Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kaivostoiminnan oikeutus on siinä, että sitä tarvitaan nyt kipeästi uusiutuvan energian lisäämiseen. Kaivoslaki kaipaa kyllä uudistamista; mineraalit tarjoavalle maalle pitää jäädä toiminnasta hyötyä ja jäljet pitää korjata. Samat pelisäännöt pitää saada kuntoon kaikissa ulkomaisissa investoinneissa – myös tuulivoiman lisäämisessä.
Keliberin taustalla on ollut suomalainen valtionyhtiö Suomen Malmijalostus, joka myi enemmistöosuuden hankkeesta eteläafrikkalaiselle Sibanye Stillwaterille. Suomesta puuttuu pääomia ja osaamista isoihin hankkeisiin. Malmijalostuksella on tiedotteen mukaan vielä 20 prosentin osuus.
Tarpeellisia työpaikkoja Pohjanmaalle Kokkolan seudun turkistarhaajille ja turvetuottajille. RKP:n etelän edustajat kritisoivat jo turkistarhausta.
No ei se noin enää menee, jälkihoitoa varten yhtiöiden on annettava vakuus. Saavat rahansa pois vasta kun esim. jätealueen hoitotyöt on loppuun tehdyt. Suomessa on tiukka ympäristönsuojelulainsäädäntö nykyään. Ilman ulkomaisista toimijaa kaivoksia ei tänne synny, ja malmit jää pelkäksi kiveksi. Kaikki värimetallien talteenottolaitokset on myyty jo vuosia sitten ulkomaille. Vanhoja valtion monialayhtiöitä ei enää ole. Sinänsä ulkomaisesta omistuksesta on yhtiöille paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Ei suomalaiset valtionyhtiöt Kemira ja Outokumpu juuri mitään tuottaneet. Ne olivat pääasiassa sosiaalitoimistoja, joista pääsi eläkkeelle 52v iässä. Valtion budjetista maksettiin investoinnit.
Tolopaisen mielestä siis kaivostoiminta on täysin tuottamatonta bisnestä ulkomaisille yhtiöille. Siksi Suomalaisten ei kannata sille alalle panostaa lainkaan.
Toiminnan kaavio on kuitenkin, että kaikki voitto menee ulkomaille, työtkin pääasiassa tekevät ulkomaiset halpatyöntekijät, kun kaivos ehtyy, tekee yhtiö konkurssin, jonka vaikutukset kärsii ne muutamat Suomalaiset sijoittajat, jotka on saatu höynäytettyä touhuun mukaan. Jälkihoito jää veronmaksajien kontolle.
Esim Fortumin olisi pitänyt sijoittaa valtavat pääomansa kaivostoimintaan – ja kaikki kotimaahan. Rahaa kyllä on ollut – ja on edelleenkin, luottamus vain puuttuu.
Periaate on: – Kaikki hyvin tuottava myydään Ruotsalaisille ja Norjalaiselle, joilta vastaavasti ostetaan kaikki tappiollinen toiminta isolla rahalla pois.
Vai ei Kemira ja Outokumpu ole mitään tuottaneet Tolopan mielestä. Outokumpu nyt edelleenkin Outotecinä tuottaa miljoonia joka vuosi. Koskaan ei Kemirakaan kovin huonoa tulosta tehnyt. Tuo aikaisen eläkeiän kadehtija Toloppa voi aivan hyvin kuvitella millaisessa kunnossa sieltä eläkkeelle jäätiin. Jos metsät ympäriltä kuoli tai kitui laajoilla aloilla ei sieltä ihminen kolmivuorotyöstä aivan virkkuna ja terveyttä uhkuvana varhaiselle eläkkeelle jäänyt. Aika monta tarinaa olen minäkin seuraillut näiden talojen työväestä ja aika harvassa on tietoa hyvistä eläkevuosista. Se oli sellainen maanpäällinen hornankattila koko tehtaiden alue. Nykyisellään huomattavasti parempi mutta ei vieläkään mikään työonnela sentään.
Eipä siitä monta vuotta ole kun omistajat joutuivat pääomittamaan Outokumpua.
Kemira oli pystyyn kuollut valtion monialayhtiö, joka teki miljardien tappiot ostamalla Keski-Euroopasta lopetettavia lantatehtaita.
Ei se Voutilainen mitenkään huonokuntoinen ollut, kun eläköityi Outokummusta.
Yhtiö vaihtoi työntekijöiden eläke-edut osakkeisiin, jotka menettivät arvonsa. Kun yhtiön tulos romahti suhdanneherkällä alalla. Valtio saisi tuosta yhtiöstä aivan saman verran tuloja, vaikka ei omistaisi ainuttakaan osaketta ja ilman riskiä.
Tolopaiselle taitaa tulla juomavesi Piehinkijoesta, jonka raahen kultakaivos saastutti onnistuneesti ja meni sitten konkurssiin. Tämä on ulkolaisten kaivosten saavutus usein miten.
Ps. Outokummulle tuli rahaa kuin laarista 1980-luvulla. Oli suomen kannattavin valtion yhtiö. Sen jälkeen märkäkorva-johtajat hoitivat yhtiötä kuin Fortumia nykyään. Päättömiä ostoksia kun rahaa oli.
Jos ajatellaan sähköauton akkua, joka on auton kallein osa. Hyvin pienen siivun siitä saa raaka-aineen tuottaja. Ei se teräskään kovin paljon maksa, josta auto tehdään. Kyllä se ottaa isoimman siivun aina, joka hallitsee lopputuotemarkkinaa ja omaa tietotaidon miten akku tehdään. Ei Keliber kykene tekemään ainuttakaan akkua.
Ei sivutuotteena syntyvä hiekka ja muut mineraalit hukkaan mene. On suunniteltu lannoitetuotoa ja hiekalle kyllä löytyy käyttökohteita, jos ympäristölaki sallii.
Meille tulee Suomen parasta lähdevettä, sellaista jota kansa ostaa pullotettua.
Pohjanmaa on eri maata, keskellä ei mitään on hehtaarihalleja ja kymmeniä työpaikkoja. On myös Suomen suurin kettutarha, jossa taitaa olla miljoona kettua parhaimmillaan.
Eihän maametalleja tarvitse kaivaa akkuteollisuuden tarpeisiin. Eikös Stora Enso juuri viime talvena julkaissut uuden lupaavan hankkeen jossa akkuja tehdään puusta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 19,431 - 19,440 (kaikkiaan 24,635)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.