Keskustelut Puukauppa Metsä Group on päättänyt rakentaa uuden biotuotetehtaan Kemiin

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 219)
  • Puuki

    Kyllä mänty pitää kasvattaa edelleen tiheänä, jotta tukkien sisälle jäävät oksat eivät ole liian paksuja.

    Noinhan se on . Mutta mitä lisäarvoa mo saa nykyään ohutoksasista tyvitukeista ?  Max. tuore oksa on yleensä 6 cm . Kuivaoksa 3 cm.  Jos pysyy rajojen alla , niin sama kantohinta  vaikka loppuarvo tuoteessa ero voi olla ~ 3-4 kertainen A1 ja C-luokan tukin välillä.

    Timppa

    Me emme tiedä tulevaisuuden laatuvaatimuksia.  Voi olla, että tarve saada kuitua lisää muuttaa männyn laatuvaatimuksia kireämmiksi.

    En kyllä ymmärrä tuota kuitupuun kasvatuksen  vieroksumista taloudelliseltakaan kannalta.  Tiheässä kasvatetuissa taimikoissa perkaustarve on pienempi ja näkemäraivauksia ei yleensä tarvita.   Kuitupuusta saa myyntituloa.  Jos sitä vastoin kasvattaa harvasssa, niin joutuu maksamaan lisäperkauksista.

    Esimerkiksi 2018 markkina oli sellainen, että saimme ensiharvennuspuusta päätehakkuuhinnan.

    Panu Panu

    4cm näyttää olevan kuiva oksa tuoreessa tarjouksessa. Kyllähän männyn oksa helposti kasvaa yli tuon ja tyvitukkiin voi jäädä paksu kuiva oksa törröttämään ja viemään muuten hyvän tukin kuituosastoon.

    mehtäukko

    Ranen kysymys ”vähemmän vai halvemmalla” ei nyt roikota oikein minkään asian aiheessa ??

     

    Puuki

    Paras tuotto /kiertoaika on saatu havupuutaimikon ollessa n. 1300-1500 kpl/ha tiheydessä koska järeytyminen on nopeampaa kuin suositusten mukaisessa tiheydessä ennen ensiharvennusta. Korkojen ottaminen mukaan kannattavuuden arvioinnissa lisää aloituskulujen merkitystä.  Osin luontaisesti syntynyt taimikko vähentää uudistuskuluja . Jos tarvittavien  tukkipuuaihioiden määrä tulee täyteen vähemmillä jalostetuilla taimilla, niin kiertoajan tuotto paranee.  Kylvökohteilla ei sillä ole niin paljon  merkitystä kuin istutuskohteilla. Kuitupuiksi käy eh:ssa  luontaisesti syntyneet kaikki pääpuulajien puut  .

    Riippuu mm. kasvupaikasta ( tiheyden lisäksi ) miten paksuksi oksat kasvaa . Jos taimikon tiheys on yli 1000 kpl/ha, ei oksapaksuus vielä ylitä max-oksan paksuutta ainakaan tuoretta kangasta karummilla kasvupaikoilla.   Jalostetut männyt on vähän ohutoksaisempia ja oksakulmaltaan parempia kuin luonnon männyt.

    mettämiäs

    ”Mtk:n ukkeli yllytti maksimoimaan tuloja, kuluista ei niinkään väliä. Onneton neuvo jolla ei pitkälle pötkitä millään rintamalla.”

    Joo, tämä MTK:n ukkeli puhui siitä, että myynnit kannattaa kilpailuttaa, mutta esim. mh-palvelujen ostoa ei kannata (eli ne kannattaa ostaa ilman kilpailutusta suoraan mhy:ltä). Säästetyistä euroista ei ole häneen mukaansa niin väliä juu; tällaista toimintaa sanottiin ennen vanhaan huijaukseksi…

    Visakallo Visakallo

    Sopiiko tämä tuotanto ympäristöjärjestöille ja vihreille, vai onko kaikki tehtaat pahasta:

    https://yle.fi/uutiset/3-11809463?origin=rss

     

    Puuki

    Sellun keiton sivuvirrasta saadusta biokomposiitista tehdään  muovia korvaavia tuotteita , mm. mukeja jotka  ei ole kertakäyttöisiä vaikka ovatkin kevyitä ja käyttökelpoisia korvaamaan muovista tehtyjä . Kotimainen Akvila valmistaa niitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Visakallon linkki kertoo Spinnovasta. Logistiikka ei ole vielä ihan huippua: sellu tuodaan Brasiliasta, kuitu tehdään Jyväskylässä, viedään takaisin ulkomaille kehrättäväksi ja kudottavaksi, sitten viedään ehkä Pakistaniin jossa ommellaan vaatteita. Kuljetetaan sitten H&M:n liikkeisiin tai verkkokaupan varastoon, josta jakelu asiakkaille ympäri maailmaa. Se on varma, että kuljetusfirmat ja pakkausmateriaalien valmistajat tässä härdellissä ainakin tekevät voittoa.

    Jospa Jyväskylän tehdas alkaa jossain vaiheessa käyttää kotimaista sellua, vaikkapa Kemijärven tehtaasta tulevaa? Olisihan se hienoa jos Jyväskylässä olisi joskus semmoinen klusteri mikä oli ennen Varkaudessa: tehtaan toisesta päästä meni puuta sisään ja toisesta päästä tuli ulos Hesareita! Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaan viereen laittaisi kuitutehtaan, kehräämön, kutomon ja vaatetehtaan.

    Vaateteollisuus voisi mennä enenevässä määrin vaate tilauksesta -tyyppisiin (on demand) ratkaisuihin, eli vaatetta aletaan valmistaa vasta tilauksen tultua. Näin minimoidaan hävikki. Tuotteeseen on uhrattu jo paljon työtä ja energiaa ennen kuin se saadaan edes myytäväksi. Maailmalla on jo esimerkkejä tästä. Esimerkiksi voit tilata räätälöidyt kengät tai kirjan joka valmistetaan juuri sinulle.

    Rane

    Mehtäukko ja mehtämies siis väittävät”MTK:n ukkelin” sanoneen että ”kuluista ei  niinkään väliä.”Pitääkö paikkansa?  Sivu 6.

    METSÄNOMISTAJAT (mhy.fi)

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 219)