Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Eivät tykänneet kun hajotin puun atomeiksi ja väitin ettei se sidottu atomi metsässä kuitenkaan pysy vaan haihtuu. Koetin vielä pelastaa tilanteen toisella kommentilla. ?
”Myönnän että vedin aiemmin mutkia suoraksi, kun kuvasin alkuaineiden kiertoa elollisen ja elottoman välillä. Sekin on totta, että hakkuiden ja metsäpalon vaikutukset metsässä ovat erilaiset. Mutta nyt pitäisi puhua siitä, miksi puuenergian korjuu on ongelmallista jos on. Isojen puiden määrä metsissämme ei ole viime aikoina reippaista hakkuista huolimatta vähentynyt, vaan inventointien mukaan lisääntynyt metsänhoidon ja puiden kasvuedellytysten parannuttua.
Bioenergiakampanja on kyllä varsin ajankohtainen. HS kirjoittaa bioenergian käytön lisääntymisestä ehkä jo hiukan kestämättömälle tasolle Euroopassa artikkelissa nimeltään ”EU:n ilmastopaneeli: Kasvava bioenergian käyttö vaarantaa Euroopan hiilinielut”. Artikkelissa kerrotaan että Euroopan metsät sitovat hiilidioksidia vuosi vuodelta vähemmän. Tämän arvellaan johtuvan metsien ikääntymisestä, luonnontuhoista ja puun käytön lisääntymisestä.
Eli meikäläinen mänty voi joskus elää sen 800 vuottakin, mutta esimerkiksi keskieurooppalainen väärää alkuperää edustava ja kuivuudesta kärsivä kuusi tulee kaarnakuoriaisten syömäksi jo hyvin paljon ennen kuusen maksimi-ikää. Mihin noita luonnontuhopuita sitten voi käyttää: ei enää juuri mihinkään muuhun kuin bioenergiaksi, tai ne voi jättää metsään lahopuuksi. (Jos metsässä on eläviä puita heikentävää juurikääpää, havupuun jättämistä lahopuuksi ei kuitenkaan suositella.)
Nämä puun arvonlisän hävittävät luonnontuhot ovat tulevaisuudessa edessä meidänkin metsissä, ellemme huolehdi metsien elinvoimaisuudesta. Siihen on kaksi keinoa: monimuotoisuuden kohentaminen ja talousmetsien pitäminen melko nuorina. Monien tuhojen todennäköisyys kasvaa metsän vanhetessa, mutta toisaalta moni vanha metsä on myös monimuotoinen. Erilaisten metsän hyötyjen tuottamisen optimointitehtävä vaatii siis osaamista, mutta meidän metsäammattilaisilla sitä on.”
Ay liike yritti aikoinaan Britanniassa taistella hallitusta vastaan yli vuoden lakoilla. Rauta rouva Tächer ei antanut periksi. Kuvitteleeko ay-että se pystyy Suomessa murtamaan hallitusrintaman kahdessa päivässä. Siitä seuraa vain palkkojen menetyksiä ja hankaluuksia ihmisille. Suomessa on hyvin vähän varsinaisia työnantajia, kyllä työnantajan edustajatkin ovat palkkatöissä eikä lakot vaikuta heihin yhtään mitään. Ei nuo liittopomotkaan luovuta kahden päivän palkkaansa pois, jotka noita lakkoja masinoi. Ei ole mitään tarvetta neuvotteluille, ovat poliittisia lakkoja ja niihin on Suomessa oikeus ainoana Eurooppalaisena maana. Olkaapa hyvä, nauttikaa vapaapäivistä.
Eloranta kertoikin eräässä haastattelussa ettei hallitus tule perumaan päätöksiä mutta olisihan se erikoista jos ay liike ei reagoisi mitenkään tehtyihin heikennyksiin. Siitähän tässä on kyse. Oman profiilin näytöstä ja nostosta.
Olin Neuvosto-Virossa ensimmäisen kerran kesällä 1967. Silloin 9-vuotiaana huomasin ensimmäisen kerran, että todellisuus ei ollutkaan aivan samaa, kuin mitä silloin Suomen radiossa ja televisiossa kerrottiin. Tämä antoi aika hyvät elämäneväät jatkossakin, eli kannattaa pohtia asioita hieman itsekin, eikä uskoa aivan kaikkea aivan sellaisenaan. Virolaiset jos ketkä, tietävät mitä itsenäisyyden menettäminen merkitsee, sitä ei sovi meidän suomalaisten epäillä.
Työntekijät menevät lakkoihin pitkin hampain. Nuo tehtaiden pysäyttämiset ja käynnistämiset ovat viimeinen asia mitä haluavat tehdä pakkasilla. Höyrypillin kanssa sulattelut ei pakkasessa ketään innosta.
Kevytnimimerkit vinoilevat täällä aina välillä meikäläisen Viron matkoista. Se on toki ymmärrettävää, kun eivät pysty käsittämään, mitä kaikkea Viron uudelleen itsenäistyminen piti sisällään ja mitä kaikkea siihen tarvittiin 80-luvulla ja siitä eteenpäin. Olen onnekas, kun sain olla siinä prosessissa mukana ja elää hyvinkin läheltä ne vuodet ja tapahtumat.
Seuraava askel mummojen ja pappojen hoidossa on, että huonokuntoinen vanhus korvataan saman tien robotilla, niin sitä on helpompi hoitaa. Yksi turha ja hankala porras inhimillisine heikkouksineen pois ketjusta. Öljyn vaihto kerran vuodessa, kunnes ruostuu pois.
Suomessa terveydenhuoltomenot ovat pienemmät kuin Euroopan unionissa keskimäärin ja muissa Pohjoismaissa, selviää Euroopan komission julkaisemasta tuoreesta raportista
Terveysmenojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli vuonna 2021 noin 10,3 prosenttia. EU:n keskiarvo on 11 prosenttia. Suomi pärjää terveydentilaa ja terveyspalveluita arvioivassa vertailussa monin osin hyvin, mutta haasteita on erityisesti terveyspalveluiden saatavuudessa.
Raportin mukaan ongelmat liittyvät Suomessa erityisesti pitkiin jonotusaikoihin. Kiireettömien toimenpiteiden jonotusajat pitenivät Suomessa erityisesti vuosina 2021–2022. STT
Tolopaiselle vastaisin että kolmikanta on neuvotellut paitsi palkoista myös työehdoista. Eduskunta joutuu tavalllaan neuvotteluihin osapuoleksi säätäessään työelämää koskevia lakeja kuten vähimmäisehdot?
Ei eduskunta silloin mistään neuvotellut, se vain hyväksyi valmiit neuvottelutulokset. Korjaus edelliseen väärään tietoon. Minusta ei vaikuta siltä, että eduskunta ja hallitus saisivat päättää työelämään liittyvistä laeista. Tuskin asiat ovat ennen toisin olleet.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään