› Keskustelut › Metsänomistus › Metsälakikritiikkiä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 97)
1 2 3 4 … 8 9 10

  • Metsälakikritiikkiä

    Sent on: 9.1.2013, 10:55

    Tässä voidaan jatkaa keskustelua metsälain ja metsätuholain uudistuksista.

    Mitä mieltä olette mmm.fi palvelussa metsälain arvioinnissa esille tuoduista kritiikeistä tai lakiehdotuksen lopussa olevista eriävistä mielipiteistä, ja muita kommentteja.

    Lakiehdotus löytyy oikeasta reunasta kohdasta ”Työryhmämuistio 17.8.2012”. Linkki alla.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 11.1.2013, 09:34

    Antonin muisti terävää laatua. Kyllä olisi mahdollisuus hakata nytkin relu kymmenvuotista haavikkoa. On tulossa ojitus sinne suunnalle ja myös harvennus on suunnitelmaan merkattu. 35m3 hehtaarilta voisi nypätä pois. Jota en ole vielä oikein osannut päättää. Kun vastapainona on tuleva versosuttu ja se ei tee näöllisesti mukavaa säväystä. Muuten aivan puhdas alusta johtuen muokkaamattomuudesta.

    kari m 11.1.2013, 09:41

    Tutkijoiden ja vaikutusarviotyöryhmän huoli siitä, että 0,5 metrin taimikon vaatiminen vaikeuttaa luontaista uudistamista, perustuu siihen, että metsänomistaja tekee uudistamishommat viime tipassa.

    Laissa sanotaan, että uudistamistoimet on aloitettava viimeistään 3 vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä, jolloin aikaa 0,5 metrin taimikon synnyttämiseen on enää 4 vuotta. Näin toimien metsänomistajalle saattaa tulla joskus kiire ainakin kuusen luontaisen uudistamisen kanssa, ellei siementävien puiden alla ole jo valmiina taimikkoa. Epävarman kuusen suojuspuuhakkuun minimointi ilman valmista taimiainesta saattaa toki olla lainlaatijoiden tarkoituskin.

    Puolen metrin pituus neljässä vuodessa onnistuu varmimmin mätästyksellä ja kuusen istutuksella, tai kuten Jees sanoi, istuttamalla yli puolen metrin mittaisian koivuja tai haapoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.1.2013, 09:47

    Entäpä karummat kasvupaikat? Sallitaanko niille pitempi aika 0,5 m saavuttamiseen?

    Anton Chigurh Anton Chigurh 11.1.2013, 10:00

    Mäntyhän olisi kaksi vuotta kylvöstä jo puolimetrinen. Mikäli sorkkaeläinlaiduntajat ja pienpetojentappoprikaatilaiset sen sallisivat.

    kari m 11.1.2013, 10:05

    Annelille

    Kuten Anton sanoi, Etelä-Suomen karujen maiden männiköissä 0,5 m ei tee tiukkaa, ellei joku syö taimia. Vaikeus on kuusikoissa. Ellei maa ole ottanut tainta etukäteen, ei niitä saata tulle neljässä vuodessa suojuspuuhakkuun jälkeenkään. Pidempi uudistamisaika tultanee sallimaan Pohjois-Suomessa.

    Sauli Valkonen 11.1.2013, 11:45

    Luontaisten ja kylvettyjen männyn taimikoiden keskipituus 6 vuoden iässä on Etelä-Suomessa 30-40 cm (Miina & Saksa 2008). Tästä arvioin, että puolet kylvötaimikoista ja ainakin 70 % luontaisista on 7 vuoden iässä alle 50 cm pitkiä. Toisin sanoen tuon verran männyn kylvön ja luontaisen uudistamisen yrityksistä johtaa lainrikkomukseen, jos 50 cm ja 7 vuotta -yhdistelmä tulee lakiin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 11.1.2013, 11:52

    On vain hyvä että tuo pituus kirjataan lakiin. Se pakottaa lopettamaan holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen metsissä; samoin yhtä holtittoman myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen tappamisen.

    jees h-valta 11.1.2013, 12:16

    Antonin kanssa samaa mieltä. Kyllä tuo on jopa aivan naurettavan kevyt vaatimustaso. Mutta luontaisilla varmaan hankala. Jos jollain tuohon on varaa edes.

    Gla Gla 12.1.2013, 04:40

    Metsän uudistamisen vaatimukset ei vaikuta yhtään mitään hirvikantaan. Metsästyslaissa ei sidosryhmille jätetä valtaa päättää asiasta, koska riistahallinnon kohtuullisiksi katsomansa vahingot sallitaan. Vai joutuiko riistahallinto jotenkin vastuuseen edes talvikannan lipsahtamisesta 140 000 yksilöön?

    Kyseessä on täysin hampaaton laki, joka pitäisi uudistaa välittömästi. Tai ainakin tulkinnassa pitäisi huomioida hirvikannan todelliset vaikutukset esimerkiksi juurikäävän leviämisen estämisen estäjänä, jonka tuloksista saa nauttia nyt työssä käyvän sukupolven lasten lapsetkin. Minusta tässä ei ole mitään kohtuullista. Lisäksi samalla, kun on hehkutettu hirvikannan alenemista huippuvuosien lukemista (nyt melkein on saavutettu katastrofia edeltänyt 20 vuoden takainen taso), on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut peurakolareiden kaksinkertaistuminen jäänyt julkisuudelta huomiomatta. Ei niissä ole kuollut 2000-luvulla kuin 2 ihmistä, mutta loukkaantuneita tulee keskimäärin 28 tapauksen vuosivauhtia.

    http://www2.liikennevirasto.fi/
    julkaisut/pdf3/lti_2012-03_
    hirvielainonnettomuudet_
    maanteilla_web.pdf

    Gla Gla 12.1.2013, 04:49

    MMM:n sivuilla perustellaan metsälain muutoksia kannattavuuden paranemisella, käsittelymenetelmien monipuolistamisella, sääntelyn vähentämisellä, kestävällä käytöllä, innovatiivisuuden lisäämisellä ja kannattamattomien investointien välttämisellä. Kuitenkin tietyissä, varsin tavanomaisissa tilanteissa perusteltu tapa uudistaa metsät estetään ja ohjataan konservatiiviseen kaavaan, jonka on todettu tuottavan kallista, mutta vähemmän laadukasta puutavaraa. Miksi? Kyseinen yksityiskohta on vaikeasti ymmärrettävissä, kun lainlaatijan mielestä vt-kankaalle saa istuttaa vaikka tervaleppää täysin laillisesti tai puolen hehtaarin kuvioilla voi kikkailla metsän repaleiseksi puskaksi.

    Nyt olisi syytä miettiä uudestaan, mitä lailla haluttiinkaan saavuttaa ja viilata rajat sen mukaisiksi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 97)
1 2 3 4 … 8 9 10