Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Probleemaksi muodostuisi lähinnä se nykyinen karjatalousalue eli lyhyemmän kasvukauden C-vyöhyke. Mitkä viljat ehtivät valmistua siellä normaalikesänä?
Helssingin sanomissa oli ollu juttua siitä kuinka suomen elintaso on jäänyt jälkeen Ruotsista ja Saksasta. Kyllä ero Ruotsiin alkaa olla jo niin iso että se jo paljaalla silmällä näkyy. Turskat taas on aivan kroisoksia. Ennätysmäiset tulot tänä vuonna sinne ja suomessa mietitään vain leikkauksia. Kumpa suomi möisi Lapin Ruotsille tai Norjalle.
Kyllä C alueella ohraa ja kauraa viljellään ei kaikki nurmella ole. Nykyisin yhä enemmän myös hernettä typensidontaan. Kun ilmasto on lämmennyt vehnäkin menestyy seosviljana, jos viljasato säilötään murskattua, sen ei tarvitse olla täysin tuleentunutta.
Tuollaiset veturimiesten lakot joutaisi lopettaa, koko ammattikunta on täysin turha. Junat kulkee nykyisin kauko-ohjauksella. On aivan sama vaikka kuskin tilalla olisi kamera ja kuski istuisi valvontakeskuksessa Inarissa. Koulutuksen merkityksestä paasataan joka päivä ja pelkästä maiseman tuijottelusta maksetaan yli 5k€/kk. Jos työt eivät miellytä nykyisillä ehdoilla voi mennä muualle katsomaan ikkunasta ulos.
Aika hyvin ehtivät viljat tuleentua c-alueellakin. Tämän päivän Savon Sanomissa Luken proffa puolusti nurmiviljelyä mm. kaksinkertaisella kuiva-aineen tuotolla viljoihin nähden. Nurmesta on myös kehitteillä uusia tuotteita. Myös hiilensidonta ja eroosion esto on omaa luokkaansa nurmella. Joskus olenkin ihmetellyt miten kerran 80v tehtävä metsän laikutus pilaa kaikki järvet Inarin ja Itämeren välillä, mutta kasvisruoan viljelyyn olennaisesti liittyvä jokavuotinen muokkaus ei. Monivuotista härkäpapua ja kauraa odotellessa.
VR:n ylimmän johdon ikkunasta katselun voisi myös lopettaa. Ja monen muun kohtuuttomaksi yrityksissä paisuneen johdon määrän ja palkkojen kasvun. Erään johtajan vuosiansio jos puolitettaisiin, sillä rahalla palkkaisi 60 paperimiestä vuodeksi. Luulisi vielä jäljelle jäävällä lähes 3 miljoonalla vuoden yksi mies elävän.
Etelä-Lapissa ohran ja kauran viljely onnistuu kohtuullisesti ainakin meidän seuduilla, tosin syksyisin ennen puintia ilmestyy monisatapäiset kurkilaumat ja aiheuttavat tietyillä alueilla melkoista tuhoa ohrapelloilla. Kurkien takia viljat kannattaa joko tehdä kokoviljasäilörehuksi tai sitten puida aiemmin ja tehdä naudoille murskaviljarehua.
Ennen vanhaan puhuttiin leipä- ja rehuviljasta. Onko vielä lajittelu paikallaan, käykö kaikki vilja leipäviljaksi? Jos naudanliha kielletään tai Maria Ohisalo laittaa sille uhkaamansa niin kovan veron, että sitä ei pysty ostamaan, niin sitten rehuviljan kasvattaminen on turhaa
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään