Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Monesti polkupyörä on kyllä tarkoituksenmukaisempi kulkuväline kuin auto. Mutta kun se ajattelutapa on naulattu kiinni siihen, että pehmeällä sohvalla pitää istua. Sitä ei muuta mikään, ellei itselleen siihen anna mahdollisuutta.
Tuohon nomikäyttöcorollakäyttäjäkommenttiin toteamus, että juurihan Metsälehdessä oli juttu jostain ammattimaisesta tai lähes ammattimaisesta metsänomistajasta, jonka mielestä raivaussaha on ehdottomasti suurin investointi, mitä kohtuullisilla hehtaareilla tarvitaan. Senkään jälkeen ei välttämättä isompaa kalustoa tarvita, kun konetyöt kuitenkin teetetään muilla. Ihan samaa mieltä olen. Ihan niin kalliiseen harrastukseen ei minulla ole varaa, missä traktori ja toinen auto tarvittaisiin. Mutta ehkä Satakunnassa puu noiden avulla kasvaa niin hyvin, että se tuonkin kaluston elättää. Johan ensiharvennuksistakin tulee 1300 e/ha.
Jees: ”Mutta kun tosiaan siellä Woikosken puoleisessa päässä ei ainakaan järkevän ajomatkan päässä sopivia matalahkoja vesialueita ole pienkalustolle on näiden mielipiteiden perusteella minulla vissiin velvollisuus olla kalastamatta.”
Edelleenkään kukaan ei ole kieltänyt mitään, vaan kertonut omista mieltymyksistään. Jatkan samalla linjalla, koska järven pohjoispäässä oleva selkä on n. 4,5 km ja sen poikki ajaa Jätkän 5 hv koneella 10 solmun plaanissa 15 minuutissa. Järven päästä päähän ajaa tunnissa. Minulle tuo on ihan arkea vesillä, ehkä sinulla ei siihen ole aikaa ja korostan nyt vielä, että sen sinulle sallin.
On Vuohijärvessä paljon syviäkin rantoja, mutta kaikkialla myös runsaasti matalampia, pienipiirteisiä rantoja. Yksi parhaita kalapaikkojani merellä on muuten erään tylsän näköisen rantaviivan keskellä oleva n. 30-50 m pituinen kaislikkopätkä. Kartasta tuota ei edes huomaa, koska pohja putoaa heti 20 metriin. Tosimiehet ei siihen edes pysähdy, vaan ajavat kauemmas kai isojen kalojen perässä.
”Mutta mitään tekemistä näillä ei ilmaston kanssa kyllä ole. Muutaman kerran syksyllä käyty uistelu ei varmasti tankillista saa kulumaan joten puhutaan muutaman kymmenen litran bensanpoltosta korkeintaan per vuosi.”
Yhtä vähän noilla on tekemistä ilmaston kanssa kuin Corollassa kulutetulla bensamäärällä. Mutta kun edellyttää muilta säästöjä ja ympäristön huomioimista, ei nuo sinun toimet oikein sitä taustaa vasten vakuuta. Sekin vielä, että hankitaan tuollainen määrä tavaraa muutaman tunnin vuotuista käyttöä varten. Kulutuksen tasohan tässä maailmassa juuri ongelmana on, ei yksin bensan polttaminen.
Mitä se kuluttaa silloin kun se suurimman osaa vuotta makaa joko sille tehdyssä liiterissä tahi rannassa käyttämättömänä? Joku muuhan sen on ostanut ja silloin sen elinkaari on aloitettu ja se loppuu aikanaan. Jos minä en sitä ole lopettamassa varmasti joku muu. Eikä meillä ole tapana tehdä kuin mökkinaapuri joka on näitä pääkaupungin viheriäitä. Sanoi veneestään, kun hiukan huolestuneena kysyin sen kohtalosta, että antaa luonnon korjata. Eli hän vartoaa että jäät veisivät tai hajottaisivat pieniin palasiin. On siinäkin sentään myös konekkin perässä että öljyt aikanaan purkautuu luontoon. Eikä todella enää nytkään mikään rannan kaunistus. Varsinkin kun se tarkoituksella jätettiin alas vesirajaan. Ilmeinen tarkoitus ottaa vakuutuksesta korvaus. Mutta meitä on moneen lähtöön ja näitä rannalle ruikuttamaan jääviä Tolopoita piisaa. On kait mielestäni hieno tutustua myös kotimaan ympäristöön eikä vain lähteä ulkomaille lentelemään.
Nämä ovat vaikeita asioita hahmottaa, kun katsotaan yhden ihmisen näkökulmasta. Todellisuudessa kyse on kuitenkin markkinoiden kokonaisuudesta, jossa uusien hankinta on sidoksissa käytettyjen kauppaan ja siten osaltaan vaikuttaa kulutuksen määrään. Pösökin olisi jäänyt ostamatta, ellei Folkkarille olisi löytynyt ostajaa.
Ympäristöteon voit tehdä ja ostaa naapurisi veneen moottoreineen eurolla, myydä koneen kahdella eurolla eteenpäin ja antaa veneen kaupan päälle. Kysyntää löytyy taatusti, vaikka laittaisit hintoihin nollan perään.
Voi tosiaan jäädä muutamaan,jopa yhteen,kertaan jessen veneilyt. Kun köröttelee zetorilla kymmeniä kilometrejä vene perässä keräten autoletkaa ,katseita ja ”vilkutuksia”,voivat halut sammua kerralla . Toinen asia ,joka voi vaikuttaa touhuilun jatkuvuuteen on ,että käytetyllä moottoriveneellä on mahdollista päästä jonnekin ,mutta ei välttämättä takaisin omin voimin. Jotkut eivät pääse edes alkua pidemmälle. Sitä olen monena kesänä joutunut soudellessani todistamaan. Myös sitä ,että erään laitoksen pihakentän reunalla on jo toistakymmentä vuotta seisonut paatti ruostuvan traktoritrailerin päällä ilman kosketusta veteen muuten ,kun sateen välityksellä. Jotan myönteistä toki siinäkin. Ei pilaa ilmastoa ,mutta maisemaa sitäkin enemmän.
Ei sitä Zetorilla ole tarkoituskaan ympäri kyliä kyörätä. Vain siirtymä mökin pihasta metsään tekemääni ajouraa myöten rantaan. Ehkä hommaan mönkijän kun sitä traktoria ei kannata alvariinsa yli 300 km:ia mökille siirrellä. Ja kyllä veneelle käyttöä tulee se on varmaa. Jos en ite paljon kerkeä mutta poika kyllä hommaa aikaa senverran varmasti että uistelu syksyllä pyörii. Kyöräsihän hän omankin veneensä viime syksynä H-vallasta asti Jaalaan ja pari päivää pyörittivät kavereidensa kanssa järveä ympäri. Ilman saalista tosin mutta he olivatkin vielä liian aikaisin liikkeellä. Kuukausi myöhemmin näytti sesonki olevan melkoinen, veneitä oli paljon ensimmäisten aamupakkasten jälkeen. Vesi ei saa siellä olla liian lämmintä. Ja viimesyksynä jähtyi aika myöhään.
Ne on eri miehiä, jotka saavat kala ja eri miehet, jotka sitä ottavat . Paljolti samoja Hemmoja ovat ne, jotka käyvät uistelukisoissakin palkintopöydän tyhjäämässä.
Nuo Jeessin kalat, jotka ovat liian kovassa paineessa, eivät ilmeisesti vastaavasti pärjäisi kesähelteiden aikaan nuoruuaikani lähijärvessä, vaikka siellä yli 90 metrin syvänteissä vesi aika vilpoista lieneekin.
Joskus käytiin verkoilla siellä ja kyllä oli tajuttoman pitkät narut, joiden päässä verkot sitten olivat. Joillakin oli 9 metriä korkeat verkot.
Raumalla asuttaessa oli vakiopyydystysmuoto pitkäsiima. 200 koukkua oli jokaisessa laatikossa.
Tiedän pitkäsiiman, olikin hyvä että muistutit. Sehän oli suht hyvä kalastamaan. Pirusti vaan tarvittiin matoja. Sentakia aika vähälle jäi käyttö. Nuo paikalliset eivät paljon kertoile mitkä uistintyypit ottaa. Se vaatii taas pitkän opintien ennenkuin alkaa kalaa saada. Mutta on se kuitenkin aina sen väärti.
Täällä on muutama himouistelija. Yksi kävi hakemassa sahalta uistelulautan rakennusvärkkejä. Pitkä ponttoonit kummallekin puolelle ja hyvä ja turvallinen kansi. Jännä on se, että tehdään kannelle mökki, jossa on hyvät ikkunat ja ovet ja jopa kaasukeitin kahvia jne varten.
Hyvät vapatelineet ja varustelaatikot. 9,9 heppainen Honda pukkasi koko pitkän päivän litralla bensaa.
Kertoi, että ohjata ei tarvinnut kuin ihan joskus, ponttoonit pitivät suunnan kokolailla vakaana.
Työttömänä aikaa oli ja tykkää kalasta ja uistelusta. Ukot myös tekee uistimia, pilkkejä ja perhoja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään