Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
En ole myöskään tavannut tikan hajottamaa luonnonkoloa, esim. hömötiaisen pesäkoloa. Laudasta tehtyjä hajotettuja pönttöjä olen kyllä nähnyt. Nekin taitaa olla soidinrummutuksessa oivallisia kaikupohjia ennemmin kuin ravintokohteita. Samoin kuin aikoinaan puhelintolppien latvan metalliset suojapellit. Tiaisten pesimäaikaan tikoille on yllinkyllin ravintoa metsissä. Avonaisia peipon-, muiden pikkulintujen- ja rastaanpesiä on paljon. Miksi tuhlata energiaa pönttöjä ja pökkelöitä hakatessa, jos munia ja poikasia on tarjolla avopesissä?
Osaako palstan ortitologit kertoa, miksi kotipaikallani on niin paljon hömötiaisia? Pihapiirin ympärillä on alle kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa, vajaa kymmenen hehtaaria päätehakkuuta odottavia peltoon istutettuja rauduskoivikoita ja parhaassa kasvussa olevian nuoria kuusikoita.
Hömötiainen on laajasti levinnyt lintu koko havumetsävyöhykkeellä, tinteistä hyvin pieni osuus on Suomen metsissä. Täällä vain halutaan esittää suurempaa kuin ollaan. Luonnon ennallistamisella täällä ei ole mitään merkitystä, kun havumetsävyöhykkeestä 95% on luonnontilassa.
Onkohan tuon hömötiaisen kanssa vähän samankaltainen tilanne kuin muillakin Suomen ”uhanalaisilla” lajeilla, eli ne eivät ole oikeasti missään suuremmassa hädässä? On valitettavasti luottamus näihin uhanalaisuuksiin mennyt jo sieltä 1990-luvulta lähtien, eikä se taida enää oikein palautua.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään