Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Olettaisin ettei ero kuitenkaan ole aivan hurjan iso painollisesti. Eihän ne akutkaan enää mitään lyijymönttejä ole. Jos olette nähneet nykyajoakut on aika kaukana vanhasta perinnetoosasta. Uskon ettei kuorma-auton kantaavuuteen eniten vaikuttava asia eli akut kuitenkaan syö sitä akselikuormaa kovinkaan paljon.
Visakallo: ”Suomen autokanta ei tule olennaisesti uudistumaan vuoteen 2030 mennessä.”
Suomen autokanta uudistuu vajaan vuoden verran vuodessa. Nykymenolla vuonna 2030 keskimääräinen auto on noin vm. 2018.
Paljonko autokannan pitäisi olla nuorempaa, jotta tavoitteisiin(?) päästäisiin? 2 vuotta nuoremmalla autokannalla 2030 ajeltaisiin keskimäärin vm. 2020 autoilla. Mikä olisi tuon muutoksen vaikutus päästöihin, kun nollavaihtoehdossa samaan tilanteeseen päästäisiin vuonna 2032? Entä paljonko tuosta muutoksesta kannattaa maksaa?
Tolopainen on oikeassa siinä, että ajosuorite on suurin uusilla autoilla ja putoaa auton iän kasvaessa. Siten keski-ikää ei yksin pidä tuijottaa.
Henkilöautot aiheuttaa Suomessa n. 6 milj. t Co2-päästöt ja se on tarkoitus puolittaa. Laskennallisesti onnistunee , jos polttomoottorisia eniten päästäviä autoja saadaan vähennettyä liikenteestä tavalla tai toisella. Ajomääriä yritetään luultavasti vähentää polttoaineveroja korottamalla ja autojen vaihtamista vauhdittaa korottamalla ajoneuvoveroja edelleen . Jos sähköautoja haluttaisisin nykytilanteessa lisätä paljon, niin ei auta mikään siihen ellei s-autojen hankintahintoja saada pudotettuja kymmeniä prosentteja nykyisistä.
Päästöjen vähenystavoitteissa EU:n -päättäjät kilpailee nokittamalla toisiaan koko ajan suuremmilla päästövähennys %:lla. Komission tavoite oli 55 % lyhyellä aikavälillä ja EU-mepit pani paremmaksi 60 %:n pienennysvaatimuksella. Suomessa ainakin vihreät ym. keskittyy hallitusohjelmansa mukaan omaan pääasiaansa eli päästöjen laskemiseen ilmeisesti hinnalla millä hyvänsä.
3 milj. t /v. CO2-päästövähennys jota h-autojen osalta tavotellaan on melko iso määrä. Se olisi paljon helpompi saavuttaa metsän kasvatusta lisäämällä . Muutaman vuoden puuston kasvulisän tuoma CO2- kasvukaasun lisääntynyt kerääminen vastaisi autoilun päästövähennystavoitetta. Puusto kasvuhan on lisääntynyt ja lisännyt hiilinielua ja – varastoja jo kymmenien vuosien ajan. Siihen hiukan lisää panostuksia niin tavoite on suht. helposti saavutettavissa. Mutta oikeasti toimivista keinoista kannattaa ottaa selvää. Hakkuiden tekemättömyys jota jotkut suosii , ei vähennä pitkityksessä päästöjä toivotulla tavalla. Sekin parantaa hiilitasetta lyhyellä aikavälillä laskennallisesti lisäämällä hiilivarastoa kuten nyt pari vuotta on jo tehnytkin. Mutta paremmin toimiva tapa olisi lisätä erityisesti th:jen ja harvennushakkuiden tekemistä, hoitaa metsien terveyttä ja lisätä kasvua mm. tuhkalannoituksilla .
Niin jos turpeen polton päästöt ovat isommat kuin koko henkilöautoliikenteen. Lämpölaitosten päästöt voidaan puolittaa nopeasti lähes ilman investointeja, kun lisätään hakkeen osuutta poltossa. Kyllä hakepuut meneekin nykyisin markkinoille kuin kuumille kiville eli muutos näkyy jo selvästi kaupankäynnissä ja hinnoissa. Euroopan päästöistä Suomen henkilöautoliikenteen päästöt ovat jotain 0.01%. Eli ei ne mitään ratkaise.
Turvelisä parantaa lämpölaitoksissa hyötysuhdetta ja lisää polttokattilan käyttöikää, kun metalli kestää paremmin turve+puu yhdistelmän poltossa kuin pelkän puuhakkeen poltossa.
Päästövähennystavoite on sidottu johonki tiettyyn vuoteen (taisi olla juuri 2030) jota verrataan v:een 1990. Siihen tod. näk. pyrkii ainakin Suomi kunnianhimoisesti ; E-Euroopan maissa ja muuallakin tavoite otetaan varmaankin ohjeellisena eikä kirjaimellisesti eli kuten aina ennenkin on tehty muissakin ohjeistuksissa. (Oma maa ensin, Suomessa erilailla… )
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään