Median metsäpolitiikka

No nyt on media ottanut taas kantaa. Heli Saavalainen kirjoittaa Hesarissa otsikolla: Suomi lupasi vähentää luonnolle haitallisia tukia, mutta myöntää niitä sadoilla miljoonilla vuodessa

”Valtio ilmoittaa puupohjaisten polttoaineiden verottomuuden arvoksi 470 miljoonaa euroa vuonna 2027. Kyseessä on arvio siitä, kuinka paljon verotuloja jää saamatta.

Verottomuus voi kannustaa hakkuisiin, jotka lisäävät metsäluonnon uhanalaisuutta.

Puupohjaiset polttoaineet ovat yksi harvoista verottomista polttoaineryhmistä Suomessa. Niiden poltosta syntyy kuitenkin ilmastopäästöjä, kymmeniä miljoonia tonneja vuodessa.”

https://www.hs.fi/alueet/art-2000012313670.html

Puun polton tukemisen sijaan ehdotetaan tukea jatkuvalle kasvatukselle, ennallistamiselle ja lahopuun tuottamiselle. Itse tukisin näistä vain ennallistamista.

AJ:

En ole varma mistä tuo summa koostuu, eli meneekö puunpolton verotuki kokonaisuudessaan energiahakkeelle kuntien kaukolämpöön. Tuon puumäärän tuottama energia pitäisi sitten korvata kunnissa jollain muulla, jos puun poltto käy liian kalliiksi. Sähkökään ei liene vaihtoehto, kun se kallistuu datakeskusten rakentamisen myötä. Taajamissa kannattaa miettiä vaihtoehtoja ja varautua kaukolämmön kallistumiseen. Metsäpäässä tehdään sitten jatkossa niin, että taimikoista ei enää kerätä entiseen malliin energiapuuta, vaan kaadetaan pienpuu maahan lahoamaan. Se tuleeko päästöjen vähenemistä ja tuleeko lisäkuluja, se jää nähtäväksi. Puun polton mahdollisuus kannattaisi kuitenkin säilyttää kunnissa vähintään varavoimana, koska huoltovarmuus ja hybridi-iskut.

Toinen tikun nokkaan nostettu asia ovat soiden ojitukset monenlaisine päästöineen. Oli aiempina vuosikymmeninä yhteiskunnan tahto, että ojia kaivettiin ja homma meni vähän överiksi. Tässä kannattaa muistaa, että suota ei saada täysin päästöttömäksi: humusta tulee aina suokasveista ja ravinteita laskeuman mukana. Normaalien metsätalousalueiden päästöjen hillintä kuuluu maanomistajalle, ja Tapion mh-suosituksista löytyykin hyvät ohjeet. Jatkuvan kasvatuksen käyttö ja hyödyt vesiensuojelussa kaipaavat täsmennystä. Laajemmat tai usean maanomistajan ennallistamishankkeet eivät hoidu ilman ulkopuolista rahoitusta. Lähteitä voisivat olla EU-hankkeet ja yksityisellä rahalla toteutettavat kompensaatiot luontoarvomarkkinalla.

Erkki Hakala:

Tässä muutamia ” tukia” mitä listalla ei ollut 1) lento- ja laivaliikenteen verottomat polttoaineet 2) edellisten kalusto tuet& takaukset 3) edellisten infra rakentaminen- kentät, satamat, syväväylät 4) edellisten liitäntäliikenne rakentaminen satamiin, kentille – pelkästään Helsinki – Vantaa kentän liitäntäteitteihin laitettu miljardeja euroja ja lisää tulee esim. ratikat 5) edellisten kenttien suuret maa alueet esim. Helsinki Vantaa noin 1800 ha 6) edellisten syväväylien ruoppaukset – pohjasedimenttejä/- ravinteita mereen runsaasti esim. Helsingin ja Turun edustojen väylien 500 vuoden yhdyskunta kerrostumat 7) uudet valtatiet& eritasoliittymät& sillat – energiankulutus, ylläpito, suuret maa alueet, suuret ( sala) ojitukset ja jopa vesipumppaamot 8) ym. ym. Eli pelkästään ” hupilomalentelyt& laivailut ” aiheuttavat erittäin suuria ympäristövaikutuksia joita valtio& kunnat tukevat ” tolkuttomilla summilla” – niiden rinnalla esim. ojitukset taitavat olla aika ”pikkuriikkinen” tekijä?

Erittäin hyvä pointti tuo tuhkalannoitus Kurki! Lisäksi Heli unohtaa, ehkä tarkoituksellisesti, että puun polton päästöt vähennetään poistumina metsämaan maankäyttöluokassa. Niiden päästöjä alentava vaikutus energiasektorilla ei tule näkyväksi, vaikka on aivan todellinen.

Kommenteissa on nyt Kurki ruuhkaa, odottele rauhassa. Tekoälyn luulisi tarkastavan nopeasti, mutta ei näköjään. Voi olla niin että jos tekoäly hoksaa kommentissa jotain epäilyttävää, se menee käsin tarkastukseen jolloin tulee viivettä. Epäilyttäväksi voitanee tulkita jo sekin jos tekstiä on kopioitu muualta.

Itsellä omien laskujen mukaan yksi julkaisematta ja se oli Tuomas Niinistön blogi. Yritin uudelleen pitemmällä kommentilla. Inki Kimmo huomautti että vien keskustelua (liikaa?) hiilikysymyksiin, mutta niitä on vähän vaikea välttää kun puhutaan puun poltosta ja ojituksista.