Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Annika Kangas oli aika hankalassa asemassa kun olisi pitänyt kritisoida omaa työnantajaansa. Jälki oli siksi kovin varovaista. Esimerkiksi väite ettei voitaisi alkaa mitata myös Ruotsin menetelmällä ei nyt ihan pidä paikkaansa. Ei 4000 näytettä per 10 vuotta analyyseineen niin iso urakka ole. Se kyllä selvisi että Suomi on ainoa maa joka käyttää lämpötila kerrointa. Juuri tämä on lisännyt kovasti maaperä päästöjä
Muut maat käyttävät IPCCn vakio kertoimia. Tämä.kai selittänee osin kivennäismaan nielun häviämisen.
Reservuaari indeksi porukka näyttää käyttävän tätä palstaa keskinäiseen viestittelyyn. Eikö mitään muuta välinettä löydy? Tuskin kiinnostaa muita. Samoin muiden viestien laskeminen.
Aivan, Scientist, mutta eikö pyrkimys mahdollisimman oikeaan tulokseen ole itsessään arvokas? Sehän tiedetään että turvemaat päästelevät paljon, joskaan ei ehkä ihan niin paljon kuin nyt on laskettu. Toisiko maaperäkoealojen mittaamiseen siirtyminen mitään etuja? Ainakin menetettäisiin melko suora yhteys metsänhoidon ilmastovaikutusten vähentämiseen. Esimerkiksi jos osataan mallittaa oikein turvemaan päästö, hyvällä metsänhoidolla saadaan alempi päästö.
Se on sitten eri keskustelu, miten epävarmoja arvioita käytetään Suomen ja EU:n ilmastopolitiikassa. Ja vielä kolmas on se globaali näkökulma, josta mm. Pekka Kauppi puhuu Metsänomistaja-podcastissa: kun metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on globaali, niin missä ne tuotteet kannattaa tuottaa ja mikä on Suomen osuus tässä.
Kauppi puhuu myös hitaan ajattelun ja paremman tutkimustulosten hyödyntämisen puolesta: ei tehdä hätäisiä liikkeitä, jotka voivat osoittautua vääriksi. Ristiriitaiset ennusteet hämmentävät tässä kohtaa: Suomessa osa ennustaa että metsien käyttöä voidaan haitatta vähentää ja metsät sen kun kasvavat vaan. No, talousvaikutukset ovat aika varmat, ja ne ovat negatiiviset.
Oikeaan pitää pyrkiä, mutta miten kivennäismaan nielu on saatu häviämään muuten kuin jollakin isolla ja epävarmalla lämpötilakertoimella. Lisäksi auki jäi kysymys mitä tämä dead organic matter sisältää. Onko siinä mukana luonnon poistuma lahopuista. Se ihmeellisin asia on että Naturvårdsverket väittää Ruotsin saaneen ison maaperänielun suurilla hakkuilla. Siis ilmeisesti hakkuutähteillä. Miksi Suomen ja Ruotsin tavat laskea eroavat niin paljon.
Vuosittainen laskeminen on liian usein. Ruotsi han ottaa maanäytteet vain kerran 10 vuodessa. Ehkä liian harvoin mutta silloin vuoden lämpötila ei vaikuta liikaa. Luken mallissa on liikaa erilaisia ja epävarmoja muuttujia kuten kariketuotanto, puiden muoto yms.
Italiassa käynnistyy tänä vuonna EU:n suurin liikennehake, eli Messinansalmen sillan rakentaminen. Siitä maailman pisin riippusilta. Kustannusarvio on tässä vaiheessa 13,5 miljardia euroa, mutta sen voi jo nyt vähintään kaksinkertaistaa. Me suomalaisetkin toimimme osaltamme hankkeen rahoittajina, mutta saammehan me reilusti kauniisti pakattuja jätepaaleja Italiasta tänne poltettavaksi kaukolämmöksi ja sähköksi.
Lainaus: ”Annika Kangas oli aika hankalassa asemassa kun olisi pitänyt kritisoida omaa työnantajaansa. Jälki oli siksi kovin varovaista. Esimerkiksi väite ettei voitaisi alkaa mitata myös Ruotsin menetelmällä ei nyt ihan pidä paikkaansa. ”
Scientist, olet oikeassa. Mittaaminen on tiedettä, simuloiminen kusetusta (ks. esim. kuusen ensiharvennusikä 60 v.).
Ihme, että tänne Metsälehden palstalle on annettu pesiytyä, joku kollektiivinen nimimerkki, joka viestittelee keskenään, kun siihen tarkoitukseen on omat sovelluksensa. Mutta mitä näille voi, jotka eivät ole penaalin terävimpiä kyniä, kun ylläpito nukkuu.🤮
Vuosittainen laskeminen on liian usein. Ruotsi han ottaa maanäytteet vain kerran 10 vuodessa.
Annika Kankaan raportissa näkyy kyllä olevan tutkimustuloksia vuosittain ja aivan viime vuosilta. Kangas sanoo, että nielu raportoidaan 30 vuoden keskiarvotrendillä. Mitähän Kangas tarkoittanee, kun väittää ettei näissä Ruotsin maaperätutkimuksissa voi havaita ilmaston lämpenemistä, kun esitetyssä 30 vuoden mittausdatassahan se pitäisi jo näkyä. Juuri tänä aikanahan suurin osa lämpenemisestä on tapahtunut.
Markkinat hoitaa hakkuiden vähentämisen, ei kannata epäillä. Kannattaa hetki funtsata, missä päin talous kasvaa, sinne on rahavirrat ja investoinnit.
Näinhän se menee kuten Tolopainen sanoi, sellutehtaat kun seisoo ja paperitehtaita loppuu niin kuitua vähemmän, onneksi todella kylmä talvi jatkuu niin kuitua palaa ja paljon, erittäin kylmä talvi on metsänomistajan paras ystävä tällä hetkellä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään