› Keskustelut › Luonto › Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 560)
1 2 3 … 30 31 32 … 54 55 56

  • Median metsäpolitiikka

    Lähetetty: 9.11.2023, 16:20

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

    Tekijä
    Gla Gla
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 28.3.2025, 16:04

    Tomi Salo (Metsä Group): ”Metsäalan osaajien kannattaakin aktivoitua viestinnässä ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa laajalla rintamalla.”

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/6b772236-01bd-4e43-8b0d-ac9b6af845bc

    Rane2 2.5.2025, 15:51

    Luonnonsuojelubiologien keskuudessa näkyy vellovan pienimuotoinen paniikki.Sen on aiheuttanut tämä television Savotta-ohjelma ja etenkin ex-keihäänheittäjien Pitkämäki-Ruuskanen mielipiteet.

    Ensin Jyväskylän luonnonsuojelubiologit Panu Halme ja Sampo Soimakallio lyttäsivät arvokisamitalistien puheet valheiksi  HS:n sivuilla ja nyt Radio Suomen päivässä luonnonsuojelubiologi (nykyisin tietokirjailija) Juha Kauppinen samoin leimasi keihässankareiden puheet valheiksi.

    Ilmeisesti ohjelman saama yllättävä suosio koetaan luonnonsuojelubiologipiireissä jonkinlaiseksi uhkaksi luonnonsuojelulle?Muuten on vaikea ymmärtää tutkijoiden panikoitumista.

    Muuten Kauppista haastatellut Ylen toimittaja Linda Vettanen teki tämän Kotiahon surullisenkuuluisan ”Suomessa on ollut keskimäärin 100 m3 lahopuuta jokaisella metsähehtaarilla ja metsänomistajat ovat hävittäneet siitä 95%.” -haastattelun.

    Toiveikkuutta luontokadon suhteen. | Radio Suomen Päivä | Yle Areena

    PenttiAKHakkinen 2.5.2025, 20:12

    Reima laittoi varsin poleemisen kommentin.

    Mitä mieltä Reima on tämän Panu Halmeen tiedon tasosta. Aikanaan, kun hän kritisoi yo tehtävää metsäpaloista niin en voinut kuin ihmetellä, millä tiedon tasolla metsäbiologia on tieteenä.

    Ylellä oli juttu asiasta 31.3.2022. Löytyy yleltä esim hakusanalla Panu Halme. Kaksi pahaa virhettä Halmeen väittämistä olen havainnut. Löytääkö Reima yhtään vai onko Halmeen väitteet täyttä totta. Samalla voisimme keskustella Reiman metsätiedon laaja-alaisuudesta.

    Reima Muristo 2.5.2025, 21:07

    PenttiAKHAkkiselle poliisikoulun tasoinen kysymys. Kumpi tarjoaa tutkittua tietoa: Tutkijan kirjoitelmat jossakin lehdessä jotka perustuvat aiempiin omiin tutkimuksiinsa vai ex-keihäänheittäjien mielipiteet mediaseksikkäässä tv-julkaisussa.

    Miksi lähteä järjestelmällisesti maalittamaan jotakin tutkijaa vain siksi kun ei hänen tutkimuksensa tulokset vain ole yhteensopivat oman tunkkaisen propagandan kanssa.

    Visakallo Visakallo 2.5.2025, 21:27

    Elämme jälleen yhden aikakauden loppukouristusten aikaa. Tässä ajassa on nyt jotain samankaltaista kuin silloin 70-luvulla taistolaisajan loppusuoralla, jolloin Yleisradio normalisoitiin pois Reporadion aikakaudesta.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Reporadio

    PenttiAKHakkinen 2.5.2025, 21:28

    Reimalle täytyy myöntää, että en ole tutustunut näiden keihäänheittäjien ulosantiin.

    Panu Halme ja Sampo Soimakallio saavat usein esittää varsinkin ylellä täysin löperöjä mielipiteitään.
    Panu Halme ei näytä ymmärtävän metsän nielun matematiikkaa.
    Sampo Soimakallio on erityisesti kunnostautunut nieluvajeteorian tutkimuksessa. Nieluvajeteorian pääolettamia on, että metsässä on nielu. Kun alkuolettama on väärä niin loppupäätelmätkin ovat mitä sattuu. Vähän kuin nollalla jakaisi.

    Loppupäätelmäni Reiman kommentista on, että ei ole huomauttamista Halmeen väitteistä. Sinänsä outoa, että Reima vetoaa tieteellisiin tutkimuksiin. Yo kirjoitusten laatijat olivat myös tutustuneet metsien kasvudynamiikkaa. Heidän tieteellinen näkemyksensä ei näyttänyt olevan yhteensopiva Panu Halmeen tunkkaisen propagandan kanssa.

    Kurki Kurki 2.5.2025, 21:33

    Kirjailija ja luonnonsuojelija Juha Kauppinen sanoo, että olisi toki hyvä, että meillä olisi sellainen ikoninen hahmo kuin Tero Pitkämäki, joka puhuisi paikkansa pitäviä asioita metsistä.

    https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000011175766.html

    Huvittavaa tuossa hyökkäyksessä keihämiehiä vastaan on vastaukset heidän epämääräisiin metsäheittoihin. Mitä maapohjanielujen asiantuntijoita Panu Halme ja Sampo Soimakallio ovat?

    Onko olemmassa tutkimuksia luonnontilaisten metsien maapohjan hiilen suuruudesta verrattuna talousmetsiin? Ainakin kasvavat huonommin kuin talousmetsät ja samat puut sitten karikkeilla lehdillä ja neulasilla sitä hiiltä maapohjaan kerryttävät vuosisatoja, mutta talousmetsissä hakkuissa karikkeiden lisäksi tulee 10..15 vuoden välein hiiliryöppy kannoista ja juurista, jota luonnon metsiin ei tule.

    Juontaja Vettanen sanoo, että Suomen metsissä on n.900 (oikea 833) uhanalaista lajia ja 90 lajia on kadonnut ja 2000-luvulla metsälajien uhanalaisuus on lisääntynyt ja että Töyhtötiainen ja Helmipöllö ovat uhanalaistuneet, jotka olivat yleisiä 20 vuotta sitten.

    – yhtään metsälajia metsätalouden vuoksi ei Suomesta ole hävinnyt 50 vuoteen, joten ei ole mitään järkeä ottaaa asiaa edes esille

    – metsälajien uhanalaisuus ei Punaisen kirjan 2019 mukaan ole lisääntynyt vaan pysynyt ennallaan 9%:ssa 2000-luvulla

    – Töyhtötiaiselle laji.fi määrittelee elinympäristöksi ”kuivahkot ja sitä karummat kankaat” ja ”rämeet”, mutta uhanalaisuus onkin sitten yllätys yllätys ”vanhojen metsien puute”ja lisäksi lintu näkyy menestyvän Etelä-Ruotsin ja Keski-Euroopan ”petoaukeilla” paremmin eli ilmastolla on myös merkitystä

    – Helmipöllö ei edes ole uhanalainen, vaan silmällä pidettävä ja sen parhaat esiintymisalueet näkyy olevan Suomessa Pohjamnaan peltoaukeilla rannikolla ja varsinkin Kokkolan kaupungissa, mutta uhanalaisuus Helmipöllölle tulee kuitenkin metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä

     

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 2.5.2025, 21:34

    >Metsäkeskuksen vuosina 2019–2020 ­tekemän selvityksen mukaan 60 prosenttia ensiharvennushakkuista rikkoi metsälakia.

    ”Metsäkoneen kuljettajat ovat ammattilaisia, jotka tietävät tuollaisessa tilanteessa tekevänsä laittoman isoja harvennuksia.” Panu Halme Seurassa 13.2.2023

    https://www.hs.fi/talous/art-2000009634577.html
    Metsäkeskus tunnustaa: Kohutussa metsäraportissa oli vakavia virheitä” 5.6.2023 eli metsäkeskus oli mitannut metsät todellista harvemmiksi

    Luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme on varoittanut liian suurista metsien hakkuista jo vuosia. ”Hän on yksi tutkijoista, jotka tekivät aiheesta julkilausuman neljä vuotta sitten. Joulun alla varoitukset todistettiin oikeiksi. Luonnonvarakeskus julkaisi silloin tutkimuksen, jossa se kertoi Suomen hiilinielujen romahtamisesta. Suomen maankäyttö muuttui vuonna 2021 ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästölähteeksi.”

    Tässäkin kun saadaan uusi hiilidioksidisatelliitti niin katotaan onko näin. Nasan satelliitti ja ilmatieteen laitoshan ei ollut samaamieltä.

    ”Metsätaloutemme kärsisi myös, jos esimerkiksi mykoritsasienet vähenisivät. Ympäristöön päästämiemme kemikaalien vaikutusta niihin ei tiedetä.” Erkki lähdehän ennusti jo aikanaan Suomen metsien tuhoutuvan. Typpilaskeumat voivat tuhota mykorritsasieniä mutta vaikutus voi olla  vissiin vain ihan piipun vieressä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.5.2025, 22:06

    Kyllä metsätalous yleensä pienentää metsien hiilivaroja, mutta toisaalta metsien melko intensiivinen käyttö (nopea hiilen kierto) voi silti kannattaa paremmin kuin fossiilisten pössyttely ilmakehään (hidas hiilen kierto), ja kun huomioidaan myös taloushyödyt.

    Asiat riitelevät, ei ihmiset, olisi hyvä ohje. Repivä keskustelu vie huonommin eteenpäin kohti konsensusta.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 2.5.2025, 23:01

    Metsien kasvu tuplaantui 90 vuodessa – mitkä olivat kasvun tekijät?

    Ennenkuin Suomessa ojitettiin, kasvoi täällä 46miljoonaa kuutiota ja täläpäivänä 107miljoonaa kuutiota. Kasvu sitoo hiilidioksidia ja käyttö luo kasvua kun harvennetaan ja uudistetaan yhä paremmilla taimilla oikeisiin tiheyksiin. Nyt ollaan saatu valtava nielu ja varasto aikaiseksi.

    Nyt pitäs sitten alkaa tukkia ojia ja siirtyä takaisin poimintahakkuisiin ja epämääräisiin tiheyksiin ja kasvuihin. Lannoitteet ja jalostus vedetään viemäristä. Päästäänkö vuotuisessa kasvussa takaisin 46miljoonaan?

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 560)
1 2 3 … 30 31 32 … 54 55 56