Keskustelut Metsänhoito ”Metsäkeskus patistaa koivun viljelyyn…”

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 61 total)
  • ”Metsäkeskus patistaa koivun viljelyyn…”

    Metsäkeskus on huolestunut kuusen viljelyn valta-asemasta, mutta jutussa ei sanallakaan mainita, mikä on aiheuttanut vallitsevan tilanteen.

    Eikö jo metsäkeskuskin voisi suoraselkäisesti tuomita pitkäaikaisen, ylikorkean hirvikannan, siitä aiheutuneen kuusen ylenmääräisen suosion istutuksissa ja esittää omasta puolestaan näkemyksensä, miten männyn ja koivun istutukset/kylvöt turvataan tässä maassa.

    Onko maassamme liian vaikutusvaltainen hirvimafia, joka kykenee polkemaan alleen metsien monimuotoisuuden asiantuntijat, uudistusaloilla vallitsevan tilanteen ja männyn ja koivun kannalta surkealta näyttävän tulevaisuuden?

  • mehänpoika

    Suden jäljeltä hyvä kannanotto. Tuo ”normaali hirvikannan taso” 20 000 ei nykyisellä pyyntilupiin perustuvalla hirvieläinten metsästyksellä toteudu. Seurueilla on siihen liikaa valtaa. Ensin laskentojen kautta ja myöhemmin pankkilupien tai metsästyksen keskeytyksen keinoin. 10 000 hirven talvikanta voisi olla toimiva kaikkien ihmisten ja kansantalouden kannalta.

    Korpituvan Taneli

    Suorittava Porras:
    ”On jo suuria alueita , joilla hirvistä ei ole haittaa .”

    Jaa, missäs sellaisia alueita on. Hirvi liikkuu niin paljon että vain koko maan hirvikannan pudottaminen siihen 20 000 auttaa. Silloinkin pitää vielä olla tarkkana ettei tihentymiä pääse muodostumaan.

    Nykyisenlainen hirvilupa on kyntensä näyttänyt, toisin sanoen niitä ei ole. Viime syksynäkin ensin anottiin lupia niukasti ja sitten jätettiin vielä niistäkin luvista osa käyttämättä. Siis hirvikantaa ei ole tarkoituskaan saada metsätalouden kannalta kestävälle tasolle.

    Vain vapaa hirvenmetsästys on apu tähän. Se ei estäisi mitenkään nykyistä seuruemetsästystä, mutta veisi metsästysseuroilta vallan säädellä hirvikantaa. Jos seurat eivät ammu tarpeeksi, metsänomistaja hankkii metsään sellaisia, jotka ampuvat.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    Tulisiko hirvien jahtaaminen jokamiehen oikeuksien piiriin ? Ellei , pyyntiluvista luopumisesta ei ole mitään hyötyä . Tällä hetkellä haitallisia hirvitiheyksiä syntyy helposti sinne , missä on syystä tai toisesta evätty mahdollisuus metsästää .

    Edelleen muistutan , että hirvilupia anotaan varsin monessa seurueessa enemmän , kun on metsästettävää (myös meillä) . Tästäkin syystä lupia jää käyttämättä. Alhainen kaatoprosentti on merkki siitä että hirvikanta on arvioitua pienempi.

    Korpituvan Taneli

    Suorittava Porras:
    ”Alhainen kaatoprosentti on merkki siitä että hirvikanta on arvioitua pienempi.”

    Ei vaan siitä, että pakastin tuli täyteen!
    Kun pyynti aloitetaan lokaluun alussa ja lopetaan ennen marraskuun loppua, eikä sinäkään aikana välttämättä käytetä kaikkia viikonloppuja, niin hirvikannan suojelua se on eikä sen todellista pienuutta.

    Meilläpäin ainakin ne hirvestykseltä kielletyt alueet ovat niin pieninä paloina ettei niistä mitään tihentymiä kerry. Jahtia toki haittaavat varmaan paljonkin.
    Olisin kyllä valmis vaikka hiukan kaventamaan omistajan valtaa näiden alueitten suhteen. Mielestäni metsänomistajan pitäisi silloin selvittää miten hän sitten itse torjuu hirvikannan liiallista kasvua.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    Tuskinpa tuo pakastinten täyttyminen estää metsästystä. Onhan niihin saatu mahtumaan jopa viisinkertainen määrä tavaraa nykytilaan verrattuna . Jos hirvistä ei näy merkkiäkään , on siellä metsässä turha notkua . Parempaakin tekemistä löytyy.

    Monilta jää huomaamatta se asia , että hirvien liikkeitä seurataan aktiivisesti myös viikolla tulevan viikonlopun jahtia varten . Mikäli havaintoja ei ole , jahtiinkaan ei ryhdytä . On parempi olla reilusti muissa hommissa , kun seisoskella turhanpanttina odottamassa jotakin , jota ei tule .

    mutta asiaan..

    Hirvet eivät ole enää merkittvä este koivun viljelylle. ”Saamattomat” metsästäjät ovat pudottaneet hirvikannan varsin lyhyessä ajassa alle puoleen pyyntilupakäytännöstä huolimatta 🙂

    kuusessa ollaan

    Meillä samanaikaisesti runsastuneiden karhuhavaintojen kanssa ovat hirvien tuhot omilla plantaaseilla selkeästi vähentyneet…

    Ainoat kärsijät ovat olleet sitten ampiaiset, eilen törmäsin tuoreesti silputtuun kuusenkantopesään parin viikon takaisella perkauskohteella, syyllinen oli ollut melkoisen suurikyntinen ja voimakas.

    jees h-valta

    Suorittava oikeassa. Tiedän paikkoja joissa oli viisinkertainen määrä arkkupakastimia. Joista sitten Tapanin myrskyn jälkeen kannettiin takametsiin aika monta sataa kiloa hirven- ja peuran lihaa eri muodoissaan. Onko tuo ollut ihan järkevää ahnehtimista on aivan oma juttunsa. Mitä tulee viikolla seurantaan sitä harrastaa meitin H-vallan seurojen osalta vain minä. Ei näy seurassa olijoita ja minä en enää viitsi infota koska kerran totesin että sille haistatettiin pitkät.
    Mutta asiaan tosiaan. Kerrankin aikuisten oikeasti suorittavan kanssa samaa mieltä. Istuttakaa metsälliset uudistukseen koivua vaan. Nykyhirvikanta ei enää sitä pahasti kyllä tuhoa. Pienet lehtien kriipimiset eivät ole tuhoa.

    Korpituvan Taneli

    Juu, tuota viikolla seuraamista ja tiedottelua olen toki tehnyt minäkin, eikä ole haistateltu.

    Oman kyläseuran toimintaan olenkin tyytyväinen, siellä saatetaan jahdata sitä viimeistä vielä Joulun välipäivinäkin. Ypäristöstä löytyy sitten seuroja jotka kertovat tekevänsä luonnonsuojelutyötä kun lopettavat leikin kesken.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla

    Suorittava: ”Hirvet eivät ole enää merkittvä este koivun viljelylle.”

    Kovin suhteellista on merkittävyyden arviointi. Koska vahingon arviointiperusteissa ensimmäinen syönti ei vättämättä ylitä ilmoituskynnystä ja omavastuu ohjaa samaan suuntaan, tilastot eivät kerro koko totuutta.

    Suorittava: ” ”Saamattomat” metsästäjät ovat pudottaneet hirvikannan varsin lyhyessä ajassa alle puoleen pyyntilupakäytännöstä huolimatta :)”

    Hymiö lienee merkkinä vitsailusta. Harmi vain, ettei tämä ole asia, jolla on sopivaa vitsailla. Metsästäjät tekivät emämunauksen 90-luvulla, jonka seurauksena hirvikanta räjähti käsiin. Vuonna 2002 saavutettiin huippu 141 000 kpl ja josta nyt on päästy LÄHES puoleen eli käytännössä samaan tasoon, jolla oltiin ennen vahinkoa. Kokonaisuudessaan näytelmää on siis jatkunut n. 20 vuotta, joten aikaansaannoksista ei minusta ole syytä elämöidä.

    mehänpoika

    Hirvikannan hoitosuunnitelmaesityksessä esitetään lisää päätäntövaltaa paikalliselle tasolle hirvikannoista päätettäessä. Siis valtiovalta haluaa vierittää vastuuta esimerkiksi hirviturmista loukkaantumisista ja metsätaimikkovahingoista paikalliselle tasolle eli metsästysseuroille.

    Paikalliselle tasolle on jo valtaa siiretty koko ajan, ja jahdit ovat joka syksy keskeytetty jossain päin valtakuntaa ennen metsästyskauden loppumista, vaikka pyyntilupia olisi paljonkin jäljellä. Sitten valitetaan kaatoprosentin jäämistä alhaiseksi.

    Ei tällaisessa tilanteessa ole otollista taimitarhojen ryhtyä lisäämään lehtipuiden tainten kasvatusta. Taimet voivat päätyä kaatopaikalle jo parin kokeiluvuoden jälkeen.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 61 total)