Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Jos nykyisin vanhus tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, kotia tuodaan videokamera ja hoitaja tarkkailee vointia ruudun kautta. Terveystiedot on myös helppo mitata etänä. Nyt noita valvontapisteitä on vielä liian paljon, ne voisi keskittää yhteen hälytyskeskukseen, jossa olisi robotteja, joka ottaisi keskusteluyhteyden.
Onhan kamerat ja lääkerobotit olleet käytössä jo vuosia, mutta muistisairaiden kanssa tahtoo olla ongelmia, kun robotti ei pysty valvomaan, meneekö lääkkeet varmasti mummon suuhun vaiko patjan väliin. Robotit eivät myöskään vielä vaihda vaippoja eikä käytä pesulla. Asuntojen ulko-ovien kulunvalvonta tuottaa myös paljon työtä, kun hälytys menee joka kerta hyvinvointialueen valvontakeskukseen, joka hälyttää sitten jonkun paikalle. Tämä sama voi toistua useamman kerran yössä, kun muistisairas kurkistaa ovesta ulos. Suuri yleisö ei tunnu oikein tietävän, miten huonokuntoisia ihmisiä nykyisin todella hoidetaan kotiin.
Pitää se maksaa nykyisinkin ainakin pääkaupunkiseudulla, siellä joutuu menemään yksityiseen hoitokotiin. Pari sataa kiloeuroa kuluu muutamassa vuodessa, ei siellä perillisille jää kuin pölyt.
On nuo ajat näköjään muuttuneet. Ennen ei sivukyliä arvostettu lainkaan, mutta nyt naapurikunnan liitosneuvotteluissa onkin ilmentynyt, että rajanaapureille kelpaisivat oikein hyvin kyllä sivukylät, mutta kuntakeskusta ei halua kukaan. Syy on varsin ymmärrettävä. Sivukylille ei kunnan tarvitsisi investoida eikä käyttää euroakaan, mutta kiinteistöverot tulisivat vuosittain kunnan tilille. Kuntakeskuksessa sen sijaan on kunnan omistamia ja ylläpitämiä kiinteistöjä, on verovaroin kunnossapidettävät kadut ja katuvalot, ja kaiken lisäksi vielä kaikenlaisia vaatimuksia esittäviä ihmisiäkin!
Eipä noissa pikku kaupunkien keskustoissa nykyisin enää juuri kukaan käy. Hankala löytää parkkipaikka ja kaikki kauppaliikkeet ovat muualla, yleensä markettien yhteydessä.
Ei kysymys ole pelkästään semanttinen: mitä puulle tapahtuisi metsässä, jos emme keräisi sitä ja polttaisi tai käyttäisi tuotteiden raaka-aineena? Puu eläisi aikansa ja sitten kuolisi ja lahoaisi, ja vain pieni osa siitä varastoituisi pysvästi humukseen. Jos metsäpalo sattuisi kohdalle, kuten luonnonmetsissä toisinaan käy, osa puista palaisi eli haihtuisi ilmaan vielä lahoamistakin nopeammin.
Puun kohtalo on siis aina sama kuin kaikkien muidenkin eliöiden: maasta se on tullut ja maahan sen tulee palata. Itse asiassa suuri osa puun massasta ei ole tullut maasta vaan ilmasta (puun nappaama hiilidioksidi), mutta siinäkin on sama idea: atomit ovat jonkin aikaa sitoutuneena puussa, mutta palaavat lopulta takaisin ilmaan mistä ovat tulleetkin.
Jonkinasteisia monimuotoisuusvaikutuksia puun energiakäytöllä toki on, mutta metsänhoidon ohjeistuksissa kehotetaan nykyään välttämään monimuotoisuuspuiden (eli harvinaisia lajeja edustavien lehtipuiden), kelojen ja muiden pystyyn kuolleiden puiden keräämistä energiaksi. Myös maapuita kehotetaan suojelemaan metsätalouden operaatioissa. Nämä suositukset sisältyvät metsäsertifioinnin sääntöihin, joihin suurin osa metsänomistajistamme on sitoutunut.”
Juuri tuota syntiä nyt tehty pari päivää, harventelen yhtä mäntykuviota ja kaiken pistän hakkeeksi, tukit sekä kuidut. Onpahan ensi talvena jämyä tavaraa poltella.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään