› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäklusteri ei nouse, jos kokonaisuus ei ole hallinnassa!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 10 11 12

  • Metsäklusteri ei nouse, jos kokonaisuus ei ole hallinnassa!

    Sent on: 26.3.2016, 11:42

    Menestystä metsistä
    Suomet metsät ovat olleet maamme talouselämässä ja vientikaupassa aina tervanpolton päivistä alkaen ja edelleen koko sotienjälkeisen ajan keskeisessä roolissa. Metalli- ja elektroniikkateollisuus ovat sen asemaa ajoittain horjuttaneet, mutta siitäkin huolimatta olemme jälleen palanneet metsäteollisuutemme suhteen uusien jopa ennen kokemattomien investointien aikaan ja kasvun odotusten äärelle.
    Metsätalous on siitä poikkeuksellinen tuotannon ala, että siinä tuotantokoneisto – metsät – ovat jo valmiina olemassa. Vuosikymmeniä jatkuneen metsänhoitoaatteen ja -valistuksen ansiosta metsämme kasvavat nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Puuraaka-aineesta ei ainakaan toistaiseksi ole kasvullisessa mielessä pulaa.
    Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma vuosille 2016–2020 on valmistunut. Sen valmistelun on myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus saanut tiedoksi. Koko biometsätalousklusterin kannalta katsottuna elämme käänteentekeviä ratkaisun vuosia.
    Puun käyttömahdollisuuksien kasvun myötä hakkuumääriä pyritään nostamaan suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle vuoteen 2020 mennessä. Päämäärä on kunnianhimoinen, mutta ehdottoman oikea.
    Tavoitteeseen pääsy edellyttää ensinnäkin sitä, että tieverkosto ja varastointipaikat saadaan vastaamaan niin nykyisen kuin tulevan puunkäytön tarpeita, kuljetuksellisten pullonkaulojen paikallistamista ja ratkaisuja niiden poistamiseksi ja terminaalitarpeiden kartoittamista sekä yleistä tienhoidon tason nostamista.
    Metsänomistajan kannalta ratkaisevaa on tavoite tukea yrittäjäpohjaista aktiivimetsänomistusta. Metsätilojen pirstoutumista pitäisi ehkäistä ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia edistää. Myös metsätilusjärjestelyt ovat toimenpidelistalla.

    Tekijä
    MetsäKortesalmi MetsäKortesalmi
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • MetsäKortesalmi MetsäKortesalmi 26.3.2016, 11:43

    Jotta puu saadaan huilaamaan, edellyttää se puuntuotannon rästien purkamista ja siirtymistä metsänhoidollisesti oikea-aikaiseen toimintakulttuuriin. Nämä toimenpiteet taas johtavat automaattisesti ja absoluuttisen varmasti siihen, että metsien kasvu ja erityisesti arvokasvu ampaisee jälleen aivan ennen kokemattoman uusiin ulottuvuuksiin.
    Kokonaisuuden kannalta keskeistä on saada puun käyttöä lisätyksi. Uudet puunkäyttömuodot on saatava mukaan, samoin kaikkien puutavaralajien ja -jakeiden hyödyntäminen on nostettava huippuunsa. Keskeisessä asemassa on jatkojalostajien puusta maksukyky, mikä pitää saada nostetuksi optimitasoon.
    Kun kaikille puutavaralajeille löytyy oikea ja riittävä hinta, poistuu myös puunmyynnin panttauksen suma kertaheitolla. Euro on paras konsultti tässäkin.
    Metsätalous on siinä mielessä mielekäs ala, että pääosa toiminnan myönteisistä sivuvaikutuksista ja valtaosa kantorahatuloista jäävät pääosin maakuntiin pyörimään, millä on selvä piristysruiske aluetalouksiin.
    Tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi kokonaishallintaa, myös sitä, että maakunnallista metsäohjelmaa tukemaan lähdetään toden teolla jokaisessa peruskunnassa. Se vaatii kumppanikseen kunnallisia metsätyöryhmiä ja paikallisia metsäohjelmia. Yksinomaan millään maakunnan mahtikäskyllä ei tätä savottaa tulla kunnialla loppuun saattamaan!

