantaan. Tavoitteita ei ole asetettu sidosryhmien vaatimaa tasoa korkeammalle siksi, että metsässä on rästejä. Tavoitteet on asetettu ihan muista, metsästäjistä lähtöisin olevista syistä korkeaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,371 - 1,380 (kaikkiaan 24,573)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.