Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Mitä enemmän väkeä – sitä kiireempää on meno! 1970-luvulla olin Helsingin kirjoilla työssä, mutta ostin O-rekkareilla varustetun auton. Jo silloin Mannerheimintiellä ajettiin 70 km/h:ssa. Sivulta tulevat näkivät pohjoisen rekkarin (rekisterinumeron etukirjain osoitti maakunnan) ja monesti kokeilivat hermoja! Mutta kun ajeli liikennesääntöjen mukaan, niin loppupelissä tuli kyllä aina tilaa!
Tuo liikennenopeus tarttui sitten ja Oulussa hiljaisena iltana ajoin Uuttkatua kuten Mannerheimintiellä! Seuraksena oli punainen stoppi ja asianmukaiset sakot 🙁
Minua edelleen ihmetyttää tuo Jessen mökkimatkan reittivalinta. Miksi pitää ajaa Lahden ja moottoritien kautta, kun tarjolla olisi paljon leppoisampi reitti Lammin ja Vääksyn kautta Vierumäkeen.
On sitä kartalta kateltu ja mielestäni ei ainakaan ajan säästöstä voida puhua. Mutta katsotaan nyt kun Lahdenkin ohitustien vaikutus nähdään. Sitähän alettiin rakentaa tänä keväänä ja ehkä siinäkin joku reitti voi avittaa että pääsee Hollolan ja Lahden keskustan liikennevaloista ulos. Se on paikallisen helppo sanoa mutta helposti oudoilla teillä haeskellaan hiukan enemmän alkuun. Pääväylät sentään vie suht sujuvasti.
Kokeile nyt Jesse edes kerran sitä ehdottamaani reittiä! Suomi on kaunis maa, kannattaa ajaa senkin takia eri reittejä. Muutama minuutti ajoajassa sinne tänne ei merkitse yhtään mitään. Kyllä sitä kaljanjuontiin aina kerkiää!
Toki tuon ymmärrän että varmasti mukavampia maisemia on tarjolla, tokkiinsa kokeillaan. Se nyt vain on hiukan ollut edelleen huonoa tuo ajallinen puoli eli emme juurikaan ole muutenkaan olleet missään muualla kuin täällä tai perillä siellä Jaalassa. Matkailu ja ympäristöön tutustuminen on vielä aivan lapsenkengissään. Vartoan aikoja parempia eli lihavan löhöisiä ja tutkimusmatkailevia eläkepäiviä. Kunhan edes puolikassellaiselle pääsisi. Onhan siellä nähtävää, senverran kyllä havainnoitu on. Ja siellä Repovedelläkin on edelleen käymäti. Mutta kun nytkin tämä kesä menee että Toukokuussa oli nyt viikko, sitten heinäkuussa kaksi joista toinen ei sovi edes kumppanin kaas yhtaikaa. Syksyn viikkokin on vielä auki johon tähtäämme Äänekosken vierailun. Eli lomat on lähinnä mitenkuten sattuu tavanomaisesti kun tuuraajista on enemmän kuin huutava pula. On aika temppu jättää keskikokoinen LVI-liike ihan tolleen vaan. Johtoporras toki reissaa täydet neljä viikkoa parhaaseen aikaan mutta rengit saa mitä sattuu johonkin väliin sattumia.
No, jokainen meistä taaplaa tyylillään. Kyllä tässä vähintään yhtä kiireisiä ja sidoksissa työelämään edelleen ollaan, mutta meillä ei tulisi mieleenkään ajaa aina samoja reittejä edestakaisin! Se asia oli aivan päivänselvää jo mopoiässä.
Silloin kun ajatus on vain siirtyä kohteelta a kohteelle b on aika sama mitä matkalla näkyy kunhan se ei pahemmin matkantekoa uhkaa. Ja niitä uhkia kyllä piisaa jo eläinten taholta riittämiin. Nyt oli hauskuutena joku sorsalintulaji poikueensa kanssa siinä jossain Päijät-Hämeen aukeilla tien ylityksessä. Onneksi huomattiin ajoissa ja myös vastaantuleva pysähtyi ja vartosi rauhassa ylityksen. Peuroja poukkii vähän väliä ja monenkokoisena. Minulla mopoikä antoi pappatunturikyytiä riittämiin myös edestakaiseen matkaan koska kävin jo kuustoistaisesta alkaen säännöllisesti töissä. Kerran siitäkin poliisi tarkisti rattaat kun ei uskonut sen kulkevan vakiona niin lujaa. Mutta kulkipas vaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään