Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Jalkapalloveikkaus (vakio, Pitkäveto, tulosveto yms.) tekee noin puolet koko veikkauksen liikevaihdosta. Tuskinpa muutaman tonnin viikko vaihdolla pyörivä raviveikkaus pääsee lähellekään samaan.
Toivottavasti tuosta monopolista päässään äkkiä, niin ulkomaiset vedonlyöntitoimistot alkavat tukemaan ’kuningaslajia’.
Yle: ”Lahti haluaa olla luontopositiivinen kaupunki eli kaupunki, joka lisää luonnon monimuotoisuutta eikä vähennä sitä. Taustalla on luontokato, jossa ihmisten toiminta vähentää lajien monimuotoisuutta.”
Metsäalalla on paljon tehtävää, kun jo betoni- ja asfalttiviidakkokin voi vähentämiseen sijaan lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Kun WWF ryhtyy laskemaan prosentteja omien indeksiensä kanssa niin vastuu siirtyy kuulijalle.Miksi ei voisi vain ilmoittaa kuinka monta prosenttia lajien kappalemäärä on pienentynyt?
Itänaapuri vaihtaa influenssereitään hienostuneempiin.Turakainen ja Kehveli ovat poissa pelistä mutta tilalle on vaihdettu Armando,italialainen herrasmies…
Mema-jutusta ei saanut selvää onko hän oikeasti sitä mieltä mitä mielipiteitä Venäjän mediassa hänen piikkiinsä on laitettu.
Lajien määrän ohella on hyvä katsoa mitä lajien populaatioille kuuluu. Esimerkiksi hömötiaisen tilanne tarkentuu, kun huomioidaan että vaikka levinneisyys on entisen laajuinen, sopivia elinympäristöjä on entistä harvemmassa nuortuneissa metsissä.
Onko Jalkanen miten ehtinyt jalkautua tänä syksynä metsiin? Mitä olen peurakytällä käynyt, niin uskomattoman paljon on tullut tsäktsäktsäätä kuunneltua. Eikä missään vanhoissa metsissä.
Ei täällä Espoon Keskuspuistossa hömötiaisia juurikaan ole. Ei ole lapsuuteni tapaan yleisesti kuultavissa myöskään Keski-Suomessa. Mutta tiaisten kannanvaihtelut ovat varmaan suuret ja asiaa tulee tarkastella pitkällä aikavälillä. Avohakkuu tekee alueen pitkäksi aikaa sille huonommin soveltuvaksi.
En osaa sanoa paljonko hömötiaisia tarvitaan mutta laji käy haitallisen elinympäristömuutoksen indikaattoriksi, ja tuo muutos vaikuttaa moneen muuhun lajiin joita on vaikeampi seurata. Hömötiaisen pitäisi hyötyä ilmaston lämpenemisestä eteläisenä lajina, mutta niin ei vaikuta tapahtuvan tai sitten myönteinen vaikutus hukkuu kielteisiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään