Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Meille tuli (vaikka ei silloin tahdottu) Volvo BM Valmet 605 täydellä metsävarustuksella. Mukana tuli Telikärry, nostolaitesovitteinen Kuormain, Automaattivinssi lovipankolla, hydraylivinssi Nosturiin, Juontokoura,
Traktori oli Vakolan parhaaksi testaama metsään sopiva Maataloustraktori. Jämsänkosken metsäkonekoulun asentajakurssi teki lisävarustelut: Alusta ja kone suojattiin, ikkunat suojattiin, Nosturi asennettiin tuppisovitukselle, Lisäventtiilit hydrayliikalle, Hydr. työntövarsi, Juontokouraan hydr. kääntö, Kouran aukaisu kaksitoimiseksi, Nosturin kouralle keulaan teline, Etupainoja, Piikkiketjut vetäviin pyöriin, Ilmaistuin, joka pyörähtää hyvin ympäri. Lisävaloja jne.
Koejoin yhdistelmää aika paljon. Paraimmillaan ajoin läheltä aukosta 4 kuormaa tunnissa. Kuormakoko oli 4 – 5 kiintoa. Harvennukselta oli hyvä, jos yli kuorman sai tunnissa.
Koneella ajettiin aika paljon sinä aikana kun minä olin virassa. Yhdistelmä kiersi maakunnassa lähikuljetuskursseilla jopa 150 km:n säteellä. Niissä oli myös muita traktoreita, käytössä oli ritiläautokin.
Sitten löytyi lisärahaa ja nosturi vaihdettiin sähköohjattavaan, puomin päällä olevaan – Kärry vaihdettiin vetävään. Koululle ostettiin uusi Traktori – Samanlainen kuin Jeessilläkin on – kun sitä myytiin niin halvalla pois. Kuormain / kärry kytkettiin siihen, MUTTA: Ohjaamo on liian ahdas, ei mahdu penkki kääntymään, kun siinä istuu täysikokoinen aikuinen.
Vähin äänin kärryt on kytketty 605:n perään ja se näkyy pyörivän koulun ajoissa.
Kovin on hieno peli metsään tuollainen A sarjalainen, lasikoppi näyttää olevan ahdas. Jessen metsäajotkin ilmeisesti loppuivat edustraktoktorin myötä. Kevyt keulainen kolmipytty. Jäähdytin vuotaa ja kannentiiviste ym. Ilman metsäkärryä traktorilla ei juuri ole käyttöä metsässä. Tuskin alkaisin mitään hankintaa tekemään ilman, liian työlästä.
Hienohan se on vieläkin vaikka sillä on metsässä kyllä ajettu. En minä enää siellä vehkeitä riko. Osaan jo. Mikään muu ei ole vuotanut kuin lämmityslaite joskus pienen tippasun hytin lattialle. Mutta sekin aivan olematon ja huollossa sanoivat ettei kannata aivan pienen tipan takia alkaa lämmityslaitteelle tunkea. Pahassa paikassa. Laturi kiinnityksen löystyminen on vaivannut vähän kokoajan mutta sekin harmi on aika olematon. Alkaa vain käynnistäessä hihna hiukan luistaa ajan kanssa. Sekin kiristyspultti jäänyt hankalaan paikkaan etunostolaitteiden tukirungon vuoksi. En kiistä, hiukan ahdashan se maisemakonttori on. Mutta kyllä sillä sitten mahtuukin aika ahtaastakin paikkaa.
Kun ei ole kyseessä kemerakohde, niin eh-kohteessa ei ole mitään rk-paksuuden max-lpm läpimittarajoja . Silloin kun Jätkä on ollut ”virassa” ei varmaan tunnettu koko kemera-järjestelmää. Se on ollut puheista päätellen kaiketi jotain kivijakirves aikakautta.
KEMERA- koulutusta on järjestetty vuosikausia sekä Puu-päille, että puuttomille- päille.
Sitä ennen oli NMK-apurahojen käyttökoulutus jne. Jos vaikka muutamaa PUU-päätä vielä pidetään suojatyöpaikassa, niin se ei tarkoita, että heitä tarvittaisiin, eikä siitä ole ”Aihetta lauluun” – Mutta kun haluja näköjään on yhtyä Tollon ja Jeessin kanssa yhteiseen mölyapinakuoroon, niin terve menoa vaan!
Jees: ”Maksoin fergusta silloin aikaan (markka-aikaa) 30 000 ja sain 4500 euroa. Mitähän sitten hävisin kun monta monituista vuotta kuitenkin tein ja touhusin sen kaa metsässä. Vaihtoa siivitti myös takasillan naksunta ja yleinen kuluneisuus. Jopa pyörän pultit olivat jo kuluneet väljiksi. ”
Riippuu aika tavalla osto- ja myyntivuosista ja välirahasta, joka Valmetin ostoon tarvittiin. Jos Fergun arvo ei kuluneenakaan ole pudonnut kovin paljon, täytyy myös Valmetin olla kuntoon nähden kallis. Lisäksi Fergun käyttö todennäköisesti on aiheuttanut kustannuksia. Nämä kaikki pitää laskea mukaan.
Pyörän pultit kuluu väljäksi, jos ne on löysällä, olis kannattanut ostaa kunnollinen hylsysarja ja kiristää pultit. Massikoiden takasilloissa ei yleensä ole mitään ongelmia ollut koskaan 50v aikana, kun niitä on meillä ollut.
Kemeralla korjailtiin aempien määräysten virheitä ja narrataan edelleen korjaamaa raivaussahalla epäonnistuneen koulutuksen ja tiedon jälkijä.
Lisäksi, kemera on tukea metsäteollisuudelle, että sille syötetään sopivasti halpaa puuta. mo ei hyödy eikä metsän tuotto parane kemeralla vain valtion rahat siirtyy tyrhaan työhön. Kokonaishyvinvointi laskee!
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.