Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Hiukan ihmetyttää, miksi rosvot murtautuivat kemikaalivarastoon, kun näitä supermyrkkyjä kuljetetaan joka päivä teillä. Aineet ovat yhtä vaarallisia kuin ensimäisen maailmansodan taistelukaasut, eikä kukaan kiinnitä mitään huomiota noihin kuljetuksiin, eikä turvallista kuljetusta ole mitenkään varmistettu. Eräänä päivän saattaa muutama tuhat ihmistä menehtyä jossain taajamassa, kun rekan kontti kolarissa rikkoutuu ja aineet leviävät ympäristöön.
Vaikka tuommosesta hyvästä metsäautosta joutuukin Suomessa maksamaan pakettiautoksi rekisteröinnin jälkeenkin n. 10 k€ enemmän kuin Ruotsissa, niin positiivisesti ajateltuna , jos vertaa norm. hintaan , niin jää vielä melkein 35 rahaa ostaa pikkuauto 2:s autoksi, kun saa sen verran alennusta normihintaan.
Suorittava: ”Suomen rapautuva tiestö laittaa hankkimaan alustaltaan ja renkailtaan järeämpää kalustoa.”
Suurin osa täällä myydyistä on tavallisen henkilöauton, yleensä pikkuauton tai alemman keskiluokan alustalla. Järeys on mainosten, ulkonäön ja ehkä tukevan jousituksen (tai ainakin jäykkien kallistuksen vakaajien) luoma mielikuva.
Autojen keski-ikä ei ainakaan ole laskenut, joka tukisi uusien järeämmillä alustoilla olevien autojen hankintaa suurissa määrin. Samoilla vanhoilla mennään
Autotehtaat on satsanneet kuulemma niin paljon uusien sähköautojen kehittämiseen, että eivät voi muuta tehdä kuin mainostaa sen kaluston puolesta olipa se sitten ilmastoystävällistä tai ei. (Eikä olekaan jos vertaa parempiin ratkaisuihin).
Halvemmat pienet akkuautot sopii kyllä kaupunkiliikenteeseen 2. autoiksi mutta muutenhan muut ratkaisut kuin kalliit sähköautot pakollisine latausasema -virityksineen sopii paremmin esim. Suomen tapaisille pitkien etäisyyksien ja harvan autotiheyden maille. S-auto lobbareille ja latausasemien myyjille se ei tietenkään käy.
Tavoitteleekohan autokauppa tilannetta, jossa myydään sähköauto kaupunkikäyttöön ja toinen auto pidempiä matkoja varten?
Juurihan Suomen ilmastopaneelin Ollikainenkin totesi sähköautot jo muutaman vuoden käytön jälkeen ympäristön kannalta hyviksi vaihtoehdoiksi. Hankintahintakaan ei ole este, kun valitsee auton pienen auton pienellä akulla. Suurin osa matkoista kun on lyhyitä, jossa tuollaisella autolla jo pärjää (ainakin teoriassa).
Itse joudun kyllä tyytymään vain yhteen autoon eli sellaiseen, jolla pärjää sekä kaupungissa, että pidemmillä matkoilla. Joskus myös tavaratila kattoon saakka lastattuna. Siinä ei ole tilaa akkupaketille.
Näkeehän noita ”glacorolloita” silloin tällöin ainakin mökkeilyaikaan kun auton takaosa täynnä tavaraa. Eikös takaikkunaa olekkaan näkemistä varten laitettu? Monessa sähköautossa tilaa on varmasti lähes saman verran kuin nykypikkuautoissakin. Akkuelementtihän on auton pohjalevyn päällä. Kun ei aivan pikkusinta kinneriä ota ei tilastakaan tarvitse tinkiä. Ja usein voidaan kyllä kyseenalaistaa tuota rojun kuskaustakin autossa.
Ei ole suomalaisilla varaa hankkia kalliita sähköautoja yleisesti ja kustantaa kalliita latausasemia & akustojen uusintoja. Vaikka akkujen vaihto halpuisikin, ei nykyhinnoilla ole mahdollista pääosalle kansasta. Biokaasun käyttö oli siis jätetty osin pois vertailusta , jossa sähköauton käyttö oli saatu parhaaksi ilmastopäästöjen kannalta, jos ajokilometrejä tulisi paljon/auto/vuosi. Paljonko kustannukset on, kun kuitenkin vertailtiin 15 vuoden käytön jälkeen ? Iso akku voi maksaa nykyään 20-30 t € jos joutuu uusimaan sen . Jos keskimääräinen akun vaihto/uudistamisväli on 8 vuotta, niin se menee ostoon pian pari kertaa 16 vuodessa. Miten oli laskettu akun valmistuksen päästöjä lisäävä vaikutus vertailussa ? Ei luultavasti mitenkään.
Biokaasuvaihtoehtoa ei otettu huomioon koska sitä ei riitä tarpeeksi. Mutta ei se olisikaan ainut tapa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Biodieselit ym. bio- ym.vast. polttoaineet lisäksi. Ei suht. lyhyessä ajassa ole mahdollistakaan siirtyä sähkökäyttösiin muuten kuin marginaalisesti ainakaan Suomessa. Jo akkumetallien huono saanti estää sen. Muut järkiperusteet lisäksi, kun markkinaukkojen puheita ei kuunnella liiaksi.
P.s Suomesta on tulossa pohjoisen Kongo, jos ei jo osin sitä olekin. Akkumineraalien louhintaa varten on tehty kaivosvaltauksia tutkittavaksi yli 100 kpl ympäri Suomea. Ulkomaisia yhtiöitä jotka toimii kuten muuallakin ovat ennen toimineet. Ei siinä mitään jos hoituis kunnolla jälkihoitokin rahastuksen jälkeen mutta kun yleensä jää paskat siivottavaksi muille eli meille alkuasukkaille pääasiassa. Pohjavedet ja muu puhdas ympäristö on arvokkaampia kuin akkumetallien saanti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään