Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Profi näkyy painavan alkaen 12,5t. Vähän kapeampi kuin em.koneet. Komatsun pienin ajokone olisi aika näpäkkä harvennuksille. Mutta kuten olemme oppineet, ei Suomen urakoitsijat pysty samaan kuin Ruotsissa, eli tekemään hyviä urakkasopimuksia jotka mahdollistaisi työhön sopivat koneet. Kai joku kuitenkin jossain pärjää noilla pienilläkin koneilla kun niitä kuitenkin tehdään. Ja edelleenkin ihmettelen tuota pelkoa jos urat jäävät alle 4m ensiharvennuksella. Tuskin aina ura menee ylileveäksi 2. harvennuksella jos jonkun puun joutuukin poistamaan, vieläpä parempaan hintaan. Ja sen 2.harvennuksenkin pystyy tekemään sillä samalla vähän pienemmällä koneella,kuin ensimmäisenkin, kokeiltu on. Pitää ihan katsoa huomenna metsässä miten tasaisissa riveissä ne puut ovat, onko tosiaan urat aina 2/4/6m jaollisia. Veikkaan ettei ole.
Se, että EH:ssa tehdään pienellä koneella kapeat urat nähdään usein ongelmana, koska ura levenee seuraavassa harvennuksessa isommalla koneella. Miksi se olisi ongelma? Joka hakkuussa tehdään sen kokoiset urat kuin tarvitsee ja tässä tapauksessa ne puut jotka olisi poistettu EH:ssa poistetaankin nyt paljon isompina todennäköisesti tukkipuina. Viimeisen harvennuksen jälkeen puiden tulee joka tapauksessa olla niin harvassa, että koneella mahtuu ajamaan ihan mistä vaan.
Panun teoria ei toimi käytännössä muutoin kuin, että eh:ssa vehkeiden on oltava niin kapoisia että vain yhden puun poistolla urasta tulee 4 – 4,5 metrin levyinen toisessa harvennuksessa.
Kun kehutaan esim. pikku Sampon ~~3 metrin uran luikkua ja tasaisen latvuskerroksen ihanuutta, sen seurauksena toisen harvennuksen ura leviää väkisin 4,5 :stä jopa kuuteen metriin.
”että koneella mahtuu ajamaan ihan mistä vaan.” on aivan väärä luulo, sillä ei puitten väleissä koneet luikertele kuin mato !! Maastonmuotojen takiakin ja varastopaikan sijainnin suhteen uria ei voi tehdä miten sattuu.
Se on tutkittu juttu, että eh,ssa urien leveydellä on merkitystä ja sen jälkee puut on jo keskimäärin niin kaukana toisisttaan, että urien paikalla ei ole väliä.
minkähän takia sitä toista harvennusta ei voi tehdä sillä samalla eh koneella ovat täysin riittäviä niihin ja sitten päätehakkuu isolla .mahtaako olla niin ,että koneyrittäjillä ei ole riittävästi niitä pienempiä koneita ?pieleen menee harvennukset tällä tavalla .
Kuin moni ”tutkittu juttu” teoriassa ei toimikaan käytännössä?! Niitä on lukemattomia joita on vedettykin vessanpöntöstä alas, alkaen vaikka koivuvihasta,räkämännikköjen pakkoviljelystä tai jk:sta. Yliopistojen valmistuneet metsänhoitajat tai tohtorit kun ajautuvat luontomafian leipiin, moni asia muuttuu nupissa päälaelleen vaikka opit ovat olleet samat. Se niitten teoreettisten tutkimusten merkityksestä.
”minkähän takia” ,-edelleen ? Kustannus-ja tuottokysymys. Tälläkin foorumilla on esitetty useasti vuodesta toiseen onnistuneesti toteutettuja eh:a yleisketjuilla. Toitottelu ”pieleen menee” ei kuvasta oikein todellisuuden hahmotusta?
Ajourien vaikutuksista löytyy asiatietoa esim. <Folia Forestalia 765 s. 36. Ja Isomäki A. -94 ajoura leveyden määritys. MEtLan tiedonantoja 501. s. 66.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.