Etusivu Keskustelut Metsänhoito Metsälannoitteiden levitysmäärät

Tämä aihe sisältää 115 vastausta, 26 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Papu 2 päivää, 20 tuntia sitten.

Esillä 5 vastausta, 111 - 115 (kaikkiaan 115)
  • Metsälannoitteiden levitysmäärät

    Mielenkiinnosta kyselen, onko läsnäolijoilla havaintoja kasvatus- tai terveyslannoitteiden eri käyttömäärien vaikutuksista, vaikka tietysti METLA ja Yara ovat selvittäneet tässä vuosikymmenien aikana keskimääräiset optimimäärät.

    Onko teillä paukkunut mäntyjä halki yliannostellun nitraattitypen voimalla tai onko paras kasvunlisäys jäänyt pienten käyttömäärien vuoksi mustikanvarvuille? Tarinoita otetaan vastaan.

  • Pete

    ”Esimerkiksi pieneliötoiminnan vilkastuminen parantaa ravinteiden kiertoa maan fysikaalista ja kemiallista tilaa muuttamalla myös metsämailla.”

    Kerroppas Puuki miten metsämaan fysikaalista ja kemiallista tilaa käytännössä muutetaan? Ja nyt en tarkoita maanmuokkausta vaan esimerkiksi vaihetta jolloin puusto on 20-80 vuotiasta. Onko sinulla tutkimustietoa miten mahdolliset vilkastuttamistoimet ihan oikeasti vaikuttavat puiden kasvuun ja kehitykseen? Paljonko vilkastuttamistoimenpiteisiin kannattaa investoida ja mikä on niiden mahdollinen tuotto? Ja nyt odotan jotakin täsmällisempää kuin vain perusjärjellä tehtyä päättelyä tyyliin  ”pieneliötoiminnan vilkastuminen parantaa ravinteiden kiertoa maan fysikaalista ja kemiallista tilaa muuttamalla myös metsämailla”

    Puuki

    Pieneliötoiminta vilkastuu esim. kun hakkuutähteet jätetään keräämättä ja samaan aikaan maan lämpöolot muuttuu edullisemmiksi hajotustoiminnalle.  Lisäisihän se orgaanisen aineen lisääminenkin myös metsämaan pieneliötoimintaa entisestään.

    Puun kasvun lisääntymisestä hakkuutähteiden avustuksella esimerkki on jo tässä ketjussa, jos vain passaa ”odottajalle” lukea se.

    Tolopainen

    Eikö nyt olisi ensiksi syytä selvittää nämä ilmaiset keinot metsän kasvun maksimoimiseksi. On aika erikoista että metsistä elävässä maassa metsän hoito perustuu luuloihin(Harjavalta) tai poliittisiin mielipiteisiin (vihreät) . Tosin tämän tuulellakäyvän porukan mieli voi vaihtua päivittäin. Ovat ilmeisesti kääntymässä ydinvoiman kannalle, kun se ei aiheutakaan mitään päästöjä.

    Puuki

    ”Miten tuo apulannan levittäminen metsiin on mainosmiesten mukaan pelkkää rahantuloa. Mutta pelloilla se nähdään myös vahingollisena pieneliöille ja maan kasvukunnolle.”

    Pieneliöistä tärkein on ns. kunttamato, joka hajottaa typpeä puille käyttökelpoiseen muotoon. Ilman sitä puut ei kasvaisi juuri ollenkaan kangasmailla.

    Papu

    Kunttamato on ihan oikea nimi ja sitä sanotaan Suomen tärkeimmäksi eläimeksi: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/11/suomen-tarkein-elain-sai-vihdoin-nimen. Se ei kestä kalkitusta tai liiallista lannoitusta.

    Metsässä pätee sama kuin pellolla ja puutarhassa, eli turvallisinta lannoitusta on orgaanisen aineksen lisäys, mikä tasaa maan lämpötiloja ja kosteutta ja parantaa pieneliöiden elinoloja. Varomaton kemiallinen lannoitus yhdistettynä metsäojitukseen ei ole kiva myöskään järville rehevöitymisen ja sinilevien takia.

Esillä 5 vastausta, 111 - 115 (kaikkiaan 115)