Keskustelut Metsänhoito ”Metsäkeskus patistaa koivun viljelyyn…”

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)
  • ”Metsäkeskus patistaa koivun viljelyyn…”

    Metsäkeskus on huolestunut kuusen viljelyn valta-asemasta, mutta jutussa ei sanallakaan mainita, mikä on aiheuttanut vallitsevan tilanteen.

    Eikö jo metsäkeskuskin voisi suoraselkäisesti tuomita pitkäaikaisen, ylikorkean hirvikannan, siitä aiheutuneen kuusen ylenmääräisen suosion istutuksissa ja esittää omasta puolestaan näkemyksensä, miten männyn ja koivun istutukset/kylvöt turvataan tässä maassa.

    Onko maassamme liian vaikutusvaltainen hirvimafia, joka kykenee polkemaan alleen metsien monimuotoisuuden asiantuntijat, uudistusaloilla vallitsevan tilanteen ja männyn ja koivun kannalta surkealta näyttävän tulevaisuuden?

  • Timppa

    Kannattaa kyllä muistaa tuo hintapolitiikkakin vaikkei hirviä olisikaan. Ei se koivun kasvatus ole mikään kummoinen bisnes ainakaan nykyisillä hinnoilla vaikka kasvu onkin kuusta nopeampaa.. Huomattava on, että tukkisaanto päätehakkuulla jää usein vain 30 %:iin oksaisuuden la lenkouden sekä suuremman läpimittavaatimuksen vuoksi. Hyvässä leimikossa tukkia voi tulla n. 50% ja huipputapauksessa 70 %. Että kyllä se kuusi nykyisin koivun peittoaa taloudellisessa mielessä..

    Kyllä mekin kasvatamme koivua vanhoilla hakamailla asutuksen liepeillä. Osin maisemasyistä. Osin myös siksi, että se pärjää paremmin heinän kanssa paikoissa, joita lehmät ovat lannoittaneet.

    jees h-valta

    Eiköhän se oksaisuus ja lenkous ole siitä samasta kiinni kuin yleensä eli kasvattajasta. Toki oksiin kokoa saadaan kun harvaan ja valoisaan istutetaan. Kas kummaa kun se ei sekana essim. muun puuston joukossa sitä ole. Pitäisikö alkaa huomioida enemmän taajassa kasvatus alkuvuosina.

    Timppa

    Niin. Enpä ole noita 100-vuotiaita koivuja alusta saakkaa kasvatellut, joten en tiedä tarkoin alkuvuosien metsäntiheyksiä. Harsintametsiä ne ovat olleet, joten metsänkasvatustavalla kyllä on vaikutusta.
    Nykyisissäkin muutaman kymmenen vuoden ikäisissä täystiheissä koivikoissa kyllä erilaista laatuongelmaa löytyy paljon enemmän kuin kuusikoissa, joten koivun keskihinnat jäävät aina todella selvästi kuusta halvemmiksi.
    Varsinaista laatukoivuahan saadaan vain kuusikon keskellä kasvaneista puista.

    jees h-valta

    Jos koivua kasvattaa sata vuotta ollaan joka tapauksessa menetetty kaikki mitä on mahdollisuus saada.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Erittäin osuva huomio tuo että taimitarhat eivät ala ottaa riskiä eli lisätä koivun taimituotantoa, ellei sille ole varmaa kysyntää. Ennakkotilaukset sitovina auttavat tässä.

    Koivun laatumaksutapa lieventää hieman kannattavuuskuilua kuuseen nähden. Kun tai jos laadukkain koivu saadaan sekapuuna kuusikosta, kannattaisi kokeilla kasvatusmallia jossa kuusi istutetaan harvaan, noin 1000 kpl/ha ja sekaan odotetaan siemensyntyinen koivu. Syntyy kyllä jos on siemenpuita ja muokkauspintaa.

    Toinen kysymys on, parantaako kuusi koivun laatua myös alikasvoksena kaksijaksoisessa kasvatuksessa?

    jees h-valta

    Pitää myös muistaa että mahdollisuus koivun hinnan pysyväisyyteen on parempi kuin kuusen ylituotantomarkkinoilla muutaman kymmenen vuoden sisään.

    mehänpoika

    Jalkaselle sitovista rauduskoivun tainten ennakkotilauksista:
    – Metsänhoitoyhdistyksiä on vielä melko paljon, samoin taimitarhoja, joten sopiminen ja sitovien sopimusten teko vie aikaa ja rahaa. Siinä voi vain käydä niin, että taimien kaatopaikalle kuskaajaksi muodostuukin taimiyrittäjän sijaan metsänomistajien oma järjestö.

    Järkevintä olisikin sopimukset rakentaa valtakunnallisella tasolla sitovasta hirvien talvikannasta. Sopijaosapuolina voisivat olla Mtk ja Suomen Riistakeskus. Silloin voisi metsänomistajille palautua jonkunlainen luottamus maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestöön.

    Voisin minäkin pyrkiä Mtk:n jäseneksi, jos hirvikannan koko sovittaisiin riittävän alhaiselle tasolle, jolloin koivuntaimien tuottaminenkaan ei olisi liian riskialtista.

    Timppa

    Toki on nuorempiakin koivuja. Varsinaiset laatutyvet (n. 200 €/m3)ovat kyllä kasvaneet 100-vuotiaissa metsissä ainakin meillä päin.

    Tuota Jesseä täytyy ihailla. Kyvyissään tai ainakin jutuissaan päihittää niin edesmenneen Kaarpaattien neron Causescun kuin Pohjois-Korean Kimit. Jessestä metsäministeri, niin mitään ei tarvitse tehdä ja rahaa vietaa ovista ja ikkunoista. Vai oliko kuitenkin niin, että Jessen metsätalous tuottaa tappiota?

    Kokeilin muuten tuota koivun kasvatusta kuusikossa ( n. 800 kpl/ha). Laadusta ei vielä tiedä. Ongelma on, että se päihittää alkuvaiheessa kuuset. Oliko pitänyt jättää harvempaan. Ehkä. silloin kuuset olisivat pärjänneet paremmin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Iso mhy voisi nytkin kerätä tiedot ja tilaukset alueen koivun tarpeesta ja tilata taimet. Kasvatusajaksi riittää vuosi.

    jees h-valta

    Noin juuri pitää toimia kuin A.J. yllä mainitsee. Näin olen itse menetellyt aina firman metsäpalvelun kanssa ja toiminut erittäin hyvin. Taimet ovat lähes päivälleen sovittuna päivänä sovitussa kohteessa. Taimitarhalle se varmin tae ettei investointi mene hukkaan.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 61)