Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Ilmasto-ja hiilinielukeskustelussa jaetaan taas väärä tietoa 10% metsien totaali suojeluvajeesta. Unohdetaan tai Kotiaho ei tiedä, että siihen kuuluu metsien lisäksi myös suojellut sisävesialueet, joten se on kasassa ja totaalisuojelun pinta-ala on 13%.
Monimuotoisuuskeskustelullekin näkyy olevan omituinen lähtökohta ja äärimmäisen huvittava. Ensin kerrotaan hätkähdyttävä valhe, kuinka monimuotoisuus (lajikato, uhanaliaisten laijien lisääntyminen) heikkenee koko ajan ja sitten aletaan vyöryttää kaikkenlaisia korjausehdotuksia siihen. Todellisuudessa monimuotoisuus, joka on suurimmalta osin lahopuukysymys, ei ole heikentynyt Suomessa kymmeniin vuosiin ja on tästä eteenpäin vain paranemassa, kun sertifikaatteja on kiristetty.
Kotiaho sanoo, kuinka 5000 lajia tarvitsee lahopuutaa ja maalailee siksi kymmenien kuutioiden lahopuu tavoitteita pelastamaan lahopuurippuvaisten lajien olemassaolon. Se on suuri vale, sillä näille 5000 lajille on ollut aina jo nytkin tähän mennessä Suomen metsissä olemassa riitävästi lahopuuta, kun yhtään lahopuulajia tai muuatkaan lajia ei hävinnyt Suomesta metsien hakkuiden tai käsittelun vuoksi sitten 1950 luvun ja nämäkin 250 lahopuu-uhanalaista lajia löytyvät Suomen metsistä, jotka ovat joko pienen popun tai toisenlaisessa ilmastossa paremmin menestyviä lajeja.
Väitteelle ei ole olemassa lukuihin perustuvia todisteita monimuotoisuuden (syy lahopuun vähyys) heikkenmisestä, vaan päin vastoin Suomen monmuotoisuus eli biodiversiteetti on rankattu metsätalousmaista maailman parhaakai.
Menee jännäksi tämä kun kolme kärkipuoluetta on lähes tasoissa. Pitäisikö äänestäänkin ihan uudella strategialla eli sen mukaan kenet haluaa seuraavaksi pääministeriksi?
Kurjen kanssa samaa mieltä. Lsaahopuulla ei ole mitään merkitystä tai hyvin vähän uhanalaisten lajien kannalta. Koska uhanalaistuneet lajit ei niitä lahopuita löyd tai ne sijaitsevat ihan väärässä paikassa, kasvuympäristössä? Oletteko nähneet elämän vipellystä syntymistä kuolemista lisääntymistä lahopuista johtuen jotka sijaitsevat hakkuuaukkojen keskellä?
A. Jalkanen:”Pitäisikö äänestäänkin ihan uudella strategialla eli sen mukaan kenet haluaa seuraavaksi pääministeriksi?”
Eikö tuo ole jo tullut selväksi? Meillä on jo paras Pääministeri, hänelle pitää vain saada vastaava hallitus – ja siellä ei ole sijaa Viherpipertäjille.
Ulkonäöltään paras,mutta ei hajuakaan valtion talouden hoidosta.Hölmömpikin saa hyvää kaikille ottamalla velkaa 40miljardia kuten Marinin hallitus on tehnyt.
Ette näköjään ymmärrä, että Marinin hallituksella on ollut lähes sotatilaa vastaavat ongelmat hoideltavanaan. Jo pelkkä Pandemia on ollut valtava työmaa Suomellekin, kustannuksineen päivineen.
Ukrainan sota ja sen lieveoireet, pakolaiset ja puolustusvoimien materiaalihankinnat, lahjoitukset Ukrainaan, suhtautuminen EDIT Sotarikolliseen toimintaan, NATO-päätös jne. Lista olisi loppumaton. Jos Marin olisi ollut Suomen Marsalkka jatkosaodan aikana, niin itäraja olisi paljon idempänä.
On hyvä, että joillakin on selkäranka, vaikka edes seteleillä tuettu. Jotkut EDITveisivät tämän maan hetkessä Pulterin syliin – ja sen tasoiset hyypiöt joutaisivat siellä minkinruokatehtaan raaka-aineeksi, rintamalle he ovat kelvottomia edes miinanpolkijoina.
Ette takuulla pysty esittämään Suomesta ainuttakaan pätevämpää pääministeriksi. Hän on maallemme liian arvokas valita edes Presidentiksi, taikka EU:n keulakuvaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään