› Keskustelut › Puukauppa › Metsälain uudistus: Jatkuva kasvatus

Esillä 4 vastausta, 71 - 74 (kaikkiaan 74)
1 2 3 … 6 7 8

  • Metsälain uudistus: Jatkuva kasvatus

    Sent on: 21.12.2014, 17:24

    Uusi metsälaki on ollut voimassa kohta vuoden, joka toi merkittäviä vaihtoehtoja metsien käsittelyyn, suurimpina ilmeisesti ikä- ja läpimittarajojen poistumisen ja jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuden.

    Onko valmiita mielipiteitä, jopa omia kokemuksia tai havaintoja lähialueilla tehdyistä uuden metsälain sallimista toimenpiteistä ?

    Tekijä
    metsä-masa metsä-masa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Burl 2.1.2015, 17:38

    Yli ajan ja paikan tasainen eri-ikäisrakenteinen puusto lienee yhtä äärimmäinen tila, kuin puuviljelmä. Mänty ja koivu ei uudistu Etelä-Suomen viljavilla mailla ilman latvuksen rajumpaa avaamista, eli vähintään kaistalehakkuita tai isoja pienaukkoja. Kuusikossakin tasaisen eri-ikäisrakenteen ylläpitäminen on vaativaa.

    Tärkeä olisi päästä eroon keskustelua vaivaavasta mustavalkoisesta asetelmasta. Jatkuvan kasvatuksen ja viljelymetsätalouden välille sisältyy lukemattomasti kohteen mahdollistamia ja metsänomistajan tarpeiden mukaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi luontaisesti taimettuneet reunametsävyöhykkeet aukkojen ympärillä ja reheväkasvuiset kuusialikasvokset viljavien maiden koivikoiden ja männiköiden alla. Viisainta olisi välttää liiallista kaavamaisuutta, nyt kun viimein laki sen sallii.

    Puumarkkinoita ja käytännön metsänhoitoa yleisesti ajatellen, eiköhän raha tässäkin asiassa toimi vahvimpana ohjaajana. Poimintahakkuuleimikoiden puulle korjuukustannuksia vastaava pystykauppahinta toivottavasti löytyy ja pikku hiljaa kokemus ja ymmärrys menetelmästä karttuu. Aika näyttää, mihin suuntaan kehitys vie.

    Burl 2.1.2015, 17:54

    Timpalle vastaisin, etta samat päämäärät ovat meilläpäinkin ja myös itsellä. Vaan jos metsätaloutta ammattimaisesti meinaa pyörittää, niin näkisin, että omalle työllekin on laskettava hinta.

    Kyllähän näitä ukkoja piisaa, mitkä ovat esimerkiksi väsymättä taistelleet kuivatakseen suon, sitten tehneet uupumatta töitä saadakseen sinne täystiheän metsän, mitä sitten ovat lannoittaneet kerta toisensa jälkeen, jotta puu kasvaa.

    Nostan hattua niille, ketkä tekevät ”paljon työtä” metsiensä hoidon eteen, mutta älkää nyt ainakaan nuorempi väki tehkö tätä talkoolla.

    Puun takaa 2.1.2015, 18:13

    Omalle työlle on aina laskettava palkka, muuten mitään vertailuja on aivan turha tehdä.
    Jatkuva kasvatus vaatii kokemusten mukaan työtä keskimäärin saman verran kuin jaksollinenkin kasvatus.
    Työlajit ja niiden ajoitus vain painottuvat eri tavalla.
    Jatkuvaa kasvatusta markkinoitiin aikaisemmin vähätöisempänä menetelmänä, mutta nyt ovat myyntipuheet muuttuneet realistisemmiksi.

    Timppa 2.1.2015, 18:46

    Totta kai pitää asioita vertaillessa ottaa kaikki tekijät huomioon. Itse tehdyn metsätyön hinnoittelu on kyllä aika lailla tapauskohtaista. Jopa etumerkkikin voi vaihdella.

    Onko kevätpäivänä mukavalla porukalla tehty istutus kustannus vai onko saatu mielihyvä arvokkaampi etu? Kun nuorisolle maksetaan (vanhemmat tekevät talkootyötä), niin onko se yhteismetsälle kustannus vai säästetäänkö tulevien metsänomistajien koulutuskuluissa? Monestihan se nuoriso vielä saisi saman rahan vastikkeetta.

    Onko taimikonperkaustyö kustannus vai säästääkö tekijä kuntosalimaksuja, tai matkakuluja ja golfmaksuja?

    Tai pitääkö yhteismetsän toimitsijan palkaton työ tekijänsä virkeämpänä kuin muuten olisi?

    Siellä metsissä voidaan tosiaan touhuta monilla tavoin ja käyttää rahaa tai olla käyttämättä. Kaikki tämä vaikuttaa jonkin yksittäisen metsätilan kannattavuuteen jonkin verran. Toki tuskin koskaan kuitenkaan kasvatusmenetelmän valintaan.

Esillä 4 vastausta, 71 - 74 (kaikkiaan 74)
1 2 3 … 6 7 8