Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Minä luin. En ole vakuuttunut kaikista Zero Acren esittämistä käppyröistä joissa omega 6 aiheuttaa monenlaista pahaa elimistössä. Zero Acre myy myös itse öljyä eli artikkeli on samalla mainontaa. Terveystalon sepustus vastannee suomalaisen tiedeyhteisön nykykäsitystä. Artikkelit eivät ole oikeastaan pahasti ristiriidassakaan, kun Zero Acre ei ymmärtääkseni kehota siirtymään tyydyttyneisiin rasvoihin. En ole kyllä tarkemmin perehtynyt omega 3 ja 6 problematiikkaan.
Elämässä voi ottaa harkittuja riskejä. Itsekin nautin leivän päällä rasvasekoitetta eli oivariinia. Ruuan laitossa on yleensä rypsiöljy käytössä, joskus oliiviöljykin.
Kirjoitan näistä julkaisuista, joita vastustavia julkaisuja on varmasti järkyttävästi enempi. En tiedä totuutta näissä asioissa, ei tiedä varmaan kukaan.
Omega-6 liiallinen saanti on perustavaa laatua oleva ongelma. Tehotuotanto sekä ruokaöljyjen käyttö jokapaikassa on johtanut siihen, että ylimääräistä omega-6 rasvaa saadaan järkyttävästi liikaa. Vaikka riittävän omega-3:n saa kalanmaksaöljystä tai miten vain ja muutoin asiaan ei kiinnitä huomiota, omega-6 liikasaanti turvottaa ja tulehduttaa soluja. Tätä on tutkittu. On myös tehty johtopäätös öljyjen, prossessoitujen ruokien ja tehotuotannon lisääntyvän käytön ajanjakson johtaneen ihmisten lihavuuden kasvuun. Johtopäätös voi tietysti olla väärä, omega-6 määrän lisääntyminen on kuitenkin totta.
Joskus kun syön salaattia, laitan sekaan oliiviöljyä tai kylmäpuristettua rypsiöljyä, en käytä paistamisessa öljyjä. Kookosöljyä olen lisännyt joihinkin ruokiin. Voin käyttö on varmaan välillä liiallista (70 grammaa päivässä), mutta tuo on todennettu mökeillä, kun olen itsekseni tehnyt metsätöitä sen 6 – 8 tuntia päivässä. Kotona voita kuluu varmasti vähemmän, kun leipää tulee syötyä vähemmän. Vaikea laskea kulutusta, kun samaa pakettia kuluttaa kolme ihmistä. Täytyy mitata kolesteroli ja tulehdusarvot, tulehdusarvot olivat ennen aina raja-arvoissa, mutta ihan ylälaidassa. Nyt on laskenut ruokavalion muutoksella vain paino ja tietysti syynä voi olla vaikka syöpä tai imeytymishäiriö. Verikokeiden raja-arvot ovat keskiverto pulliaisten arvoista johdettu, osalla vähäinen tulehdus aiheuttaa tietysti vähitellen pahempaakin oiretta.
Paljonko tuota kolesterolin kiertoa on tutkittu? Jos liikkuu jokapäivä vähintään 10000 askelta, hapettuuko rasva suonen seiniin, vai onko se vapaana energiana ja kulutetaan ennenkö jää sinne suoniin tai aorttaan. Pitäisi ehkä tutkia verisuonten ahtautumien syntyä paremmin, johtopäätös kolesteroli tukkii suonet, aina kun suoni on tukkeutunut, ei ota kantaa liikunnan merkitykseen. Kuitenkin liikunnan sanotaan olevan tärkeää verisuonten kunnonkin kannalta. Onko tämä kolesterolin fundamenttaalinen vähentäminen keskimääräinen ohje, jolla istumatyöntekijät pysyvät hengissä? Ennen liikuttiin jokapäivä pitkiä pätkiä, nyt koneet tekee kaiken ponnistelun. Pahin ongelma lienee se että ihmisistä on tullut ilmeisesti liian uteliaita ja tietoisia (?).
En näe mitään syytä käyttää oivariinia, kun pelkkiä kasvislevitteitä on saatavana edullisemmin. Ranskassa toisin käytetään runsaasti voita ruuanlaitossa, sydänsairauksia siellä on hieman enemmän kuin Italiassa. Vähemmän kuin Suomessa.
Geeniperimä vaikuttaa enemmän kolesterolitasoon kuin rasvan käyttö. Jos sukujuuret on Karjalassa kolesteroli on 7-11, tavallisella ravinnolla.
Ehkä seurattavia asioita olisi muitakin (kuten herkkä crp josta on vasta alettu puhua eikä yleensä mitata), mutta perussetti on verenpaine, verensokeri ja kolesteroli. Jos nämä ovat kaikki suositeltavissa rajoissa, normaali ruoka ja liikuntaakin jonkin verran, kannattaako olla huolissaan? Sitten jos on jo ongelmia, riskejä voi alentaa lääkityksellä.
Tiede muuttaa suosituksia – esimerkiksi verenpaineesta tuli uusi tulos että suositus saattaisi olla hiukan nykyistä alempi, yläpaine siis mieluummin max 120 eikä 140. Yhteisriskejä lasketaan myös, esim. diabeetikoille suositellaan alempaa kolesteroliarvoa. Iän myötä hyöty kolesterolilääkityksestä kasvaa; on jopa esitetty että lähes kaikki iäkkäät hyötyisivät siitä.
Vai mitä pihkatappi ehdottaisi? Onko ravintosuositukset myllättävä uusiksi omega 6 osalta? Esimerkiksi hyvänä pidetyssä avokadossa sitä kai on runsaasti.
Norjassa kolesterolin raja-arvo on 8. Ilmeisesti ruokavalio poikkeaa meikäläisestä, meren antimia on paljon.
Usean miljoonan ihmisen ruokavalion totaalinen muutos aiheuttaisi monenlaista ongelmaa. Ei noita suosituksia voi muuttaa yhtäkkiä. Ehkä nuo meidän nykyiset ohjeet jopa sopii keskimäärin paremmin kaikille, liikuntakin on useimmilla impulsiivista eikä arjen rutiini.
Tesla Ei noudata kuluttajariitaltk:n suosituksia. Eivät korvaa penkkien mennessä pilalle ennen aikojaan .(l: IS). Hyvä tietää tuo . Kohta voi olla patteriauton hankinta edessä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään