Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Yritystukien järkevyyttä on varmaan jokainen hallitus tutkinut. Aina on tultu siihen tulokseen että jos suomen kilpailukyky halutaan säilyttää niin tuotteiden valmistuskustannuksia täytyy kompensoida. Senhän tiedämme että meidän tärkeimmät vientimaat tukevat vielä enemmän omaa toimintaa yritystuilla. Voi olla vaikeaa kilpailla niiden kanssa jos tuet jätettäisiin täällä maksamatta. Yritystuet ovat kuitenkin pieni kustannuserä siitä että verotuloja saadaan valtion kassaan.
Yritystukien osalta olisi parasta että eu tekisi ratkaisun niiden maksamisen lopettamisesta. Se lisäisi reilua kilpailua kun mikään valtio ei antaisi ylimääräistä kilpailuetua.
Teollisuusliitto esittää hallituksen kehysriiheen sopeuttamista ohjaavia periaatepäätöksiä Petteri Orpon hallitus on valmistelemassa kehysriiheensä 2024 talouden lisäsopeuttamistoimia. Kehysriihitavoitteissaan Teollisuusliitto esittää näkemyksensä, miten taloutta pitäisi kehysriihessä ja loppuvaalikaudella sopeuttaa. Teollisuusliiton esittämät toimet sisältävät julkista taloutta sopeuttavia vaikutuksia yhteensä noin 800 miljoonan euron edestä. Tavoitteissa esitettyjen sopeutuskohteiden tarkoituksena ei ole vastata kolmen miljardin euron arvioituun sopeutustarpeeseen. Yksittäisiä sopeutuskohteita tärkeämpänä Teollisuusliitto pitää niitä periaatteita, joiden varassa hallitus tekee hallitusohjelman ulkopuolista sopeutusta loppuvaalikauden aikana. – Esitämme hallitukselle kehysriiheen kahta poliittista periaatepäätöstä, joiden tarkoituksena on ohjata hallituksen toimintaa loppuvaalikauden aikana tilanteessa, jossa hallitusohjelma ei enää vastaa hallituksen tarpeisiin julkisen talouden tasapainottamisesta. – Periaatepäätökset yhteensovittavat hallituksen julkiseen talouteen liittyvät intressit erityisesti heikommassa asemassa olevien väestöryhmien kykyyn sopeutua jo tehtyjen leikkausten vaikutuksiin, sanoo liiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta. Ensimmäinen ehdotettu periaatepäätös liittyy Valtiovarainministeriön arvioon siitä, että Suomen kokonaisveroaste laskee merkittävästi vaalikauden loppuun mennessä, ellei uusia verotuksellisia toimia tehdä: Julkista taloutta sopeutetaan loppuvaalikauden aikana ensisijaisesti verotuksellisin keinoin veroasteen rakenteellisen laskun taittamiseksi (1. periaatepäätös). – Veroasteen laskuun on kehysriihessä vähintäänkin kiinnitettävä huomiota. Julkista taloutta ei saada tasapainoon, jos hallituksen linja suhteessa verotukseen säilyy yhtä nuivana kuin tähänkin asti. – On hyvä muistaa, että hallitusohjelmassa on linjattu vain siitä, ettei kokonaisveroastetta kiristetä hallituksen päätöksillä. Veroasteen laskun taittamiseen tähtäävät toimet ovat siten täysin linjassa hallitusohjelman kanssa, Nevaranta sanoo. Toinen ehdotettu periaatepäätös liittyy hallitusohjelmassa sovittuun menosopeutukseen, jonka myötä eri sosiaaliturvan muodoista on leikattu jo miljardi euroa. Ylivoimaisesti suurin osa tehdyistä leikkauksista on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin – työntekijöihin ja pienituloisiin. Teollisuusliitto katsoo, että nämä ihmisryhmät pitää rajata menosopeutuksen ulkopuolelle: Hallitus ei tee loppuvaalikauden aikana menosopeutusta työntekijöille tärkeistä etuuksista, kuten työttömyysturvasta. Hallitusohjelman ulkopuolinen menosopeutus ei kohdistu pienituloisiin (2. periaatepäätös). – On kestämätöntä, jos työntekijät ja pienituloiset joutuvat kantamaan yksin taakan sopeutustoimista. Hallituksen pitää yksiselitteisesti rajata nämä ryhmät kaiken uuden menosopeutuksen ulkopuolelle, Nevaranta sanoo. Teollisuusliitto esittää veroa itselleen – leikkauksia yritys- ja maataloustukiin Teollisuusliiton kehysriihitavoitteet sisältävät sopeutuskohteita noin 800 miljoonan euron edestä. Veropohjan laajentamiseksi Teollisuusliitto esittää kahta veroratkaisua. Ensimmäinen niistä on 5 prosentin lähdeveron säätäminen rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen osingoille. Koska ehdotettu vero koskee yhtä lailla yleishyödyllisiä yhteisöjä, vero osuu myös ammattiyhdistysliikkeen sijoitustuottoihin. Veron tuotto on arviolta 90 miljoonaa euroa. – Ay-liikkeellä ei ole mitään sitä vastaan, että tällainen lähdevero säädetään. Oleellista on, että verotus toteutetaan tasapuolisesti, eli jos yhtä verotetaan, sitten verotetaan kaikkia. Tähän asti ehdotettu lähdevero ei ole käynyt oikeistolaisille piireille, koska ne ovat halunneet suojella itselleen myötämielisiä säätiöitä verotukselta. Toinen Teollisuusliiton esitys veropohjan laajentamiseksi liittyy listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen. Kehysriihitavoitteissaan liitto katsoo, että listaamattomien yhtiöiden huojennettu osinko pitää supistaa neljään prosenttiin. Uudistuksen verotuotto on yhteensä 430 miljoonaa euroa. Samalla se tekee osinkoverotuksesta investointeihin kannustavampaa.
Kysyin Artolta jo kerran aikaisemmin, kirjoitatko itse kaikki viestisi ja vastaus oli myönteinen. En haluaisi jankata, mutta nyt on taas melkein pakko kysyä, väänsitkö tämän viime viestisi ihan itse?
Teollisuusliitto voi säästää ehdotuksensa seuraaviin vaaleihin ja ajaa niitä menetelmällä 1 ääni/ jäsen tai toimihenkilö, kuten normaalissa demokratiassa kuuluukin tehdä.
Suurin säästö syntyy siitä kun ay jäsenmaksujen verovähennys oikeus laitetaan leikkurin. Kysehän ei ole tulonhankkimiskulusta, vaan yhdistyksen jäsenmaksusta.
Jos valtakunnan rahapula siihen loppuu, niin se oikeus on lopetettava. Samoin eläkkeiden indeksikorotukset. Niissä yli 6 prosenttian korotuksissa se vasta järki on kaukana. Parin vuoden takaiset täysin perusteettomat eläkkeiden korotukset on tämän vuoden verotuksessa peritäänvä taannehtivasti takaisin.
nalle eheytyneenä ja valaistuneena kommunistina tietysti ajaa Suomeen venäjän kaltaista oligarki järjestelmää. Jokainen voi sitten miettiä omalle kohdalleen miten paljon kyseinen järjestelmä tuo lisää tuloja, tai peräti lisää valtion verotuloja.
Nykyisin venäjän uhka ja Suomen valloitus on todellinen. Lisääkö vai vähentääkö maanpuolustus intoa kyseinen parasiittien elättäminen? Villi veikkaus että Sveitsistä ei tule ensimmäistäkään henkilöä puolustamaan Suomea venäjän hyökätessä.
Nykyinen presidentti on sitten täydellinen pelle. Kiertää ympäri maailmaa tekemässä sopimuksia joista Suomelle ei ole mitään etua. Neuvoo lopuksi Yhdysvaltoja heidän rahojen sijoituksista.
Toinen pelle on sitten eduskunnan puhemies. Käynyt jo kaksi kertaa Ukrainassa tekemättä mitään hyödyllistä. Silläkin rahalla olisi saanut ukrainaan ammuksia tai Suomeen palkattu hoitohenkilökuntaa.
En tiedä Reiman ikää mutta uskon että ihan aikuisesta henkilöstä on kyse. Ihmettelen vain että miten on näihin päiviin saakka jaksanut noin pessimistisella asenteella. Täytyy todeta että itse en olisi jaksanut jos elämässä ei ole mitään hyvää.
Metsuri motokuski on hyvin omaksunut teollisuuden näkemyksen yritystuista – tosin se ei vastaa miltään osin tutkittua tietoa ja yritystukien suuruus ei ole oikein hallussa. Kannattaa lukea Kari Raivion kirjoitus – lyhyt oppimäärä yritystukiin Yritystuet ovat pyhä ja paisuva menoautomaatti – Mielipide | HS.fi
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään