Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Kulttuurivihkot – sivuilla Juhani Suomen kirjoitus ”On aikoja, jolloin varovainen laimeus on parasta isänmaallisuutta”, julkaistu 1.1.2026. Vahva lukusuositus.
Yhdessä vaiheessa tuli villitys, että isokokoisiin autoihin alettiin laittaa vain litraisia kahvimyllyjä moottoreiksi. Siinä kävi juuri niin kuin etukäteen arveltiinkin.
Eihän se iskutilavuudesta johdu, että jakohihna turpoaa.
Ennen mallin pienemmällä moottorilla varustetut autot olivat alitehoisia. Kaikki muistavat vapaastihengittävät 1,6 litraiset bensakoneet, jotka kiihtyivät sataseen 14 sekunnissa ja saman mallin 2-litraiset 11 sekunnissa. Ei jäänyt epäselväksi, kumpi noista kesti käyttöä.
Pikkuturbot hävittivät tämän tietoisuuden, koska niillä ajaminen on vaivatonta. Tuntui turhalta hankkia tehokkaampaa, kun jo perusmoottorilla auto kulkee kuten ennen isommalla. Silti ne ovat näitä perusversioita, tehokkaammat mallit on edelleen käyttöön tarkoitettuja. Toki hinta karkaa usein kohtuuttomasti isommalla, en tiedä johtuuko valmistuskustannuksista vai onko hinnoittelupolitiikkaa.
Noissa litraisissa koneissa jota visa varmaan tarkoittaa oli öljykylpyinen jakohihna jonka laatu oli mitä sattui. Kyllähän tuo turbo koneella oleva litrainen kone ihan riittävä. Kierroskone se näyttää olevan ja vääntö kaikista heikoin kohta. Mutta monelle ihan riittävä varsinkin kaupunkiajoon.
Visakallon täytyy palata Mazdan leiriin. Vapaastihengittävä 2,5 litrainen ketjukone, synninpäästön saa kun kevythybridijärjestelmäkin löytyy. On myös yksi markkinoiden kauneimpia niin sisältä kuin ulkoa, eikä ole katumaasturiksi tarpeettoman korkea. Jos on nopea, saa 6 vuoden takuuajan huollot kaupan päälle. CX30:
Huolenpito sopimuksessa on kuukausimaksut. Huollot voi olla ilmaisia, mutta vajaa 100€/kk menee sopimusmaksua. Ei ole mitenkään vakuuttava merkki, kun lukee käyttäjäkokemuksia.
Pyysitkö tarjouksen Mazdan huoltosopimuksesta? Kun auto huolletaan kerran vuodessa eli kustannus on arviolta ja huollosta riippuen n. 300-500 €, 80 €/kk sopimusmaksu tuplaisi huoltokulut. Ihan uusi asia minulle. Sopimuksen ideanahan on sitoa asiakas merkkiliikkeeseen ja saada laskutus eli kassavirta etupainoiseksi. Asiakas maksaa joulukuussa tehtävää huoltoa tammikuusta alkaen. Tuo on maahantuojalle merkittävä asia pääoman kannalta.
Mazda CX3:ta jäi kyllä todella hyvä muisto. Sekin oli vaihtoautona niin haluttu, että ostettiin minulta alta. Olisin kyllä pysynyt merkissä, mutta juuri silloin ei oikein natsannut sopivaa mallia minulle, ja Mitsubishi ASX vei voiton. Nyttemmin onkin sitten se tilanne, ettei vajaavetoinen tule enää kysymykseen, kun on Suzuki S-Cross:iin tottunut.
Jaan Mikael Jungnerin mainion Facebook-postauksen tänne.
Muistan kun Suomi menestyi. Maailman parhaat koulut, maailman kovin kilpailukyky ja itsetunto joka perustui tekemiseen, ei pelkäämiseen. Lähimmäisiä arvostettiin, kauppaa käytiin kaikkien kanssa, pragmatismi voitti ideologian ja sanaan saattoi luottaa.
Suomi oli mahtava paikka, koska täällä luotettiin ja uskallettiin.
Tänään Suomi tuntuu vainoharhaiselta museolta. Milloin kukakin on hyökkäämässä tänne vaikka oikeasti ei todellakaan ole. Ei saa olla riippuvainen kenestäkään. Ei saa luottaa. Lähimmäiset, pettureita, talous surkea, työllisyys surkea, tulevaisuus surkea ja kaikki tuo tietysti jonkun muun syyn.
Miten ihmeessä Suomi päätyi tähän jamaan?
Maailmaa on turha syyttää. Olen viime aikoina kiertänyt kaupunkeja pitkin poikin, Tashkentista Shenzheniin, Lontoosta New Yorkiin. Totuus on karu. Maailmalla ei näy suomalaista ankeutta. Siellä näkyy into ja optimismi. Maailma sykkii, Suomi sakkaa.
Shenzhenissä prototyyppi rakennetaan viikossa ja tehdas kuukaudessa. Meillä sama aika menee ympäristöluvan esiselvityksen esiselvitykseen. Tashkentissa on nälkä ja usko huomiseen. Nuori polvi tietää, että työ ja ponnistelu kantaa. New Yorkissa kysytään, minne myydään ja mitä myydään seuraavaksi, kun Helsingissä pohditaan, onko tämä nyt varmasti riskitöntä ja moraalisesti puhdasta.
Suomen ongelma ei ole osaamisen puute vaan asennevamma. Vainoharhaisuus syö luottamuksen. Näemme kaikessa uhkia ja harva investoi maahan, joka pelkää omaa varjoaan. Kun yhteiskunta palkitsee passiivisuudesta ja rankaisee riskinotosta, niin raha ja ihmiset päätyy vääriin paikkoihin tekemään turhia asioita.
Koulutus romahti, kun lopetimme vaatimisen. Maailmalla koulutus on elämän ja kuoleman kysymys. Meillä se on sosiaalinen kokeilu.
Talous on kuralla koska käännyimme sisäänpäin. Kun vähentää vuorovaikutusta maailman kanssa, kuihtuu. Jos uskoo ettei mitään kannata tehdä, mitään ei tapahdu. Lontoo ja Tukholma imevät pääomaa ja osaajia, koska ne viestivät optimismia. Me viestimme pelkoa.
Mitä pitäisi tehdä?
Meidän on palattava siihen, mikä teki meistä kerran maailman parhaita. Kauppaa on käytävä kaikkien kanssa. Kauppapolitiikka ei ole moraaliposeerausta, vaan kansallista selviytymistä. Suomen on oltava maailman pragmaattisin kauppakumppani. Päättäjien on kierrettävä maailmalla avaamassa ovia ilman ideologisia silmälappuja. Missä markkina, siellä Suomi.
Kellotaajuus on korjattava. Investointien on saatava vihreää valoa viikoissa, ei vuosissa.
Toisten arvostaminen on saatava takaisin. Tämä identiteettisekoilu on syytä lopettaa.
Suomi ei nouse leikkaamalla menoja vaan leikkaamalla pelot. On siirryttävä kansallisesta pessimismistä takaisin eteenpäin vievään optimismiin.
Sisäänpäin kääntyminen on taloudellinen itsemurha. Maailmalla menestys perustuu verkostoihin ja luottamukseen, ei vainoharhaiseen epäluuloon.
Vanha elämänviisaus on unohtunut. Jos haluat luoda luottamusta, näytä olevasi haavoittuvainen. Jos haluat menestyä, luo keskinäisiä riippuvuussuhteita muihin.
Loistava kirjoitus. Tälläkin palstalla jotkut miettii että pitäis boikotoida Kiinaa, USA:ta ties mitä, koska USA:lla on paska pressa, Kiinalla ihmisoikeusongelmat,Venäjällä paska pressa. Mitähän tälläisellä boikotoinnilla Suomi voittaa? Suomi on pieni maa ja tälläisellä moraalipoliisitoiminnalla Suomi vain puree omaa kättään. Muuta maailmaa ei vois vähempää kiinnostaa Suomen mielipiteet ja moraalipoliisitoiminta. Eikä sillä ole mitään vaikutusta ”pahiksiin” Suomen pitäisi oman etunsa vuoksi olla kaikkien,siis ihan kaikkien kaveri.
Itse olen määritellyt ongelman niin, että täällä mietitään, miksi jotain ei voi tehdä, kun pitää miettiä miten homma saadaan tehtyä. Mutta hyvä kirjoitus tosiaan.
Astetta vaikeampi kysymys ongelman tunnistamisen sijaan on sen ratkaisu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään