Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Tuosta pystykarsinnasta ja sen höynäytyksestä ei ole ollutkaan kummoista rutua. Kuuluu sikäli aiheeseen, että siinä(kin) metsäkeskus kunnostautui aikoinaan höynäyttämään ukot oksien sahauksiin.Pöytäkirjat laativat homehtumaan ja ei niitä kukaan ole sen jälkeen kysellytkään.
Kuulin yli 30 vuotta sitten termin ”petoskarsinta”. Taisi useimmissa tapauksissa olla kyse siitä ,että saatiin tyrkyllä olevat tukieurot nautittua.
Omalle kohdalle sattui pari erilaista käytäntöä. Mhy oli masinoinut pystykarsinnan kohteelle , jossa ei ollut ainuttakaan runkomuodoltaan tukiksi kelpaavaa runkoa. Kaikki oli kuitenkin karsittu ja metsässä kasvoi tiheä kolmemetrinen kuusialuskasvos vielä silloinkin ,kun menin enskaa hakkaamaan. Piti olla raivattu ,mutta raivaaja oli sorkkimut poikki vain läpimitaltaan alle 4 senttiset kuusenturrit ja niistäkin vain joka toisen. Taru ei kerro ,joutuiko paikkaamaan jälkiään hakkuun jälkeen. Kemerakelpoinen se ei liiallisen risukon takia varmasti vielä ollut. Kemerallahan tuohon aikaan ennakkoraivaus rahoitettiin tai ainakin nostettiin tuet.
70- luvulla yhtiötkin pystykarsivat männiköitään ja merkkasivat rungot valkeilla täplillä. Jälki oli laadukasta . Kuitenkin nyttemmin avohakattujen aikanaan pystykarsittujen kohteiden laaturungot ovat päätyneet kesähakkuissa sellukattilaan. Nostakoon käden ylös ,jolle on maksettu laatulisää pystykarsituista rungoista.
Toiminnallahan koetettiin epätoivoisesti paikata aiemmin tehtyä virhettä: avojuurimäntyjä pakotettiin istuttamaan kaikenlaisille kasvupaikoille. Sitä töplöstä ei kukaan ole myöntänyt.
Ajatella, millaiset rauduskoivikot humisisivat, jos edeltävä koivuviha ei olisi silloin sumentanut ”virallista metsänhoitoa”?!
Se virhe ainakin tehtiin pystykarsinnassa, että tukihuumassa hinkattiin täysistä susimänniköistäkin oksia alas. Niistä ei tule muuta kuin hyviä puuhevosen persreikiä. Huippulaatuisen männikön laadun lisääjänä saattoi tulla hyviäkin runkoja.
En tiedä mitä tarkoittaa ohjeistaminen mutta pystykarsittiin kyllä kesällä ja syksyllä..
Syyshaavakka iskee mäntyyn, jos puu karsitaan syksyllä
Hesarissa julkaistu
Mannila Johanna
3.2.1991 2:00
Männyn pystykarsinta on yleistynyt koko 1980-luvun ajan, jotta saataisiin kunnon sahatavaraa. Tammisaaren seudulla kuusi vuotta sitten pilalle karsitut männiköt herättivät tutkijat ja viranomaiset miettimään oikeaa karsinta-aikaa.
Myöhäissyksyllä karsittuihin mäntyihin iskee helposti syyshaavakka-niminen sieni, joka tekee männyn runkoon kuolion kaltaisen koron. Korojen turmelema puu ei kelpaa sahoille.
Metsäpatologi Antti Uotilalle, 32, Tammisaaren tuho merkitsi tutkimusaiheen vaihtoa. Tuttu versosyöpä oli vaihdettava tuntemattomaan syyshaavakkaan, jos mieli jatkaa tutkijana.
Tutkimustyön aikana Uotila on karsinut neljällä paikkakunnalla sijainneita mäntyjä 16 eri ajankohtana ja ruiskuttanut kukkasumuttimella sienen itiöitä puun haavoihin. 1200 koepuuta kasvoivat Tenholassa, Padasjoella, Vilppulassa ja Rovaniemellä.
Eipä ole huolta miten pystykarsinnan hyödyt realisoituvat, ainoa karsittu kuvio, rauduskoivikko, menee voimalinjan alle keskenkasvuisena… Jos otsikon aiheeseen vielä palataan, hiihdeltiin eilen pieni lenkki metsiä pitkin. Ulkoilureitin vierellä oli ”virman” metsässä tehty enskaa oikein mallisuorituksena . Ei näköjään onnistu suurilla toimijoillakaan aina nappiin. Kapeimman portin kohdalta mittasin uran, 7m. Muualla sitten jopa 10m. Risteys tähän uraan tehty 45 asteen kulmassa ja levitetty niin että joka suunnasta pystyy kääntymään millä vaan koneella vaikka silmät kiinni. Syntynyt pienaukko n.15-20 metriä, keskellä yksi koivu liikenteenjakajana. Urien väli olikin sitten melkein koskematta, mutta runkoluku silti varmaan ihan oikea urat huomioiden. Yritin laittaa kuvia tuonne kuvien puolelle, mutta ei taida toimia vieläkään.
Tuossa seurasin pari vuotta sitten kun yhtiö hakkasi omalla maallaan, ennakkoraiattu taisi olla ns liian tiheänä kasvatettu kuusikko, ensiharvennus ikä yli 40 vuotta, isot oli kasat, mutta … en ole mitannut pohjapinta-alaa en ole mitannut runkolukua mutta ei ollut mennyt liian harvaksi tieltä katsottuna todellakaan. Eikä tullut tuulenkaatoja… kilometin parin päässä männikössä tainnut tulla tuulikaatoja vastaavanikäiseen männikköön jo pari kertaa korjattavaksi…. onkohan se niin että mennään ikäänkuin kalenterin mukaan järven jäälle että joskus oppovvaa joskus selviää kuivin jaloin, aatoksin
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,201 - 1,210 (kaikkiaan 1,908)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.