Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Suomalainen yhteiskunta toimii luottamuksen avulla: voidaan olettaa että tukiehtoja pääosin noudatetaan, niin että ei jokaista tukikohdetta tarvitse käydä maastossa syynäämässä.
Laserkeilaus tuottaa runkoluvusta ja tiheydestä tietoa. Ehkä metsävaratiedon voisi päivittää säännöllisesti sen avulla, ja sitten lähettää hoito- tai hakkuuehdotuksia metsänomistajille. Tiedetään milloin on tehty edellinen toimenpide ja nähdään (tekoäly päättelee), että latvuspeitto on jälleen sulkeutunut, eli hoidon tai harvennuksen tarvetta on. Kuka tahansa metsäalan toimija joka on yhteistyössä ko. omistajan kanssa.
Toistan kysymyksen. Miksi on niin vaikeaa, noloa, vastenmielistä, ehkä pelottavaa mennä metsään. Kaikki pitäisi pystyä tekemään toimistolla tietokoneella, ilmakuvilla, laserkeilauksella, dronella, puhelimeen asennetuilla ohjelmilla, digihärpäkkeillä ja keinoälyllä. Ei ole ihme, jos sotkua syntyy. Onko kaikki metsäalalla jo niin kumiallergisia, että Nokian Kontiosta tulee näppylöitä. Väitän, että harjaantunutta ihmissilmää apunaan ketjussa roikkuva lovettu muovinpalaa ei voita vielä mikään. Kaippa sitä kohta aletaan metsäasioita hoitaa vasepookissa. Tulin juuri koiraa metsätieltä juoksuttamasta. Siellä vain moton lamput metsässä vilkkui. Alan kunnioittamaan kuskeja entistä enemmän. Taitavat olla kohta ainoita jotka uskaltavat metsään mennä, pimeälläkin.
Kuka sitä nyt jollain kummisaappailla. On niitä parempiakin metsäjalkineita. Mutta kyllä tulee pimeälläkin kuljettua aikä ole kyllä vastaantulijoita näkynnä. Kerran peura nousi kuusen alta tölläämään suoraan otsavaloa päin. Hiukan säikäytti kun liike oli todella nopea. Se ilmestyi siihen eteen kuin tyhjästä ja kun käänsin päätä hiukan sivuun se oli kadonnut. Mutta kotvan oltiin todella lähituntumalla jota harvoin luonnossa elukan kanssa pääsee.
A.Jalkanen. Oletko pohtinut miksi siellä metsässä ei käydä tarpeeksi. Miksi sinne eksyy yhä harvemmin toimihenkilöitä? Miksi se toimistolla sinertävää valoa hehkuvaa molokinsilmää pidetään niin kaikkivoipaisena.
Nostokoukku, ajatellaan ehkä että jalkatyö on liian kallista. Todennäköisesti sen välttäminen tulee monesti kalliimmaksi. En osaa tarkemmin analysoida. Kyllä tietokoneista, tekoälystä ja droneista yms. on toki paljon apuakin.
Toistan myös kysymyksen: jos myhistys vekslaa valtakirjoilla leimikoita, kyllä sille kuuluu valmistella ne paketiksi. Ja loppuun asti. Mo:lle kuuluu pitää rajalinjat auki ja metsätiet kunnossa. Tietysti sekin, että kaupattavassa kuviossa löytyy sitä puuta ja sinne päin mitä esitetään.
Metsänomistajan ei tarvitse rajalinjoista kyllä nykyään liiemmin murehtia. Kyllä gepsit ne aika tarkkaan näyttää. Jos ostaja vielä vaivautuu käydä nauhoittamassa niin tietty parempi. Myös metsätien kunnostukseen kuuluu puun ostajan osallistua. Kohtuusummalla tietenkin. Ei mitään peruskunnostusta.
Jeezzillä on taas takaperoiset käsitteet, mutta olkoot. Ei ole eka kerta. Oletko edes nähnyt moton gps-näyttöä? Kun moto etenee harvennuksella rajasta n. 10m leimikon puolella, ei mikään fakiiri voi sieltä varmistaa kummalle tukkoisen rajan lähipuut kuuluu. Ja kun näin on, ohje on jättää riittävä kaistale käsittelemättä. Laiminlyönti jää mo:n vahingoksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 1,908)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.