Keskustelut Metsänomistus Metsälakikritiikkiä

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 97)
  • Metsälakikritiikkiä

    Tässä voidaan jatkaa keskustelua metsälain ja metsätuholain uudistuksista.

    Mitä mieltä olette mmm.fi palvelussa metsälain arvioinnissa esille tuoduista kritiikeistä tai lakiehdotuksen lopussa olevista eriävistä mielipiteistä, ja muita kommentteja.

    Lakiehdotus löytyy oikeasta reunasta kohdasta ”Työryhmämuistio 17.8.2012”. Linkki alla.

  • Kantona

    Räiskintäpelit tulee mieleen tätä palstaa lukiessa. Ihan tosi, niin kaukana te kaikki virtuaalimetsänomistajat olette todellisuudesta. Mutta se on ihan OK. Räiskintäpelit ovat nykyajan todellisuutta joten ytimessähän te olette. Monikohan teistä on käynyt metässä viimeisen vuosikymmenen aikana; no lenkkipolut toki vievät aika syvälle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ketähän Kantona mahtaa tarkoittaa virtuaalimetsänomistajilla? Kyllä me kaikki aktiivikirjoittajat olemme myös aktiivisia puuntuottajia, ei pelkästään virtuaalisesti. Itsekin kävin viime keväänä kylvämässä ja tänä keväänä olisi tarkoitus tehdä terveyslannoitusta.

    Petelle lahokuusikon uudistamisesta: minusta nollatoleranssi on varmin. Jos tyvilaho on todistettavasti päässyt alueelle, siitä pitäisi kaikin keinoin pyrkiä pois, eli mahdollisimman kestävillä puulajeilla uudistaen. Vaikka aiempana kirjoitin, että terveet alueet voi uudistaa kuusella, on siinä mukana riski, että niillekin tulee myöhemmin tartunta joko ilmateitse tai juuriyhteyksien kautta hakkuiden yhteydessä. Jos tekee pelkästään talvihakkuita,, riski on kylläkin pieni, mutta korjuuvaurioiden kautta voi silti tulla ns. vauriolahoa (eri sieni kuin tyvilaho).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voitaisiin tehdä sellainen linjaus, että metsätuholain korjuuvelvoite ei koske metsälain tärkeitä elinympäristöjä, vaan niihin voidaan jättää xx kuutiota vahingoittunutta mäntyä tai yy kuutiota kuusta. Tutkijat määrittelisivät xx ja yy suuruuden. Kun elinympäristöt on lisäksi määritelty pienialaisiksi, ei niiltä voi levitä suuria tuhoja.

    mehänpoika

    Tänään Metsäradiossa metsänomistaja/professori Matti Kärkkäinen ja professori Erkki Lähde arvostelivat uutta metsälakiehdotusta. Kannattaa katsoa Areenasta (yle.fi/areena). Näkynee ainakin huomenna.

    Arvostelun kärki kohdistui metsien vapaampaan käsittelyyn, josta metsänomistaja ei saisi tarpeeksi oikeudellista tukea silloin, kun hakkuun toteuttajana on ulkopuolinen taho. Hyötyjinä uudesta metsälaista olisivat lähinnä lakifirmat ja juristit.

    Gla Gla

    Lakiehdotus lähtivaliokuntakäsittelyyn. Uudistamisvelvollisuus muotoutui seuraavanlaiseksi:

    ”Metsän uudistamisvelvoite on täytetty, kun käsittelyalueelle on saatu aikaan taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10—25 vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä. Taimikko katsotaan saaduksi aikaan, kun se on riittävän tiheä, taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,4 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.

    Uudistaminen voidaan toteuttaa viljelemällä tai luontaisella uudistamisella. Uudistamisen yhteydessä on tarvittaessa raivattava taimikon kasvua haittaavat puut ja pensaat, torjuttava heinittyminen, käsiteltävä maanpinta ja järjesteltävä vesitalous. Lisäksi edellä mainittujen perustamistoimenpiteiden jälkeen on tarvittaessa huolehdittava taimikon täydennysistutuksesta tai -kylvöstä ja muusta jälkihoidosta. Luontaista uudistamista käytettäessä käsittelyalueella on oltava edellytykset taimien syntymiselle.

    Taimikon aikaansaamiseksi tehtävät perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa velvoitteen aiheuttaneen puunkorjuun päättymisestä.”

    Asian käsittely eduskunnassa:

    http://www.eduskunta.fi/
    triphome/bin/thw.cgi/trip/
    ?${APPL}=paatosptku&
    ${BASE}=paatosptku&$
    {THWIDS}=1.58/137846
    0038_49825&${oohtml}
    =pptkx/pptkx5000&${html}
    =pptkx/pptkx5000&${sn
    html}=akxeiloydy&${save
    html}=/triphome/bin/akxh
    aku.sh%3Flyh=PTKPAA
    %3Flomake=paatosptk/p
    ptkx/pptkx3000

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luontoliitto arvostelee MTK:ta ötökkälain aiheuttamista turhista kustannuksista metsänomistajille, kun korjuuvelvoite on vedetty niin tiukaksi, eli aivan kannattamattoman pieniin puumääriin.

    Juuri tätä itsekin ihmettelin, kunnes kuin Metsälehdestä Päivi Lyytikäinen-Saarenmaan kommentit kirjanpainajatuhojen estämisestä. (Jutussa oli muuten pätevät ohjeet tuhon leviämisen estämiseen: ympäristön kuusikot hakataan ja pyydystetään kuoriaiset feromoniansoihin.) Jos oikein tulkitsin, hänen mielestään jo muutaman kuution erät kannattaisi poistaa.

    Tilanteet varmaan vaihtelevat, ja sopiva määrä riippuu myös kuoriaisten esiintymisestä alueella yleisesti. Tilanteen saa parhaiten selville Metsäkeskuksesta tai omasta mhy:stä. Samoin sopiva määrä riippuu siitä onko lähistöllä lisää kuusikkoa johon kuoriaiset voivat levitä.

    Ehkä tilanteiden vaihtelun vuoksi on hyvä, jos tuo vaatimus vaurioituneen kuusipuun poistoon olisi kohtuullisen väljä, voisi olla suurempikin kuin lakiehdotuksessa. Näin ollen olisi mahdollista joko jättää lahopuuta metsiin tai jos tuhotilanne vaatii, poistaa pieniäkin määriä. Toisin sanoen, laissa voitaisiin antaa metsäkeskukselle mahdollisuus velvoittaa metsänomistaja vaurioituneen puun poistoon silloin, kun alueellinen tuhotilanne sitä vaatii, riippumatta maastossa olevista määristä. Normaalitilanteessa vaatimus olisi vastaavasti väljä, 10-20 m3 hehtaarilla.

    Gla Gla

    Oikein sydäntä lämmitti, kun luin uutisen. Ympäristöjärjestöt kantavat huolta puuntuottajan toiminnan kannattavuudesta. Vai meniköhän se sittenkään niin?

    Ötökkälakityöryhmässä ympäristöjärjestöt halusivat osoittaa, että hyönteistuhot ovat hyvin pieni ongelma suomalaisissa metsissä, siksi lahopuuta saisi surutta jättää metsiin ehdotettua enemmän.

    Tilastojen perusteella kommentti on perusteltu, mutta käytännössä tilanne ei ole näin suoraviivainen. Vähän sama, jos tarkastellaan ydinvoiman aiheuttamia ympäristövahinkoja Suomessa ja verrataan niitä muihin energiantuotantotapoihin. Koska vihreät ei tätä logiikkaa käytä, pysytään johdonmukaisena tässäkin asiassa. Hakkarainen kirjoitti asiallisen kolumnin aiheesta, joten enempää ei perusteluja mielestäni tarvita siihen, miksi varovaisuusperiaatetta on ötököiden suhteen syytä noudattaa. Eihän se ole edes monimuotoisuudelta pois.

    Metsalehti/Kolumni/
    Paivamaarat/2012/6/
    Otokkalaki-tarvitaan/

    Puun takaa

    Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikosta löytyi pohjalaista miestä sanomaan, että sote-uudistuksessa yritettiin mahdottomia, ja hanke pysäytetään.
    Metsälakiuudistuksessa on samankaltainen tilanne.
    Ministeri Jari Koskisen on syytä viheltää peli poikki.

    Gla Gla

    Uutisissa on maininta pienestä viilauksesta.

    Valiokunnan mietintö:

    ”Havupuuvaltaisen taimikon säilyminen havupuuvaltaisena edellyttää sitä, että vesat ja siemensyntyiset lehtipuut eivät tavoita istutustaimien keskipituutta. Valiokunnalle toimitetussa asiantuntijaselvityksessä on todettu, että kasvatuskelpoisen taimikon 0,4 metrin keskipituusvaatimus ei takaa havupuiden istutustaimikoiden säilymistä havupuuvaltaisina vaan ne muuttuvat hoitamattomina lehtipuuvaltaisiksi, joissa valtapuuna on lähes aina vesasyntyinen hieskoivu. Asiantuntijaselvityksen mukaan tämä edellyttää kuusitaimikossa kasvatuskelpoisten taimien 0,7 metrin keskipituutta. Valiokunta tulee mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa ehdottamaan kyseisen säännöksen muuttamista niin, että vaadittava taimien keskipituus on 0,5 metriä. Lisäksi valiokunta edellyttää varmistamista lakia alemman tason säännöksillä, etteivät vesat ja siemensyntyiset lehtipuut tavoita havupuuvaltaisilla taimikoilla, muun muassa kuusitaimikoilla, istutustaimien keskipituutta.(Valiokunnan lausumaehdotus 1)”

    Tavoitteena lienee siis varhaisperkauksen tuominen lakiin. Hienoa!

    Puun takaa

    Tarkistusehdotus on oikeansuuntainen. Muutakin korjattavaa olisi, mutta nyt taitaa lakimuutosinto olla niin kova, ettei paljoa kannata vaatia. Lakia tarkastellaan sitten muutaman vuoden päästä kun haitat alkavat käytännössä näkyä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 97)