    Joukamo Kortesalmi
    maakuntavaltuuston 3. varapuheenjohtaja
    Pohjois-Pohjanmaan energia-alan
    neuvottelukunnan jäsen
    merkittävä metsänomistaja

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 26.3.2016, 12:19

    ”Keskeisessä asemassa on jatkojalostajien puusta maksukyky, mikä pitää saada nostetuksi optimitasoon.
    Kun kaikille puutavaralajeille löytyy oikea ja riittävä hinta, poistuu myös puunmyynnin panttauksen suma kertaheitolla.”

    Meillä on 25-30% metsänomistajia, joilta ei ole tullu 30 vuoteen metsänkäyttöilmoitusta ja 5 miljoonaa hehtaaria. Toisella puolella on aktiivimetsänomistajia, joilla ei ole jäänyt hakkumahdollisuuksien lisäämistä. Kaikki on hakattu hinnasta huolimatta ja toisiin mitkään hintapiikitkään ei ole vaikuttanut mitenkään. Näiden MTK:laisten linjaa myötäilevien kannattaisi itse alkaa hahmottamaan kokonaisuutta. Lisäksi minä en hyväksy nyt tehtyä 13miljoonan euron leikkausta aktiivimetsänomistajilta ja jakamista sukupolvenvaihdosten tukemiseksi.

    Kun kestävät hakkuumahdollisuudet ovat 85-90miljoonaa kuutiota vuodessa niin näillä tulevilla investoinneilla ollaan siinä. Jari Hynynen on laskenut, että 100 miljoonan vuosittaiseen hakkuumäärään päästään jos taimikonhoitoja lisätään nykyisestä 200 000 hehtaarista yli 300 000 hehtaariin. Eli mietintämyssy päähän ja pakkokeinoja miettimään.

    Aika turhaa jorinaa aloittajan kirjoitus jos ratkaisuksi esitetään puunhinnan massiivista kohottamista ja valtion taikaseinästä rahan ottamiseen.

    Ammatti Raivooja
    Merkittävä keskustelija 😀

    uudehko metsänomistaja 26.3.2016, 12:54

    Olipa MetsäKortesalmelta ympäripyöreä kirjoitelma. Oikea uskonjulistus. Mitähän tarkoittaa esimerkiksi seuraava kappale?

    ”Kun kaikille puutavaralajeille löytyy oikea ja riittävä hinta, poistuu myös puunmyynnin panttauksen suma kertaheitolla. Euro on paras konsultti tässäkin”.

    Mikä on oikea ja riittävä hinta? Nyt käytävä puukauppa toteutuu oikeaan hintaan. Ostaja tarjoaa hinnan ja myyjä myy. Siis hinta on oikea. Ei tarvita muutoksia.

    Se onko hinta riittävä, on toinen kysymys. Myyjä ajattelee useimmiten hinnan olleen matala ja myyjä korkeä. Kukahan kykenee määrittelemään ”riittävän” hinnan markkinoita paremmin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.3.2016, 13:10

    Avainsana on tuo Kortesalmen mainitsema puustamaksukyky. Metsänomistajan kannalta katsottuna: energiasta ja sellusta kohti arvokkaampia tuotteita.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 26.3.2016, 14:04

    ”Metsätilojen pirstoutumista pitäisi ehkäistä”
    Oliko tähän mitään ratkaisua? Kaikkeehan pitäisi tehdä, puheita on kyllä pidetty. Vai oliko se perinteinen, että otetaan valtion taikaseinästä rahaa ja siten on ongelmat ratkaistu, aikana jolloin valtiolla rahaa jaella mielinmäärin ja leikkauksia ei ole pöydällä? Rahan jakaminen perimiseen on muutenkin minusta aika kyseenalaista mutta metsäpiireissä se on monen mielestä tosi OK ja oikeudenmukaista.

    Timppa 26.3.2016, 14:05

    Tämän päivän Hesarissa oli Nesteen toimitusjohtajan Matti Lievosen mielenkiintoinen haastattelu. Kertoi mm siitä, että tutkimus- ja suunnitteluhommissa firmassa on 1300 henkeä. Panostavat myös uusiutuvista raaka-aineista saatavien tuotteiden kehittelyyn. Lievonen on koulutukseltaan sähköinsinööri ja ennen Nesteeseen tuloaan vetänyt mm UPM:n paperidivisioonaa.

    Oli muuten sitä mieltä, että firman ydin on osaavassa henkilökunnassa. Ei nykyisissä jalostamoissa. Juttu antaa kyllä uskoa siihen, että kaikki puu, mitä saadaan kasvatettua kyllä löytää käyttäjän.

    jees h-valta 26.3.2016, 17:40

    Yllättävän nopeaan on Joukamostakin muokkautunut täysverinen poliitikko joka osaa vetää pitkän pötkön tekstiä sanomatta mitään. Yleinen jargoni kliseillä höystettynä ei tuo mitään eikä vie mitään metsästä. Noh onhan tuo kuitenkin aivan tyypillistä joten hyvä kun on lässyläksyt opittu.

    harrastelija harrastelija 26.3.2016, 19:36

    Suomen toiminta on taas läsähtänyt tuon tulemattoman yhteiskuntasopimuksen myötä tyyliin yksi askel eteen – kaksi taakse.
    Onhan se älytöntä ”demokratiaa” että joku 50 000 jäsenen vetäjä piirainen pistää viennin sekaisin.
    Olen ymmärtänyt demokratian sellaiseksi joka ottaa huomioon enemmistön päätöksen.

    Metsäteollisuudelle, joka on tärkein viejä, juuri viennin varma vetäminen antaa tilauksia koska ostajapuoli voi luottaa toimituksiin.
    Jos se lakko-oikeus on präntätty perustuslakiin, niin täysin sivullisille aiheutettu tappio tulisi lailla määritellä näiden ”tukilakkoilijoiden” maksettavaksi.

    On väärin, että joku avainasemessa oleva pieni ryhmä voi tehdä koko yhteiskunnalle suuren vahingon.

    Jovain 27.3.2016, 09:39

    Demokratia onhan se häilyvä kysymys, ainakaan yksimielisistä enemmistö päätöksistä ei voida puhua. Päätöksen teossa demokratiavaje on paljon enemmän kuin joku AKT.
    Vasemmisto/Ay-liike ovat tällä hetkellä torppaamassa yhteiskuntasopimusta. Siihen liittyen AKT:n ja PAM:n rooli on vähemmän demokraattinen, mitä ilmeisemmin tavoiteltiin ns. ”iltalypsyä”….
    AKT ei ole sulkemassa satamia, mutta sellaisena iltalypsyn painostus ja pakkokeinona ja sopimuksen tekemisen vauhdittajana, uhkaa voidaan pitää ja ovat sitä käyttäneet ennenkin.
    Iltalypsy on perinteinen ”sopimusmuoto” myös metsätaloudessa. Kun yhteiskunnassa numerot palkkataulukoissa ja tekstit sopimusehdoissa eivät riitä, demokratiavajetta ulotetaan metsäpuolellekin, puututaan toiminta- ja menettelytapoihin ja mikä pahinta myös lakiteksteihin, toiminnan rajoituksia ja esteitä asettamalla.

    MetsäKortesalmi MetsäKortesalmi 27.3.2016, 15:05

    Puustamaksukykyä ei vielä ole se, että energiapuukohteella kuitupuun kantohinnan ollessa vaikkapa 12 euroa motilta ja energiapuun hinnan 6 euroa, molempien hakkuukertymän ollessa saman suuruinen ja korjuutapana käytetään yhden pinon taktiikkaa ja energiapuun mottihintaa, niin vasta kokonaiskertymän ollessa enemmän kuin kaksinkertainen verrattuna pelkkään pinotavarakorjuuseen, jää energiapuulle edes jonkinlainen todellinen arvo.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 113)
1 2 3 … 10 11 12