Keskustelut Luonto Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 322)
  • Median metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Ennenkuin Suomessa ojitettiin, kasvoi täällä 46miljoonaa kuutiota ja täläpäivänä 107miljoonaa kuutiota. Kasvu sitoo hiilidioksidia ja käyttö luo kasvua kun harvennetaan ja uudistetaan yhä paremmilla taimilla oikeisiin tiheyksiin. Nyt ollaan saatu valtava nielu ja varasto aikaiseksi.

    Nyt pitäs sitten alkaa tukkia ojia ja siirtyä takaisin poimintahakkuisiin ja epämääräisiin tiheyksiin ja kasvuihin. Lannoitteet ja jalostus vedetään viemäristä. Päästäänkö vuotuisessa kasvussa takaisin 46miljoonaan?

    Rane2

    Jos termi ”luonnonsuojelubiologia” kuulostaa tutulta niin se on johdettu 30-luvulla neuvostoliitossa syntyneestä ”sosialistisesta realismista” jossa tarkoitus oli edistää sosialismin ja kommunismin päämääriä taiteessa jossa tyyli oli realistinen mutta sisältö sosialistinen.

    Luonnonsuojelubiologiassa tyyli on ikäänkuin tieteellinen mutta sisältö luonnonsuojelua edistävä.Tämä ”luonnonsuojelullinen realismi” on levinnyt Jyväskylän yliopistosta taiteisiinkin.Esimerkiksi taideprojektien suuri rahoittaja Koneen säätiö myöntää metsäaiheissa rahoitusta vain luonnonsuojeluaatetta edistäville hankkeille. Mikä on luonnollista koska Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho vaikuttaa Koneen säätiön hallinnossa.

    Sosialistinen realismi – Wikipedia

    Rane2

    Ehkä tulevaisuudessa näin kuvataan taiteessa ”Elokapina lähdössä metsäsotiin”? Maon rintakuvan tilalle vaan Kotiaho…

    Statue outside Mao’s Mausoleum, Beijing, China 2 – Sosialistinen realismi – Wikipedia

    Visakallo Visakallo

    Onhan tämä kieltämättä ollut melkoinen aikakausi. Yli satavuotinen, maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisen tarkka ja monipuolinen metsien mittaus- ja tutkimusaineisto sysättiin syrjään, ja otettiin  esikuvaksi Lähteen uskomushoito-opit, ja nyttemmin vielä Kotiahon teesit. Taistolaisuus, Lädeläisyys, Kotiaholaisuus, – mitä seuraavaksi?

    Jovain Jovain

    Se on helppo kuitata tietty metsänhoidon ylimenokausi vaikka vanhoilla uskomushoidoilla. Samaan hegenvetoon on todettava, olikohan aihetta? Ylilyöntejä metsänhoidossa tapahtuu aika-ajoin ja voihan se olla, että siihen vaiheeseen ollaan ajautumassa tällä hetkellä. Metsänhoito vapautettiin.  Aikoinaan liiallinen harsinta kieltämällä ja metsänhoitoa tehostamalla, päästiin helposti tuplatuottoihin ja moninkertaisiin tuottoihin. Mutta voi olla myös, että liiallinen metsänhoidon vapauttaminen ei ole ollut hyväksi, ollaan palaamassa entiseen?

    MaalaisSeppo

    AR:ää komppaan. Jotenkin tuntuu kornilta, että kun metsäala on tuplannut metsien kasvun, niin nyt muut tahot pyrkivät omimaan nämä saavutukset muuhun käyttöön. Onneksi on omaisuuden suoja. Pidetään puusto ja sen kasvu tiukasti omissa käsissämme. Näin varmistamme puuston kasvun ja hyödyt myös niile, jotka nyt havittelevat metsistä pikavoittoa hiiliongelmaansa.

    Kurki Kurki

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/uusi-sahalinja-kasvatti-kuhmo-oyn-liikevaihtoa/#5dfaa1a5

    Linkistä toimitusjohtaja Tommi Ruha      :”Raaka-aineen hinnannousulle ei ole minkäänlaista varaa, vaan hinnasta tulisi saada kymmenen prosenttia pois, jotta tähän toimintaan tulisi jotain järkeä.”

    Totta ettei puun hinta voi olla ainakaan kilpailijamaita korkeampi, kun vähennetään tuotantopaikan etäisyyden aiheuttamat kustannukset keskuksiin.

    Tämä Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin julkinen painostus hakkuiden vähentämiseksi vielä nostaa hintoja entisestään.

    Paneelit toimivat Putinin sodan tukemiseksi kuten Venäjän hyödylliset idiootit konsanaan. Hybridin kaksoisvaikutuksen vetonaula ilmasto tässä on se hyvä osa, jolla kansanjoukot houkutellaan mukaan kannattamaan hakkuiden vähentämistä, jonka seurauksena tulee se varsinainen hybridin toinen osa Venäjän tavoite aiheuttaa  Suomen taloudelle vaikeuksia, joka taas vähentää Suomen mahdollisuuksia auttaa Ukrainaa sodassa ja samalla auttaakin Venäjää.

    Tällaisia muita Venäjän hybridivaikutuksien vetonauloja ovat olleet pakolaisten auttaminen ja pakankorotukset. Kukapa ei pakolaisia hauaisi auttaa ja kenelleppä ei palkankorotukset kelpaisi.

    Venäjä niitä on sitten hyväuskoisille maille tarjonnut siinä määrin, että on syntynyt venäjämielisiä puolueita vastustamaan maahanmuuttoa, jotka hajoittavat maita ja Euroopan Unionia.

    Neuvostoliiton Suomen suurlähttiläs Aleksi Beljakov neuvoi suomalaisille ay-liikkeille, miten kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla saavutetaan ay-liikkeen tavoite sosialistinen Suomi, sabotoimalla kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla Suomen taloutta, joka aiheuttaa viennin hintakilpailykyvöttömyyden ja sitä kautta työttömyyttä ja palkkaiflaatiota, jotta saadaan vallankumoukselle otollinen tilanne.

     

    Nostokoukku

    Kurjelta on jäänyt levy päälle. Suosittelen lukemaan Matti Pohjolan kirjan Tehoton pääoma. Siinä hän ihmettelee miksi Suomen talous pelastettiin ennen kerta toisensa jälkeen palkkoja alentamalla. Sitähän devalvaatio aikoinaan tarkoitti. Työntekijöiden ostovoimaa alennettiin, vientiteollisuutta hellittiin.

    Nordea Corporate: tammikuu 2024. Suomen talouden ongelmat johtuvat osin uudistumattomasta teollisuudesta. Tuottamattotanta tuotantoa on pysynyt tuotannossa. Siihen niitä ovat auttaneet matala korkotaso ja heikko palkkakehitys. Ne ovat estäneet ns. luovan tuhon, jolloin tuottamattomat olisivat korvautuneet tuottavimmilla.

    Nokia veti hetkellisesti Suomen talouden tuottavuuden Ruotsin rinnalle. Olisikohan Nokiasta tullut se Nokia, jos se olisi pitäytynyt kumikenkienvalmistajana ja jatkanut työntekijöiden työpäivää 12 tuntiseksi ja puolittanut palkat? Tuskimpa

    Pienemmässä mittakaavassa: Olisikohan Visa saavuttanut nykyisen elintasonsa pitäytymällä kynsin hampain kiinni maidontuotannossa, investoinut siihen, lisännyt työmääräänsä ja samanaikaisesti laskenut tulotasoaan. Hän toteutti navetassaan ” luovan tuhon”, siirsi työmääräänsä ja investointinsa tuottavampaan työhön. En tiedä, mutta arvelen näin käyneen.

    Rane2

    ”Siinä hän ihmettelee miksi Suomen talous pelastettiin ennen kerta toisensa jälkeen palkkoja alentamalla. Sitähän devalvaatio aikoinaan tarkoitti.”

    Valuutta devalvoitiin siksi että palkkoja ei pystytty alentamaan.Samalla tuontitavaroiden hintataso nousi jolloin niiden kysyntä laski jolloin vaihtotaseen vaje korjaantui.Elintaso ei noussut korkeammaksi kuin on oikeasti resursseja.

    Euro-alueeseen liittymisen yhteydessä kyseltiin millä konstilla taloutta korjataan kun ei voi enää devalvoida.(Palkkojen alentamiseen pystyi vain Sipilä ja senkin AY-pomot irtisanoivat kun Sipilä lähti politiikasta) Lipposen-Niinistön hallitus vakuutti että konstit kyllä keksitään.Vielä niitä konsteja ei ole löytynyt jos valtion velkakehitystä (=velaksi elämisen) tarkastelee…

    MaalaisSeppo

    Ei oikein selviä, mitä Nostokoukku yrittää sanoa Suomen metsäpolitiikasta. Voisiko selventää, että maalaisjärjelläkin ymmärtäisi.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 322)